Henri Troyat (oikealta nimeltään Levon Aslan Torossian, venäjäksi Lev Aslanovitš Tarasov) syntyi varakkaaseen moskovalaiseen kauppiasperheeseen 1. marraskuuta 1911 (k. 4. maaliskuuta, 2007). Perheen sukujuuret johtivat Armeniaan. Vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen aikaan perhe pakeni Krimille ja myöhemmin Istanbulin kautta Venetsiaan. Vuonna 1920 perhe asettui asumaan Pariisiin omaisuutensa menettäneenä. Koulun jälkeen Troyat suoritti lakiopinnot, mutta jatkoi työn ohessa kirjoittamista, jonka hän oli aloittanut jo opiskeluaikana. 24-vuotiaana hänestä tuli menestyskirjailija ensimmäisellä teoksellaan Faux-Jour.
Troyat oli 6-vuotias muuttaessaan pois Venäjältä. Tiedossa on, että hän oli oppinut ranskaa jo varhain perheen ranskalaiselta...
Voisikohan kyseessä olla Rudolf Koivun kuvittamia satuja. Hän on kuvittanut mainitsemiasi satuja. Kyseistä satukirjaa en valitettavasti löydä. Satakieli ja Pieni merenneito löytyvät kauniisti kuvitettuina teoksesta "Rudolf Koivun satuja ja tarinoita" (1992, WSOY, Helsinki).
Voit tarkistaa saatavuuden HelMetistä: http://www.helmet.fi/
Helsingissä ei ole kirjailija- tai kirjallisuusmuseota. Eri puolilla Suomea on yhteen kirjailijaan liittyviä museoita, lähin niistä taitaa olla Järvenpään Ahola, jossa kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa taiteilija Venny Soldan-Brofelt asuivat:
http://www.jarvenpaa.fi/nahtavyydet/nayta.tmpl?id=14;sivu_id=228
Suomen museoiden yhteiseltä sivustolta löytyy luettelo kirjailijoiden museoista:
http://www.museot.fi/kirjailijamuseot
Ehkä Helsingin kirjastojen kirjailijoitakin käsittelevistä näyttelyistä olisi apua:
Kansalliskirjaston näyttelytiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kulttuuritoiminta/nayttelyt.html
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston näyttelyistä kannattaa kysyä täältä:
http://www.finlit.fi/palvelut/...
En ole aivan varma tarkoitatko luetteloiden suomennoksien nimeä vai luetteloiden sisältämien orkideojen nimiä.
Kaikki suomennetut kirjat löytyvät Kansallisbibliografiasta (https://finna.fi ), mutta näitä ei siellä ole. Näyttää siltä, ettei noita julkaisuja ole suomennettu.
Viljeltyjen kasvien viralliset suomenkieliset nimet löytyvät Puutarhaliiton julkaisusta Viljelykasvien nimistö (http://www.puutarhaliitto.fi/index.php?section=10 ). Sitä saa monista kirjastoista kautta koko Suomen (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a… ).
Apua saattaa löytyä myös Suomen Orkideayhdistyksestä (http://www.suomenorkideayhdistys.fi/index.php ).
CITES-sopimuksesta löytyy tietoja muutamalta suomalaiselta sivustolta, mutta...
Valitettavasti vanhoja lainaustietojasi ei ole missään.
Lainaushistoriaan kertyvät ne lainat, jotka on lainattu lainaushistorian tallentamisen jälkeen, aikaisempia lainoja ei siis siellä näy.Lainaushistoria on sellainen toiminta, joka näkyy ainoastaan Helmetin puolella omissa tiedoissa asiakkaalle itselleen, ei virkailijoille.
Käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt aivan etsimäsi kaltaisia kirjoja. Tässä kuitenkin muutama uskonnollisista yhteisöistä kertova kirja, jotka saattaisivat kiinnostaa sinua:
Jackson, Dave ja Neta: Kasvupaikkana yhteisö (julk. Kirjapaja v. 1988). Amerikkalaispariskunta kertoo kokemuksistaan kristillisistä yhteisöistä.
Guest, Tim: Oranssi poika (Otava v. 2005). Kirjoittaja kertoo lapsuudestaan englantilaisessa hinduyhteisössä, myös jonkin verran amerikkalaisesta yhteisöstä.
Picoult, Jodi: Koruton totuus (Karisto v. 2007). Romaani joka sijoittuu amish-yhteisöön.
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun HelMet-verkkokirjastosta
http://www.helmet.fi/
Olisiko kyseessä kirja Onnea ja menestystä : miksi tyytyä tilapäisyyteen kun onni voi olla ikuista? Tekijät Álex Rovira ja Fernando Trias de Bes. Kustantaja Bazar, 2004.
Kirjan hahmot ovat ritareita eivätkä prinssejä, mutta esittelyteksti kustantajan sivuilla kuulostaa oikealta.
På Åbo stadsbibliotek har vi förutom Aleksi och Artikelsök också tillgång till Helecon Nordic (Handels-
högskolan i H:fors), som också är en referensdatabas. Dessutom kan du pröva på Ebsco, som är en referens- och fulltextdatabas i Internet och innehåller engelskspråkiga tidskrifter från olika områden. Dessa kan användas på huvudbibliotekets referensavdelning, andra våningen.
På adressen http://www.tukkk.fi/kirjasto/Kirjastotietokantasivu.htm ser du vilka databaser är tillgängliga på Finska Handelshögskolan i Åbo.
Internetistä löytää kattavasti tietoa erilaisista apurahoista ja stipendeistä. Hyvä aloitussivu on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivusto, minne on koottu linkkejä erilaisista apurahoista sivulle http://www.htk.fi/kirjasto/kasvatu2.htm sekä http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm#apurahat FastWeb on maailman suurin ilmainen apurahatietokanta http://www.fastweb.com Palvelun käyttäminen edellyttää maksutonta rekisteröitymistä. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton sivuilla on laaja linkkilista opiskelijoille tarkoitetuista apurahoista osoitteessa http://sylsrv.syl.helsinki.fi/oppalvelut.html Kelan myöntämästä vammaistuesta mm. opiskeluun löytyy tietoa osoitteesta http://www.kela.fi
Kansalaisen verkkolomakepalvelussa voit imuroida...
Tervehdys kirjastosta,
Kirjastonhoitajan oli tällä kertaa vaikea löytää vastausta kysymykseesi kirjaston tietokirjahyllystä tai suomenkielisiltä verkkosivuilta.
Vastaus löytyi tällä kertaa englanninkielisiltä verkkosivuilta, jotka ovat tässä vastauksessa mukana.
Afrikannorsu on intiannorsua eli aasiannorsua kookkaampi. Niiden kärsien pituutta ei kuitenkaan kerrota erikseen, vaan yhteisesti todetaan että näiden norsujen kärsien pituus vaihtelee 6 ja 7 jalan välillä. Jalka on pituusmitta, joka suomalaisille tutummaksi metriksi muutettuna on 0,3048 metriä.
Norsun kärsä on pituudeltaan noin 1,83 - 2,13 metriä.
https://www.animalfactsencyclopedia.com/Elephant-facts.html
https://www.elephantsforafrica.org/elephant-...
Kappaletta ei todennäköisesti ole levytetty suomeksi, sillä viitteitä siihen ei löydy mistään tietokannoista. (Kappaleen todennäköiset tekijät ovat muuten Porter Grainger, Graham Prince ja Clarence Williams, ei ja Everett Robbins, niinkuin monissa lähteissä mainitaan.)
Helsingin kaupunginkirjastossa säilytetään Maasudun tulevaisuutta vain kolme kuukautta. Maatalouskirjaston ollessa suljettuna voi vanhempia vuosikertoja kysyä suoraan lehdestä, vaikkakin niiden saaminen sieltä on epätodennäköistä. Asiaa voi tiedustella sähköpostitse toimitus@maasuduntulevaisuus.fi tai puhelimitse 09-694 3717.
Mauro Taloccin teoksessa: Valtioiden liput ja vaakunat (Kolibri, Helsinki, 1993), todetaan seuraavasti: Saksan trikolori otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1949, ja se on oikeastaan Weimarin tasavallan kansallislippu. Mustaa, punaista, kultaa - värejä, jotka olivat jo kauan liittyneet yhteissaksalaisiin pyrkimyksiin...
Jos haluat laajemmin tietoa, teoksen saatavuutta voit katsoa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Netistä osoitteesta http://home01.wxs.nl/~marksens/descr/de.htm pääset katsomaan kuvaa Saksan lipusta ja saat tietoa siitä miten se on ollut eri aikoina voimassa.
hei,
Tässä ainoa suomenkielinen teos joka löytyi sanoilla "norja" ja "herätysliikkeet" tai "lestadiolaisuus". Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi lisäksi useampikin norjankielinen teos.
Haetta, Lars; Usko ja elämä - Koutokeinon saamelaisten hengellisestä elämästä, Lars Levi Laestadiuksen heräyksestä ja lestadiolaisuuden alkuvaiheista ennen vuotta 1852. Girjegiisa, Utsjoki, 1993.
jotain mainintoja norjalaisista herätysliikkeistä saattaisi löytyä seuraavista teoksesta:
Halila, Aimo; Tanskan ja Norjan historia. Gaudeamus, [Helsinki], 1972.
Saressalo, Lassi; Kveenit - tutkimus erään pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1996.
Lampinen, Tapio; Uskonto ja politiikka - neljä...
Kaukolainaksi on mahdollista tilata materiaalia, siis myös cd-levyjä, joita Jyväskylän kirjastoista ei löydy.
Näyttäisi siltä, että kyseisen laulajattaren tuotantoa löytyy muista kaupungeista Suomessa, mutta meiltä ei, jotten voit jättää kaukopalvelutilauksen. Suomesta löytyy ainakin nämä viisi äänitettä: Gift of Love, Innerst i sjelet, Sissel, Soria Mora ja Stilla natt.
Etsimäsi kirja on varmaankin seuraava:
Wallstein, Bärbel
Nukkumatin unihiekka vaarassa
(Kansankulttuuri,1979)
Kirjan kuvissa seikkailee Pikku Kakkosen tuttu Nukkumatti.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa kirja on sijoitettu lastenosaston varastoon. Varastokirjoja saa myös lainaksi.
Outoja sattumia jälkeen sarjan seuraava kirja on Uusi ihastus. Lisää tietoa tästä itävaltalaisesta kirjailijasta ja hänen kyseisestä sarjastaan löydät Internetin osoitteesta http://www.thomasbrezina.com/ .
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy seuraavaa Carl Barksista:
- Ankkalinnan pamaus Nro 1 (1999) luokka 86.13
- Carl Barks: ankkamaestro (1996) 86.53 VIDEO
- Eronen: Carl Barks' surviving comic book art (1994) 86.13
- Maailman hauskin kuvasarjalehti : Aku Ankka -lehti 50 vuotta
(2001) 86.13
- Sjöblom: Carl BArks ja hänen tuotantonsa (1992) 01.58
Internetistä löytyy myös tietoa, esim.
http://www.akuankka.fi/lukemista/kaakkysyttya/taiteilijat/?d=5036