Ystävyyskaupungeista ei ole ilmeisesti olemassa kovin kattavaa listaa, mutta jos asiassa turvaudutaan englanninkielisen Wikipedian suomalaisten kaupunkien ystävyyskaupunkien listaan osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_twin_towns_and_sister_cities_in_F…, hyvä ehdokas suomalaisen kaupungin väkiluvultaan suurimmaksi ystävyyskaupungiksi voisi olla Espoon ystävyyskaupunki Shanghai. Tämä tieto löytyy myös osoitteesta https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Kansainvalin….
Shanghai on useilla mittareilla katsottuna yksi maailman suurimmista kaupungeista, eikä muita suurimpien tittelistä kilvoittelevia kaupunkeja näyttäisi olevan mainitussa listassa. Kaupunkien suuruuden määrittely on kuitenkin hiukan haastavaa,...
Teoksesta 21 Nobel-kirjailijaa: Björnstjerne Björnsonista Ivo Andriciin (toim. Jarl Hellemann, 1962) löytyy Kiplingin novelli Kaksoset (s.17-28), joka voisi nimensä puolesta olla etsimänne Gemini-novelli. Novellin on kääntänyt Jouko Linturi ja se alkaa sananlaskulla
Suuri on Valkoisen Miehen oikeus - suurempi valheen mahti - Alkuasukkaiden sananlasku.
Ja novelli jatkuu:
"Tällaista on teidän englantilaisten oikeus, Köyhäin varjelu...
On todellakin olemassa Anja Sepän Novellihakemisto: uutelosta katkotahtiseen proosaan (1990), josta löytyy paljon viittauksia Kiplinginkin novellisuomennoksiin.
Valitettavasti DVD-levyä Blues Masters - The Essential History of the Blues ei löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Meiltä löytyy kuitenkin kaksi muuta DVD-levyä, jotka käsittelevät bluesin historiaa:
Waking up in Memphis / Andria Lisle and Mike Evans ; [photographs: Yancey Allison ... et al.] 2003
Bill Wyman's blues odyssey : a journey to music's heart & soul. 2002
Löydät ne haulla pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi . Valitse Sanahaku -vaihtoehtoa, kirjoita ruutuun blues historia ja rajaa haku DVD -levyihin.
Lumia-nimi voisi olla perua latinakielen sanasta lumen, joka tarkoittaa valoa, mutta Suomessa sen voi helposti liittää myös lumi-sanaan. (Lähde: Nummelin & Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie,2005.)Teoksessa ei kerrota nimen käytöstä muissa maissa, mutta Suomessa se on ollut suosittu jo 1920-luvulla.
Aika moneen kysymykseen löytyy jo valmiina vastaus Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta, johon kannattaa tutustua osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Valitettavasti et voi suoraan päivittää omia tietojasi verkkokirjastoon. Voit lähettää uuden sähköpostiosoitteesi lomakkeella kirjaston kotisivuilla osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ (Asiakkaan opas->lomakkeet->osoitteenmuutos) tai ilmoittaa sen sähköpostitse kirjaston neuvontaan osoitteella neuvonta@hameenlinna.fi tai puhelimitse 03-621 2598.
Jos tarkoitat kuvataidetta, niin ahkerasta nettisurffailusta huolimatta emme onnistuneet löytämään etsimäsi kaltaista Ruotsin vastaavaa. Tietäisiköhän joku palstamme lukijoista?
Kansainvälisiä englanninkielisiä sivustoja sen sijaan tuntui löytyvän, mutta niiden tasoa ja luotettavuutta emme pysty arvioimaan. Esimerkkinä seuraava sivusto: http://www.amateurillustrator.com/
Vai tarkoititkohan valokuvausta? Seuraava ruotsalainen sivusto voisi ehkä olla lähellä etsimääsi: http://www.fotosidan.se/
Kansaivälisistä valokuvasivustoista erittäin suosittu on Flickr, jota toimituksemmekin tuntemat intohimoiset valokuvaharrastajat suosivat. Sivustolle rekisteröityneenä käyttäjänä voit julkaista omia kuviasi, sekä kommentoida toisten käyttäjien kuvia...
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin Onnet-tietokanta (http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm) antaa kaksi teosta, joissa on Pekka Halosen kuvitus.
Aho, Juhani: Kolme lastua lapsille (WSOY, 1899)
Sisältää kolme Ahon eläinsatua: Surullinen tarina jäniksen pojasta, Iloinen tarina jäniksestä ja pojasta sekä Haltijan joululahjat. Kansi on vaalea, ja kuvassa poika laskee suksilla mäkeä ajaen takaa jänistä, jonka toisesta takajalasta roikkuu ansalanka.
Voionmaa, Väinö: Erämiehet : historiallinen kertomus Pirkkalanpohjasta (Kansanvalistusseura, 1909)
1500-luvulle sijoittuva historiallinen romaani. Kannen kuvassa suksilla liikkeellä oleva Inki katselee piilosta puiden takaa tulessa olevia rakennuksia ja ihmishahmoja...
Uutispäivä Demarin viimeinen numero ilmestyi 29. helmikuuta 2012. Lehti on ilmestynyt Demokraatti-nimisenä maaliskuun alusta lähtien.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/5462-uutispaiva-demari-uudistuu…
Kirjasto ottaa vastaan kirjoja mikäli ne ovat hyväkuntoisia mutta pidättää itsellään oikeuden päättää, mitä kirjoilla tehdään. Kirjat saattavat pääytä joko kokoelmaan tai kirjaston kierrätyspisteeseen, josta asiakkaat voivat ottaa omakseen muiden asiakkaiden jättämiä kirjoja. Varsin usein kirjat päätyvät kierrätykseen, mikäli lahjoitetut kirjat jo ovat kokoelmassamme. Voit tarjota kirjoja lähikirjastoosi. Jos divarit eivät ole kiinnostuneita kirjoista, niitä voi myös viedä kierrätyskeskuksiin. Espoon kierrätyskeskus on Matinkylässä, Matinpurontie 3 ja 8. Voit myös ottaa yhteyttä kirpputoreihin ja tarjota kirjoja sinne, jos divarit eivät ole kiinnostuneita. Niittykummussa on Fidan kirpputori Merituulentie 30, 02200 Espoo, puh. (09) 4551...
Downshiftaus lienee terminä vielä niin uusi, ettei sitä ole käytetty paljonkaan kirjaston asiasanoituksessa. Leila Simosen teos ”Polulta poikkeamisen taito” (Voimapaja, 2012) näyttää olevan tällä hetkellä ainoa sillä asiasanalla varustettu teos. Wikipedian osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Downshifting löytyvään artikkeliin on kerätty jonkin verran downshiftausta käsittelevää kirjallisuutta, jota on kirjaston kokoelmissa, vaikkei tuolla asiasanalla. Kannattaa aloittaa vaikka niistä. Kunkin kirjan saatavuuden voi katsoa osoitteesta http://luettelo.helmet.fi teoksen nimellä.
Kirjoja ekologisesta jätenäkökulmasta voisivat olla esimerkiksi seuraavat HelMet-kirjastoista löytyvät teokset:
Hengeveld, Rob: Wasted world : how our consumption...
Suomessa varmaan tunnetuin on vuonna 2006 ilmi tullut tapaus, jossa paljastui, että toimittaja Ritva Sarkola oli kirjoittanut Tuula Sariolan nimissä julkaistut teokset. He olivat sopineet asian yhdessä, mutta oikeuteen tapaus meni, koska Tuula Sariola oli saanut apurahojen niiden kirjojen perusteella, joita hän ei ollutkaan todellisuudessa itse kirjoittanut. Tapauksesta löytyy selostusta ja linkkejä Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuula_Sariola.
Kustannusalalla ei liene etenkään muistelmissa kovin tavatonta, että joku ammattikirjailija palkataan kirjoittamaan jonkun tunnetun henkilön nimissä elämäkerta, jonka kirjoittajaksi merkitään tuo julkkis eikä todellisen kirjoittajan nimeä välttämättä mainita missään. Yleistä...
Mika Waltarin kaikki teokset on lueteltu Simo Sjöblomin teoksessa "Mika Waltari - bibliografia". 1992. Tämä kirjallisuusluettelo on luettavissa
useimmissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Netissä on myös aika kattava luettelo osoitteessa http://www.kirjasto.sci.fi/mwaltari.htm
Katso tätäkin: http://www.minedu.fi/suomi80/eurooppa/kb/702a.html
Erittäin hyvä aloituspaikka mitä tahansa maaesitelmää ajatellen on Helsingin kaupunginkirjaston MCL eli monikulttuurinen kirjasto osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/index-fin.html Maailma infon sivuilta löytyy monipuolista tietoa eri maista, mm. yleistietoa, taidetta, kulttuuria sekä uutisia, mediaa ja artikkeleita. Sinun kannattaa ottaa myös yhteyttä Suomi-Itävalta yhdistykseen osoitteessa
Vuorimieh. puistotie 4 D, puh. (09) 666892.
Kirjallisuutta (kaikki nämä kirjat löytyvät Plussa-tietokannasta):
Allen (toim.). 2000. Austria & Switzerland 2000. ISBN 0-333-77983-5.
Sadie (toim.) 2000. Mozart and his operas. ISBN 0-333-79019-7.
Rice, Christopher. 2000. Essential Austria. ISBN 0-7495-2295-x.
Baedeker's Austria. 2000. ISBN 0-7495-...
Laulun suomenkielinen nimi vaihtelee eri julkaisuissa, mutta yleisin nimi on "Tango ruohikolla". Laulusta käytetään myös nimeä "Virtanen" tai kumpaakin nimeä yhdessä. Laulun alkuperäinen nimi on "Tango i det gröna" ja sen on säveltänyt Stig Anderson, joka on tehnyt myös ruotsinkielisen sanoituksen. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan Petterssonista. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo salanimellä Era. Laulu alkaa: "Ihanaa, lapset taisi nukahtaa, Virtanen".
Suomeksi laulun ovat levyttäneet Rauni Pekkala ja Ragni Malmstén. Laulun nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja suomenkieliset sanat sisältyvät esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan", osaan 11.
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Porin ruotsinkieliselle nimelle Björneborg on annettu useampia selityksiä. Kaupungin perustamisasiakirjassa kaupungin sanotaan sijaitsevan "vid Björneborg". Tämän merkinnän on arveltu viittaavan samannimiseen varhaiskeskiaikaiseen linnaan.
Toisaalta kaupunki on perustettu paikkaan nimeltä Bärnäs, alkuaan ehkä *Björnnäs. Kylännimi on säilynyt Porin kaupunginosan nimessä Päärnäinen, ja nimen Bärnäs on katsottu viittaavan varhaiseen vartio-, veronkanto- ja tulliasemaan (< ruotsin bära 'kantaa' tai björna 'karhuta'.), joka tällä niemellä olisi ollut. Tästä kruunun vartioasemasta olisi kehittynyt linna, jonka vakiintunut nimi olisi siirtynyt kaupungille.
Nimen alkuperäksi on...
Tässä palvelussa on vastattu samaan kysymykseen viime vuoden alussa
"Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'jermu' on omapäinen, tiukkaan kuriin sopeutumaton sotilas.
Kustaa Vilkuna totesi Jermun olevan kutsumanimi Jeremiaalle tai Germundille (Etunimet, 1976)."
https://www.biblioteken.fi/asklib_question/133590?from=comments&language_content_entity=fi
Vauva.fi keskustelupalstalla Jermu herätti 2014 erilaisia mielleyhtymiä. https://www.vauva.fi/keskustelu/3939152/ketju/lapsen_nimi_jermu_mita_nimesta_tulee_mieleen
Eräpäivä tarkoittaa päivää, jona maksuerä viimeistään on suoritettava. Kielitoimiston sanakirjan mukaan eräpäivän toinen muoto on erääntymispäivä. Näin ollen alkuosa erä- tarkoittaa siis erääntymistä (erääntyä = joutua maksettavaksi), mutta se voisi viitata myös erään (erä = erillinen osa, pyyntiosuus, määrä). Eräily tuskin liittyy eräpäivän etymologiaan lainkaan.
Erä-sanan alkuperästä lisää Suomen etymologisessa sanakirjassa.
Erääntyä-sanan merkitys Kielitoimiston sanakirjassa.
