Valitettavasti Komisario Palmu -elokuvia ei löydy kirjastoista DVD-formaatissa, vaan ainoastaan VHS-formaatissa. Fennada-studion Palmu-paketista löytyy yksityiskäyttöön suunnattu myyntiversio YleShopista. Paketti sisältää kolme Komisario Palmu elokuvaa: Kaasua, komisario Palmu! (1961), Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) ja Vodkaa, komisario Palmu (1969).
Kuvauksesi sopisi hyvin Oksana Robskin kirjaan Casual (Moskva : Rosmen, 2005). Se ei ole tosin ainakaan vielä ilmestynyt suomeksi. Kirjan venäjänkielisen painoksen saatavuustiedot Helmetissä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=oksana+robski+casual&m=&l=&Da=…
Casual kertoo vaurasta elämää viettävistä venäläisistä naisista, jotka asuvat Moskovan lähistöllä Rubljovkan hienostoalueella, samoin kuin Robski itsekin.
Robski on noin 38-vuotias, mutta ikää kysyttäessä: "Luultavasti 28, kuuluu vastaus. Mitä sitä hyvää lukua joka vuosi vaihtamaan."
Oksana Robskista on Susanna Niinivaaran artikkeli "Ihanan rikasta elämää" Helsingin Sanomissa 19.2.2006.
Kuvauksesi voisi myös sopia Darja Dontsovan dekkareihin, esimerkiksi näihin...
Anna-Leena Härköseen voi yrittää ottaa yhteyttä kustantajan kautta, otava@otava.fi. Julkista sähköpostisoitetta ei löytynyt. Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/harkonen_anna_leena/
on perustietoja Härkösestä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemminkin vastattu kysymykseen, vanhat vastaukset löytyvät palvelun arkistosta hakusanalla Anna-Leena Härkönen.
Seuraava perustuu Sacharin lyhyeen omaelämäkertaan sivulla
http://www.louissachar.com/Bio.htm.
ja kirjaan
Ulkomaisia nuortenkertojia 2 / Mervi Koski.
- Kirjastopalvelu, 2006.
Sachar syntyi 20.3.1954 New Yorkin East Meadowissa, mutta muutti perheensä mukana yhdeksänvuotiaana Kalifornian Tustiniin. Hän oli hyvä oppilas koulussa, mutta varsinaisen innostuksensa kaunokirjallisuuden lukemiseen hän sai vasta lukiossa. Mielikirjailijoita olivat tuolloin J.D.Salinger ja Kurt Vonnegut. Sacherin college-opinnot Ohiossa keskeytyivät pian isän kuoleman takia ja jonkin aikaa hän työskenteli mm. ovelta ovelle kauppiaana. Pian Sacher aloitti taloustieteen opinnot Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä. Samalla hän työskenteli...
Kyseinen peli on vuodelta 1999. Helmet-kirjastojen kokoelmiin peli on hankittu joulukuussa 2002. Tuosta vuodesta on niin paljon aikaa, ettei hankintapaikalla taida olla enää väliä, sillä peliä tuskin on enää myynnissä.
Huomasin, että pelistä oli paljon viime aikaista keskustelua netissä. Ehkäpä saisit ostettua pelin käytettynä vaikkapa jonkin nettihuutokaupan kautta?
Helmet-kirjastojen lainattavat kappaleet löydät tämän linkin kautta:
http://www.helmet.fi/record=b1087693~S9*fin
Yksi Kokkolaan liittyvä romaani löytyy: Anneli Meriläisen Menneisyyden mainingit (1991). Kälviään liittyvää kaunokirjallista teosta palvelu ei löytänyt.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löydät Meriläisen kirjan esittelyn:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_25996
Helsingin Sanomien Kunnalliskirjasto löytyy täältä:
http://www.hs.fi/viesti/kunnalliskirjasto
Aivan uusimmasta, eli 2000-luvun kirjallisuudesta, löytyy kirjojen kautta tietysti melko vähän tietoa. Suomen 1960-1990-luvun kirjallisuudesta on jo kirjoitettukin. Ainakin näitä kirjoja kannattaa käyttää:
- Suomen kirjallisuushistoria / 3: Rintamakirjeistä tietoverkkoihin / toimittanut Pertti Lassila (1999)
- Kirjallisuutemme lyhyt historia / Leena Kirstinä (2000)
Molemmat kirjat löytyvät Tuusulan kirjastosta.
Kannattaa tutustua myös parin vuoden takaiseen videointiin, jossa Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi pitää puheenvuoron suomalaisesta nykykirjallisuudesta:
http://vimeo.com/37788832
Hyviä kirjailija- ja kirjallisuusesittelyjä löytyy myös Kirjasammosta, kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta:
http://www.kirjasampo.fi/...
Anja Saastamoisen Ihmeelliset kirjaimet (joka tosin on 1950-luvulta) on hieman etsitynkaltainen satu. Siinä kirjaimia ja kirjoittamista opetteleva Ritva nukahtaa ja alkaa uneksia piirileikkiä käyvistä kirjaimista, jotka aapiskukko komentaa asettumaan kauniisti jonoon.
Unikukko opastaa Ritvaa: "Jos opettelet lukemaan, ymmärrät, miksi nuo kirjaimet juoksevat jonossa. Jokaisella on oma paikkansa. Jokainen polku muodostaa sadun, kertomuksen tai kokonaisen kirjan. -- Ajattelehan eikö olisi hauskaa osata lukea! Silloin voisit tulla tänne uudelleen. Kirjaimet leikkisivät kanssasi ja osaisit kulkea joka polulla ilman vanhempien apua."
Kun Ritva herättyään ymmärtää, että opettelemalla lukemaan voisi kulkea kirjainten muodostamia jonoja pitkin...
Tässä joitakin teoksia, jotka tapahtuvat kokonaan tai osittain junassa.
Aho, Juhani: Rautatie (1884)
Waltari, Mika: Yksinäisen miehen juna (1929)
Liksom, Rosa: Hytti nro 6 (2012)
Sumari: Junanäytelmä : sadanseitsemän kirjailijan matka junalla Euroopan halki (2001)
Tolstoi, Leo: Kreutzer-sonaatti (1890)
Kawabata, Yasunari: Lumen maa (1935–1937)
Butor: Michel: Tänä yönä nukut levottomasti (1964)
Kross, Jaan: Professori Martensin lähtö (1984)
Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin (2004)
Kljutšarjova, Natalja: Kolmannessa luokassa (2008)
Waltari, Mika: Lähdin Istanbuliin: totta ja tarua Euroopasta 1947 (1948)
Waltari, Mika: Matkakertomuksia : Mika Waltarin matkassa 1927 – 1968 (toim. Rudy de Casseres ja Raimo Salomaa, 1988)
Theroux, Paul: Suuri...
Kirjoittamisoppaita on julkaistu monia. Tässä jonkinlaista listaa tuoreista, erityisesti nuorille suunnatuista tai tiettyjä kirjallisuuslajeja käsittelevistä kirjoittamisoppaista:
Kirjoita kosmos : opas spekulatiivisen fiktion kirjoittamiseen (Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat : Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetti, 2012)
Kirjoita nuorille / Terhi Rannela (BTJ, 2010)
Kirjoita runo! : opas aloittelevalle runoilijalle / Tommi Parkko (Avain, 2011)
Kirjoittamisen ihanuus : nuoren kirjoittajan opas / Ylva Karlsson, Katarina Kuick ja Sara Lundberg (Karisto, 2010)
Kummallisen kirjoittajat : opas fiktiivisen maailman luomiseen (Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat, 2014)
Minusta tulee kirjailija / Taija Tuominen (Kansanvalistusseura...
Viola-tietokannan mukaan tästä Keijo Moksénin laulusta on tehty muutamia levytyksiä (Pentti Nordström vuonna 2013 ja "Keijo Antero" eli luultavasti Keijo Moksén itse levyllä Disco humppaa 1980), mutta nuottia siitä ei näytä kukaan julkaisseen.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kirjastolaitoksen kehittyminen Suomessa oli pitkä ja monivaiheinen prosessi, jonka varrella sitä edistivät monet kirjastomieliset vaikuttajat. Niinpä sille on vaikea nimetä varsinaista perustajaa.
Ensimmäiset kirjastot toimivat luostareissa ja oppilaitoksissa, eikä niiden aineisto luonnollisesti ollut lukutaidottoman kansan ulottuvilla. 1700-luvun lopulla alkoi yleistyä lukuseurojen perustaminen. Vaasan lukuseuran perustamista vuonna 1794 on pidetty myös Suomen yleisten kirjastojen alkuna. Sen hoitajana toimi pitkään Olof Langenstein. Suomen ensimmäisen rahvaankirjasto oli Anjalan Reginakoulun kirjasto. Koulun perusti paroni Rabbe Gottlieb Wrede vuonna 1802. Carl Axel Gottlund taas lanseerasi kirjasto-sanan suomen kieleen vuonna 1831.
1830...
Runon nimi on Der Schneider von Ulm, ja se alkaa "Bischof, ich kann fliegen". Säe "das sind lauter so lügen" on myöhemmin runon ensimmäisessä säkeistössä. Runo sisältyy teokseen Bertolt Brecht: Gedichte. Band IV. 1934-1941, kust. Aufbau-Verlag 1978. Tämä kirja on Espoon pääkirjaston varastossa, josta sitä kyllä saa lainaksi.
Kodasta löytyy mm. seuraavia teoksia
KOLEHMAINEN, Alfred :Asumukset aikojen alussa (Rakennusalan kustantajat 1999)
SELVIYTYJÄT : näyttely pohjoisen ihmisen sitkeydestä
lisäksi kannattaa tutustua
T.I. Itkosen laajaan tutkimukseen saamelaisista ja heidän kulttuuristaan eli teokseen
Suomen lappalaiset vuoteen 1945 osat 1-2
LEHTOLA, Teuvo :Saamelainen perintö (Kustannus-Puntsi 2001)
Saamelaisista ja heidän kulttuuristaan löytyy myös muuta kirjallisuutta, tässä vain muutamia esimerkkejä.
Clavellin kirjat ovat sen verran itsenäisiä, että ne voi lukea missä järjestyksessä tahansa; esimerkiksi teoksessa Aikuisten jatko- ja sarjakirjat Clavellin teoksia ei mainita ollenkaan. Encyclopedia Britannicasta, joka on kirjaston työasemilla käytössä, selviää englanninkielisten alkuperäisteosten järjestys: Tai-Pan 1966, Shogun 1975, Noble-House 1981, Whirlwind(Pyörretuuli) 1986 ja Gai-Jin 1993. Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan ne ovat ilmestynet vähän eri järjestyksessä: Shogun ennen Tai-Pania, muuten samoin.
Sveitsin Ystävät Suomessa ry ylläpitää Fennica-kirjastoa, joka löytyy Suomen Ystävien sivulta, osoitteesta http://www.svff.ch .Bibliotheca Fennica toimii Zürichin Keskuskirjastossa. Suomalaisen kirjastonhoitajan mukaan Sveitsin kirjastojen toiminnasta ei löydy tietoa suomen kielellä. Mutta tarvittaessa hän kertoo Sveitsin kirjstojen toiminnasta suomeksi.Kirjaston yhteystiedot löytyvät kirjaston kotisivulta.
Moskusta eli Aleksanteri Hihnavaarasta on tehty perusteellinen elämäkerta: Sakari Kännö Mosku: kertomus poromies Aleksanteri Hihnavaarasta ja Lapin kenraali Kurt Martti Walleniuksesta vuosina 1900-1938. Moskun pituudesta tai painosta hänen kuollessaan siinä eikä muissakaan lähteissä ollut mainintaa.
Facta-tietopalvelu-tietokannan mukaan hepoasteet ovat tuulettomia korkeapaineen vyöhykkeitä valtamerillä 30–35° pohjoista ja eteläistä leveyttä. Tietokanta kertoo, että ”hepoasteilla antipasaati laskeutuu alemmaksi ja kääntyy pasaatituulena takaisin päiväntasaajaa kohti. Nimitys johtuu siitä, että Amerikkaan hevosia kuljettaneet esp. laivat joutuivat viipymään näillä leveysasteilla niin kauan, että suuri osa hevosista kuoli.”
Suomenkielisiä kirjoja hepoasteista ei taida olla. Tässä joitakin englanninkielisiä kaunokirjallisia teoksia, joiden nimessä sana horse latitudes esiintyy. Tiedot ovat peräisin tietokannasta nimeltä WorldCat, joka on maailmanlaajuinen 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, http://worldcat.org/ . Se, millä tavoin ne...
Helena Meripaasin kirjoittamaa Kisse-sarjaa on ilmestynyt kaksi osaa: Elämäni frettinä (2006) ja Pöllöhilloa (2007). Sarjaa julkaisee Otava. Tänä keväänä ei sarjaan ole tulossa uutta osaa. Seuraavan osan ilmestymistä voit tiedustella kustantajalta www.otava.fi tai kirjailijalta helena. meripaasi@hotmail.com
