Kyselitte Huloma-sukunimen alkuperää. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" -teos (2000) ei tuntenut tuota harvinaista sukunimeä eikä sitä löytynyt myöskään Suomalaisten paikannimien joukosta.
Suomen kielen etymologinen sanakirja (1978) kertoo, että hulas-sana tarkoittaa nurkkaa tai soppea, "hulassa oleminen" taas pulassa olemista. Hul-alkuisten sanojen kantasanana voisi olla germaaninen "hula", joka tarkoittaa onttoa tai tyhjää tilaa, loukkua tai "hål" -sana, joka tarkoittaa reikää, aukkoa, pesää tai luolaa.
Suomen murteiden sanakirja (1994) kertoo, että "huloo" -sanaa käytetään vetelästä tai pehmeästä maasta: "Ja tuolla se on toi laht sellasta huloota", tai muuten pehmeästä aineesta: "Ei sunkan se keisar syöm miteäm muuta...
Allergiaa on sanottu 2000-luvun vitsaukseksi, sillä taipumus allergiaan on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Allergia ei kuitenkaan ole uusi sairaus, tunnetuilla historiallisilla henkilöillä tiedetään olleen allergioita. Esimerkiksi Rooman keisari Claudiuksen poika Britannicus kärsi hevosallergiasta, joka arvatenkin oli aikamoinen ongelma, aikana, jolloin hevonen oli yleisin kulkupeli! Ruoka-aineallergioista taas yksi tunnettu historiallinen tapaus on Englannin kuningas Richard III, joka kärsi mansikka-allergiasta.
Länsimaisen lääketieteen isäksi tituleerattu Hippokrateskin (460-377 eKr) kirjoitti jo yli 2000 vuotta sitten että ruoka voi aiheuttaa sairauksia ja terveysongelmia joillekin ihmisille. Hippokrates oli muun muassa...
Kyseessä on Reeta Aarnion neliosainen fantasiasarja, johon kuuluvat kirjat nimeltä Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartijat ja Tuulien taikuri. Kuvailemasi juoni on sarjan ensimmäisestä osasta. Kolme ensimmäistä osaa on julkaistu myös yksissä kansissa nimellä Maan, veden ja tulen väki.
Kysymykseen on hankala vastata, kun näillä sanoilla alkavia lauluja on Viola-tietokannan mukaan useampiakin. Listaan tähän jotain mahdollisia:
Jenni Vartiainen: Minä ja hän - Alkusanat "Sitten kun oon viimeisen lauluni laulanut" (teksti Maria Rahikainen)
Laineen Kasperi: Sitten kun - alkusanat "Sit ku pääsen pois"
Ilona Korhonen: Sitten kun - alkusanat "Sitten kun surullinen sydämeni metsässä mustikkaa kantaa"
Pasi Kaunisto & Markku Aro: Sitten kun mä pääsen siviiliin (sävellys Toivo Kärki, sanat Vexi Salmi)
Cheek: Pelkkää puhetta - alkusanat "Sitten kun ollaan puhelimet kii-kii-kiinni"
Tuollaista eläkkeellepääsemislaulua Viola ei valitettavasti tunne lainkaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suomeksi en onnistunut löytämään HelMet-kokoelmista kuin kaksi kirjaa:
- Poppamiehiä ja karhukansaa / kirj. Marion Wood
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1592188
ja
Intiaanisatuja / Vladimir Hulpach
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1304584
Jälkimmäisen kirjan tarinoista on tehty äänikirja
Istuva Härkä : Leiritulien tarinoita http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1970245
Haussa käytetty vaihdellen asiasanoja intiaanit, kansantarinat, kertomukset, sadut, Pohjois-Amerikka
Kiitos kysymyksestä!
Perusteoksia kankaankudonnasta suunnittelusta, loimen luomisesta, niisimisestä, sidonnasta ja kutomisesta löytyy kyllä. Laila Lundellin Suuri kudontakirja on selkeästi kuvitettu teos, jossa käydään läpi kankaankudonnan perusteet. Kirjasta löytyy tietoa myös kankaankudontaa pidempään harrastaneelle.
Arja Hauhian Kankaita kutomaan. Kankaankudonnan oppikirja harrastajille. On myös alan perusteos.
Kuteen leikkaaminen mainitaan teoksissa. Elina Hassin kirjassa Räsymatto Nostalgiaa ja nykyaikaa kuteiden leikkaamisesta on oma lukunsa.
Aiheesta on paljon kirjoja. Saat kaikki Keski-kirjastojen kokoelmassa olevat kirjat tekemällä haun asiasanalla kankaankudonta.
Halutessasi voit myös katsoa alan kankaankutojan idealehteä...
Kerrotaan, että saksalaisella runoilija Friedrich Schillerillä (1759 - 1805) piti aina olla kirjoituspöytänsä laatikossa mätiä omenia voidakseen kirjoittaa ja tehdä töitä.
Saksalainen kirjailija Johann Peter Eckermann on kertonut tästä Shillerin erikoisesta piirteestä teoksessaan "Gespräche mit Goethe in den letzten Jahren seines Lebens".
http://www.buchbesprechung.de/schiller-oder-der-berauschende-duft-faule…
http://cbuecherkiste.de/schillers-faule-apfel
http://gutenberg.spiegel.de/buch/-1912/277
http://www.friedrich-von-schiller.de/
Lastu kirjastot (joihin Lahtikin kuuluu) kertovat sivuillaan:
"Kirjastoissa on langaton verkko, joten voit käyttää internetiä myös omalla laitteellasi."
Kyseessä näyttäisi olevan Alex von Kothenin laulu Ristiretkeilijä (Korsfararen), joka alkaa sanoin ”Taiston kentiltä käännyin”. Suomenkieliset sanat lauluun on tehnyt Jussi Snellman.
Laulun sanat ja nuotti sisältyvät nuottijulkaisuun Kokoelma yksinlauluja. 1 (Fazer, 1977, lisäpainokset 1979, 1982, 1986 ja 1987. Nuotti on aiemmin ilmestynyt nimellä Kokoelma yksinlauluja nuorisolle, I. (Helsinki : Fazer , 1977).
Nuottijulkaisut löytyvät useista Suomen kirjastoista. Mikäli ne eivät kuulu oman kirjastoverkkosi kokoelmiin, ne voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.finna.fi/
JR 53 on jatkosodan aikaiseen 3. divisioonaan kuulunut jalkaväkirykmentti 53, jonka perustamispaikat olivat Pudasjärvi ja Ii. Jalkaväkidivisioonan likimääräinen miesvahvuus Suomen jatkosodan aikaisissa maavoimien joukoissa oli noin 16 400. Jalkaväkirykmentin määrävahvuus oli 3 616 miestä.
TS MM tarkoittaa talvisodan muistomitalia. Sen perustyyppiä jaettiin suomalaisille sotilaille palveluksesta vihollisen tulen alla. Mitalin nauhaan kiinnitettiin 12 x 5 mm kokoinen tunnus, jossa on ristikkäiset miekat. Mitaliin on olemassa yhteensä 15 erilaista solkea: 11 taistelupaikkojen tai rintamasuunnan mukaan sekä 4 eri aselajeista tai muusta palveluksesta.
JS MM on vastaavasti jatkosodan muistomitali. Tämän vuonna 1957 perustetun mitalin oli...
Rajavartiolaitokselta löytyi vastaus tuohon rajan pituutta koskevaan kysymykseen eli:
Suomen ja Ruotsin välisen rajan pituus on 614 km. Raja kulkee suurimmaksi osaksi jokia pitkin. Se lähtee Torniosta Torniojokea ja siitä edelleen Muonionjokea pitkin Kilpisjärvelle, ja päättyy kolmen valtakunnan rajapyykille. Maarajan osuus maiden välisestä rajasta on varsin pieni. Suomen Kilpisjärvellä rajaosuus on osuus 230 metriä ja Märketin saarella 467 metriä.
Lisäksi Tornion kaupungin kohdalla on useita suistoisia saaria, joiden rannoilla raja kulkee viistosti ja siten metrimäärää on vaikea määritellä. Kyse on kuitenkin vain muutamista kymmenistä metreistä.
Rajavartiolaitoksen kotisivu http://www.intermin.fi/rvl/home.nsf
Kirja jota tarkoittanette...
Vastaus riippuu siitä, keitä kysyjä tarkoittaa "meillä". Juutalaisia on asunut vuosisatojen ajan eri puolilla maailmaa, minkä seurauksena juutalaista perimää löytyy varsin monista sukulinjoista. Toisaalta juutalaisuuteen kuuluu myös pyrkimys välttää sekaliittoja, mikä on toiminut tätä vastaan.
Koko maailman väestöstä alle 15 miljoonaa juutalaista muodostavat varsin pienen osan. Siten varsin harva voi sanoa olevansa sukujuuriltaan juutalainen. Useimmat maailman ihmisistä eivät ole sukujuuriltaan juutalaisia. Mutta ripaus juutalaisuutta voi olla sellaisellakin, joka arvelee olevansa jotain ihan muuta. Ihmisen geeniperimä on vuosituhansina sekoittunut hyvin tehokkaasti. Sellaista ilmiötä kuin "puhdas etninen perimä" ei käytännössä ole...
Ritva Ylösen kirjassa Kalle Päätalo: kirjailijan elämä (2017) kerrotaan, että Päätalon vanhemmat elivät ensimmäiset avioliittovuotensa enimmäkseen omilla tahoillaan töitä tehden (s. 22).
Kirjailijan veljen kuolemasta kirjassa kerrotaan vain, että veli kuoli vajaan kolmen kuukauden ikäisenä, ja että lapsikuolleisuus oli tuolloin syrjäseudulla tavallista. Kirjassa kerrotaan myös, että Kallelle jäi hämärän peittoon tämän hautapaikka, vaikka äiti olikin sen merkinnyt männyn kaarnaan tuikatulla hakaneulalla (s. 22).
Nykyisen Hautaustoimilain mukaan hautausmaan ylläpitäjän on pidettävä hautarekisteriä, josta ilmenee mm. vainajan haudan sijainti. Hautaoikeuden haltija voi päättää haudalle sijoitettavista hautakivistä...
Voit saada kirjastokortin periaatteessa mistä tahansa suurkaupunkialueen
toimipisteestä. Käytännössä kannattaa varmaankin mennä lähikirjastoon, siis
kirjastoon, joka on lähimpänä kotiosoitettasi. Mukaan kannattaa ottaa
kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 15-vuotiailta vaaditaan huoltajan
takaus. Voit käyttää kirjastokorttiasi paitsi Helsingissä myös Espoossa,
Vantaalla ja Kauniaisissa.
Tietoviesti on Tietoliikenneliiton julkaisu. Tietoliikenneliiton
kotisivut ovat osoitteessa http://personal.inet.fi/yhdistys/tll/paa.htm Toimisto-linkin takaa löytyy tiedottaja Ritva Särkisillan yhteystiedot. Hän on ko. lehden päätoimittaja.
Lehti tulee myös Turun kaupunginkirjaston Julinin lehtisaliin.
Käyntiosoite: Eerikinkatu 4, pohjakerros
Postiosoite: Eerikinkatu 4 20100 TURKU
Puhelin: 02-2623 770
Voit pyytää lähintä kirjastoasi tekemään kaukopalvelutilauksen ko. lehdestä ja tilaamaan esim. kopioita lehden artikkeleista.
Analogisesta muodosta saadaan ääni tietokoneen ymmärtämään muotoon analogi-digitaali muuntimella eli A/D muuntimella. Google-haulla (www.google.com) löytyi runsaasti linkkejä hakusanoilla ad/da muuntimet. Yksi aiheeseen liittyvä linkki on http://www.helsinki.fi/~tsmalmbe/TiMe/
Sanomalehdissä ilmeistyneitä lehtiartikkeleita Caribia -kylpylähotellista löytyy parhaiten Turun Sanomien arkistosta osoitteesta http://www.turunsanomat.fi asiasanalla Caribia. Lukuisten urheiluartikkelien joukosta löytyvät mm. seuraavat Caribiaa käsittelevät artikkelit: "Pätevä suunnittelija pelastaa uimahallin" (TS 14.3.2000) sekä "Pora säesti pääministeriä" (TS 27.5.1999). Artikkeliviitteitä kannattaa etsiä myös Turun kaupunginkirjaston Turku-kokoelman kortistosta (pääkirjasto, 2. krs.) asiasanan Caribia kohdalta. Aiheesta on debatoitu lehdessä mm. otsikoilla "Kirkkoneuvosto närkästyi Ikituurin saneerauksesta" (TS 31.3.99), "Caribian saa maalata pinkiksi" (TS 1.4.1999), "Turkuun nousee rumin rakennus" (12.4.1999) ja "Possunpunainen...
Netissä on vapaasti käytettävissä Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta, josta löydät tiedot Suomessa kautta aikain julkaistuista kirjoista http://finna.fi . Myös verkkokirjoja on jonkin verran saatavilla suomeksikin, mutta ennen kaikkea englanniksi, sekä ilmaiseksi että maksullisesti. Saat luetteloita niistä esiin esim. tavallisella google-haulla ( http://www.google.fi/ )käyttämällä hakusanana jotain seuraavista: ekirjat, elektroniset kirjat, sähköiset kirjat, ebooks. Ohessa linkkejä joihinkin luetteloihin: http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/ekirjat/ekirjat.jsp?conte…
http://www.uudetkirjat.fi/uk/index.jsp?c=page&id=207&navig=true&hidetit…
http://www.celialib.fi/ellink1.html
http://www.gutenberg.net/...
Vuonna 2002 on ilmestynyt kylähistoriikki
Kotalahti ajan virrassa, jonka on toimittanut Jouko Kokkonen ja julkaissut Kotalahden kylähistoriatoimikunta. Teoksessa on sivuja 672.
Kirjaa ei ole Varkauden kaupunginkirjastossa. Sen sijaan se on Leppävirran kunnankirjaston ja Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa, joten sen saa lainaan niistä tai asiakas voi pyytää sitä kaukolainaan Varkauden kaupunginkirjastosta.
