Jakob ja Wilhelm Grimmin saduista on ilmestynyt 3-osainen täydellinen kokoelma, jonka sadut on suomennettu alkuperäistä v.1812-15 ilmestynyttä Grimmin laitosta noudattaen. Saduissa on mukana myös näitä pelottavampiakin kertomuksia.
Tässä kirjasarjan tiedot:
Jacob & Wilhelm Grimm: Grimmin sadut I-III. Tammi, 1999.
Mikäli tätä sarjaa ei löydy omasta kirjastosta, voitte tilata sen kaukolainaksi kirjastonne kautta.
Jännityskirjallisuudesta löydät tietoa esimerkiksi näistä kirjoista, jotka löytyvät Tuusulan pääkirjastosta:
- Symons, Julian: Murha! Murha ! : Salapoliisikertomuksesta rikosromaaniin.
- Pidättekö dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa.
Internetistä löytää myös paljon dekkaritietoa. Suosittelen, että käyt katsomassa vaikkapa Makupalat-sivulta jännityskirjallisuuden linkkejä. Linkit löydät osoitteesta www.makupalat.fi kun menet kohtaan kirjallisuus ja sieltä, klikkaat auki kohdan Dekkarit. Scifi. Fantasia, https://www.makupalat.fi/fi/k/428/hae?category=114630&sort=title&order=…
Licia on tytön nimi ja äännetään LEE-shah. Tämän latinalaisperäisen nimen merkitys on "Lyciasta" tai "Lyceasta". Lycia / Lycea oli paikkakunta Vähä-Aasiassa. Italiankielisille merkitsee tämä paikka Licia -nimen alkuperää. Nykyään englanninkielisissä maissa Licia -nimeä pidetään lyhyempänä muotona toisista nimistä kuten Alicia tai Felicia.
Lisää tietoa esim. täällä: http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Licia
http://italian.about.com/library/name/blname_licia.htm
Kiinan kielellä kirjoittamisesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Tässä yksi vastauksista:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Turun maakuntamuseon 1999 julkaisemassa kirjassa Turun linna (ISBN 951-595-055-4) on artikkeli linnan vankilan historiasta. Henrik Liliuksen teoksesta Fängelsearkitektur i Finland ca 1635-1845 löytyy myös tietoa Turun linnan vankilan historiasta. Vankilassa tosin tehtiin uudistuksia 1790-luvulla ja kirjassa on melko vähän tietoa Turun linnasta tätä edeltävältä ajalta. Vankiloiden oloista yleensä 1700-luvulla löytyy tietoa teoksesta Suomen vankeinhoidon historia (osa 1).
Kirja-arvosteluja löytyy hyvin sivustolta www.kritiikkiportti.fi. Kritiikkiportti.fi on verkkosivusto, joka sisältää linkit suomalaisten sanoma- ja kulttuurilehtien verkkosivuilla julkaistuihin taidearvosteluihin. Kritiikkejä voi hakea taiteenalan, lehden, kriitikon tai hakusanan mukaan. Hakuikkuna on sivustolla oikeassa yläreunassa.
Kun hakuikkunaan kirjoitetaan esim. teoksen nimi ”Via Merulanan sotkuinen tapaus”, saadaan linkit kahteen arvosteluun. Toinen linkki on virheellinen, mutta toinen on ajan tasalla ja sen suora osoite on seuraava:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Todellisuus+pakenee+murhaajaa/HS20110…
Venäjän viimeisestä keisariperheestä on kirjoitettu niin paljon kirjoja, ettei niitä tässä voida edes luetella. Kun kirjoittaa HelMet-hakuun hakusanaksi Nikolai II ja rajaa haun kirjoihin, saa tulokseksi peräti 94 nimekettä, kun kieltä ei ole millään tavoin rajattu. Näin olet varmaan hakenutkin ja sillä tavoin saanut esille sen tarjonnan, mitä on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Jos rajaat haun dvd-levyihin, löydät yhden suomenkielisen elokuvan: Nikolai II : Suomen suuriruhtinas 1894-1917.
Muun Suomen kirjastojen tarjonta selviää, kun menee sivustolle www.kirjastot.fi ja valitsee sieltä Frank-monihaun. Valitse maakuntakirjastot, laita asiasanaksi Nikolai II ja valitse kaikki kirjastot. Hakutuloksena on paljon nimekkeitä, sekä kirjoja...
Kirjaa ei vielä löydy meiltä, mutta laitan hankintatoiveen eteenpäin. Joihinkin Suomen kirjastoihin kirja on jo tilattu, mutta koska se on ilmestynyt vasta äskettäin, ei se vielä ole lainattavissa. Kaukolainanakaan kirjaa ei siis kovin nopeasti saa käsiinsä.
Sitaattia ei ilmeisesti löydy teoksesta lainkaan, sillä ainakin englanninkielisissä Wikisitaateissa osoitteessa http://en.wikiquote.org/wiki/Jane_Austen kerrotaan, että sitaatti on laitettu virheellisesti Austenin nimiin. Tuon lähteen mukaan se olisi todellisuudessa peräisin Fanny Pricen vuonna 1999 laatimasta mukaelmasta. Teosta ei ole suomennettu.
Alkuperäisessä romaanissa on hiukan tuota muistuttava kohta juuri luvussa 10. Se menee seuraavasti: ”Dinner was soon followed by tea and coffee, a ten miles' drive home allowed no waste of hours; and from the time of their sitting down to table, it was a quick succession of busy nothings till the carriage came to the door, and Mrs. Norris, having fidgeted about, and obtained a few pheasants'...
Antti Kuosmasen teos "Finland's journey to European Union" (2001) on saatavilla useammasta kirjastosta, esimerkiksi Turun pääkirjastossa. Mutta onko teoksesta olemassa suomenkielistä versiota?
Englanninkielisen teoksen kustantaja (EIPA) viittaa sivuillaan alkuteokseen termillä "manuscript" (käsikirjoitus). Google Scholar-palvelusta on luettavissa "Finland's journey to European Union" - teoksen esipuhe, jossa Kuosmanen itse käyttää termiä suomenkielinen käsikirjoitus (“Finnish-language manuscript”), josta EIPA on luultavasti käsitteen omaksunut.
Alkuperäinen "käsikirjoitus" käsittelee Antti Kuosmasen henkilökohtaisia ensikäden kokemuksia Suomen EY / EU jäsenyysneuvotteluista. Käännökseen on lisätty Phedon Nicolaides:n ja Frank Bollenin...
"Organismin perusosaa merkitsevä solu on Elias Lönnrotin käyttöön ottama uudissana vuodelta 1858. Sana on takaperoisjohdos ruotsalaisperäisen sola-sanan deminutiivisesta johdoksesta solukka, joka esiintyy paikoin itä- ja pohjalaismurteissa."
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004
Tekijänoikeus.fi-sivuston mukaan äänitteen lähioikeudet (muusikot, tuottaja ym.) päättyvät 50 vuotta julkaisun jälkeen, jos äänite on julkaistu Euroopan talousalueen ulkopuolella. Sen sijaan ETA-alueella julkaistujen suoja-aika on 70 vuotta.
http://www.tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/lahioikeudet/
Säveltäjän ja muiden luovien tekijöiden suoja-aika on 70 tekijän kuolemasta. Niinpä esim. J.S.Bachin (k. 1750) musiikki julkaistuna ennen vuotta 1942 on kaikin puolin vapaata.
Kirjaston kokoelmista vanhoja julkaisuja voi hakea esim. näiden hakusanojen yhdistelmällä: Bach historialliset äänitteet.
Outi-kirjastojen kokoelmissa vapaata Bachin musiikkia on mmm. oheisilla äänitteillä:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?...
Niin kuin kielitoimiston sanakirja sanoo, aihio on "vasta pääpiirteiseen muotoonsa työstetty esine". Avaimen aihiosta tehdään avainjyrsinkoneella avain. Koneeseen asetetaan aihio, mutta siitä poistetaan avain: aihio on jyrsimätön, jyrsinnän jälkeen se on jo avain.
https://www.abloy.fi/Abloy/Abloy.fi%20(OW2)/Tuotteet/Tuotekatalogi/Avainjyrsinkoneet/131010v_6232_EXEC%20manuaali%20FIN.pdf
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy Viipurin kaupungin osoitekalenteri ja liikehakemisto vuosilta 1926, 1927 ja 1929.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262791?page=1 (1926)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262790?page=1 (1927)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262789?page=1 (1929)
Uudempiakin on olemassa, mutta niitä ei löydy digitoituna. Viimeinen on ilmeisesti ilmestynyt 1939. Ainakin on olemassa Viipurin kaupungin osoitekalenteri ja liikehakemisto 1931-1932. Tarvittaessa Kansalliskirjastosta saa niitä käyttöön paikan päällä lukusalilainaksi.
Ilmatieteen laitoksella on kaikille avoimesti käytettävissä säähavaintojen tarkastelu- ja latauspalvelu, jossa voi tutkia menneisyyden säähavaintoja: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Mainitussa palvelussa voi valita haluamansa ajankohdan, havaintotyypin sekä mittauspisteen.
Tähän kyselyyn vastatessa valittiin Helsingin säätietoja varten Kaisaniemen mittauspiste ja Oulun säätietoja varten Oulun lentoaseman mittauspiste.
20.9.1963, Helsinki Kaisaniemi:
Sademäärä: 0 mm
Lumensyvyys: 0 cm
Ilman lämpötila: 8,6°C
Päivän ylin lämpötila: 13,5°C
Päivän alin lämpötila: 4,8°C
10.12.1971, Oulu lentoasema:
Sademäärä: 1,2 mm
Lumensyvyys: 5 cm
Ilman...
Kyseistä runoa ei ole erikseen nimetty. Runo löytyy tosiaan Einari Vuorelan runokokoelmasta Kiurun portaat (WSOY 1971) ja sisällysluetteloonkin se on listattu vain alkusäkeensä mukaan: Jossain kirkkauden maassa kuljen...
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15972
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1574623
Käytä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussan tarkennettua hakua (klikkaa kohdasta tarkennettu haku) http://www.libplussa.fi Valitse sitten haku asiasanalla. Voit kirjoittaa laatikkoon hakulauseeksi: neuvottelutaito tai viestintä. Valitse kohdasta 'tarkenna' tarvittaessa asiasanahaku (vieritä laatikon reunassa olevaa nuolta), ja kirjoita hakusanaksi englannin kieli. Klikkaa seuraavaksi kohdasta tee haku.
Näin saat kymmenen viitettä, joista ainakin teokset Kokous- ja neuvottelukielen käsikirja suomi-englanti (1988) ja Brims, Jim: English for negotiating (1984) näyttäisivät sopivan kysymykseesi. Muiden viitteiden soveltuvuudesta tarkoituksiisi voit päätellä jotain katsomalla täysistä tiedoista niille annettuja asiasanoja....
Marko Tapiosta saa tietoa Tuulikki Valkosen kirjoittamasta dokumentti-muistelmasta nimeltä Mäyhä (Tammi 2003). Marko Tapiosta on myös Anne Fried kirjoittanut kirjan (Fried: Marko Tapio 1975).
Marko Tapiosta voi tiedustella Tapperien taideseurasta. Tapperien taideseuran yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.saarijarvi.fi/index.php?id=583
Internetistä löytyy jonkin verran tietoa, esim. Keskisuomalainen kirjallisuus tietokannasta (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjailijat/hakemisto/tapio.htm). Lisää tietoa voit etsiä Googlella kirjoittamalla hakulauseeksi "marko tapio" (nimi kannattaa laittaa noiden lainausmerkkien sisään, niin saa tarkempia hakutuloksia).
Seuraavassa joitakin linkkejä lehtiluetteloihin, joissa sekä paperimuotoisia että sähköisiä lehtiä voi hakea aiheenmukaisista hakemistoista:
http://www.lib.helsinki.fi/suoma/
http://www.makupalat.fi/luonto6.htm#lehdet
http://www.ouka.fi/kirjasto/elehdet1.htm
http://www.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/lehti3.html
Lisäksi kannattaa tarkistaa Aikakauslehtien liiton luettelon nettiversio, joka lienee paperimuotoista paremmin ajan tasalla:
http://www.aikakaus.fi/
Kattava lehtiluettelo on myös Ilmoitushinnat (2001), joka löytyy ainakin Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta (kirjastotalo, 2. krs.).