Tässä muutamia vinkkejä aiheeseen liittyen.
Kinos, Jarmo & Laakkonen, Eero: Mieslastentarhanopettajien työ- ja koulutusura sekä harrastustoiminta.
Sisältyy julkaisuun: Opettajuuden jäljillä : varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen (2005), s. 141-165
Lammi-Taskula, Johanna: Päiväkotien moninaiset miehet: onko miehelle paikkaa varhaiskasvatuksessa?
Sisältyy julkaisuun: Miestä rakennetaan, maskuliinisuuksia puretaan (1994), s. 119-130
Kauppinen-Toropainen, Kaisa
Ainokaiset työyhteisössä : Haastattelututkimus työn sukupuolenmukaisen eriytymisen vaikutuksista työtyytyväisyyteen, psyykkiseen uupumukseen ja stressiin, 1987.
Lastentarha –lehdestä löytyy tällaisia artikkeleita:
Kinos, Jarmo: Mieslastentarhanopettajat opetus- ja kasvatusalan...
Teoksessa Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet annetaan seuraavat suomennokset: Harengula thrissina = EI käännöstä (muut harengulat ovat sillejä), lutjanus mahogoni = mahonkinapsija, salvelinus leucomaenis = läikkänieriä , sarda chiliensis lineolata = EI käännöstä (sardat kuuluvat makrillien heimoon) ja salmo dentex = EI käännöstä (kuuluu heimoon lohet)
Lentopalloliiton sivuston mukaan miesten lentopallomaajoukkueen valmentaja on Tuomas Sammelvuo. 25.3. Sammelvuo on valinnut kakkosvalmentajaksi italialaisen Nicola Gioliton. http://www.lentopalloliitto.fi/huippu-urheilu/maajoukkueet/miehet/
Geologisen tutkimuskeskuksen internetissä olevan kuvatietokannan mukaan okeniitti on mineraali. Esiintymät mm. Intiassa.
Kuvatietokanta löytyy osoitteesta http://www.gtk.fi/tietopalvelut/palvelukuvaukset/selausohje.html
Pääkaupunkiseudn kaupunginkirjastojen järjestelmässä et valitettavasti voi selailla tietojasi kotoa käsin. Voin vain suositella, että keräät lainauskuitit kotona sellaiseen paikkaan mistä ne on helppo tarkistaa.
Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta (http://www.libplussa.fi/) parhaassakin tapauksessa vain arvailla kirjan saatavuustiedoista. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia.
Osoitit kysymyksesi Helsingille, joten suosittelen Plussa-aineistohaun käyttöä. Osoite on http://www.libplussa.fi/ Asiasanana kannattaa käyttää logistiikkaa. Myös tuoteet ja tuotanto tuovat tuloksia, mutta logistiikka tuo viitteitä, jotka näyttävät selvimmin liittyvän aiheeseesi.
Tässä muutama esimerkki viitteistä, joita asiasanahaku logistiikalla antoi:
Sakki: Logistinen prosessi - tilaus-toimitusketjun hallinta (1999), Karrus: Logistiikka (1998), Huolinta-alan käsikirja/toim. Koskinen (1997), Pouri: Businesslogistiikka (1997), Reinikainen: Logistiikan perusteet (1997).
Englannin kielessä suomen 'pääkallonpaikkaa' vastaavat sanakirjojen mukaan esimerkiksi nerve centre ja headquarters, ellei sitten puhuta raamatullisesta pääkallonpaikasta Golgatasta, jonka englanninkielinen vastine on kirjaimellisempi the Place of the Skull. 'Kampata' on (to) trip (someone) up ("This was after Tommy tripped him up as he was about to score." - Markus Zusak, The book thief)
"Heinillä härkien kaukalon" on alun perin ranskalainen joululaulu nimeltään "Entre le boeuf et l'âne gris" 1600-luvun lopulta. Reijo Pajamo kertoo laulun historiasta kirjassaan "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat". Laulussa oli alun perin kuusi säkeistöä. Martti Korpilahti on kääntänyt niistä suomeksi neljä (säkeistöt 1-3 ja 6). Pajamon kirjassa ovat kaikki kuusi ranskankielistä säkeistöä ja niiden suomennokset. Suomentaja on Pirkko Lecorre. Vaikka laulussa kerrotaan lapsen syntymästä, viimeisessä säkeistössä ("Ristillä rinnalla ryövärin...") viitataan jo Jeesus-lapsen tulevaan kohtaloon.
Lähde:
Pajamo, Reijo: Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat (WSOY, 1982, s. 21-...
Uuden suomalaisen nimikirjan (1988) mukaan Karjalainen on Savosta lähtöisin oleva sukunimi. Nimi ilmaisi 1500-luvulla, mistä Savoon on tullut asukkaita. Karjalaisia on muuttanut Savosta edelleen Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen. Eri kirjoitusasuja ovat olleet esimerkiksi Karialai, Kariala, Karialanen, karialaijne ja karialan.
”Karjala”-nimen synnystä ja alkuperästä on esitetty monenlaisia selityksiä. Kielitieteilijä Viljo Nissilän näkemys on, että nimen kantana on germaaninen lainasana karja (<harja, muinaisruotsin haer) ’joukko, ihmisjoukko’. Laatokan etelärannikon varjagikeskusessa 800-1100 luvulla olisi käytetty tätä sanaa ympäröivistä suomensukuisista asukkaista ja vähitellen sanan merkitys olisi laventunut tarkoittamaan koko...
Saksankielisiä Sibeliuksen sinfonia-tutkimuksia löytyi suomalaisista tietokannoista (Viola, Fennica, Linda, Plussa) ainoastaan yksi: Krohn, Ilmari: Der Formenbau in den Symphonien von Jean Sibelius (Helsinki : Suomalainen tiedeakatemia, 1942, sarja B ; 49: 1). Kannattaisi kääntyä esim. Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksen tai Sibelius-Akatemian kirjaston puoleen, heillä voisi olla tarkempaa tietoa saksannoksista (hakuteokset, saksalaiset musiikkitietokannat).
Tässä muunkielisen aineiston viitteet. Ringbom, Nils-Eric: Sibelius - sinfoniat. Howell, Tim: Jean Sibelius - progressive techniques in the symphonies and the poems. Murtomäki, Veijo: Symphonic unity - the development of formal thinking in the symphonies of Sibelius. Mann,...
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy kirjaa, joka käsittelisi naista kaupan asiakkaana. Sen sijaan meillä on paljon kirjallisuutta, jossa yleisesti käsitellään kuluttajakäyttäytymistä ja asiakaspalvelua. Aineistorekisteristä nämä löytyvät esim. asiasanoilla "kuluttajakäyttäytyminen", "ostokäyttäytyminen", "mielikuvat" + "markkinointi" ja "kulutustottumukset". Käsikirjastosta löytyy artikkeliviitteitä CD-ROM tietokannoista naisesta asiakkaana autokaupassa. Asiasanoina voi käyttää esim. "autot"+"myynti"+"naiset" tai "autoilu"+"naiset"+"autot".
Leena Landerista löytyy tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Ylen Elävästä arkistosta löytyy myös radiodokumentti, Miten minusta tuli minä, Leena Lander: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/09/miten-minusta-tuli-mina-leena-…
Ja Yle Areenasta löytyy Landerista televisiodokumentti Ammatti: kirjailija -sarjassa: https://areena.yle.fi/1-2096015
Myös googlaamalla kirjailijan nimellä löytyy paljon erilaisia haastatteluja jne.
Perinteisemmässä painetussa muodossa Leena Landerista löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykirjailijoita 1-2, BTJ Kirjastopalvelu, 2003 sekä Miten kirjani ovat syntyneet...
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet 4.uud.laitos v. 2005:
Vaikka nimi tässä muodossa on ollut almanakassa viimeksi vuonna 1852, Luulajan horisontin mukaan laaditussa vielä 1901-18, on sitä käytetty Suomessa koko 1900-luvunkin. Nimi palautettiiin almanakkaan 1950 samalle päivälle 29.4. suomalaistetussa muodossa TEIJO, joka on nimen yleisin kansanomainen muoto. Tanskassa on tunnettu muoto Tyge, meilläkin almanakassa 1788-96 Tyke. Nimi on saatu kreikan sanasta tykios 'onnellinen' (kreikkalainen Tyche 'sattuma', 'kohtalo' oli onnen jumala), jonka nimestä latinalaistettu muoto on Tychicus. Almanakkaan nimi on otettu Amathusin piispan mukaan, joka eli 300-400-lukujen vaihteessa. Nimeä teki tunnetuksi tanskalainen tähtitietilijä Tycho Brahe (1546-...
Otavan iso musiikkitietosanakirja kertoo seuraavaa: "Popmusiikki (engl. pop music, lyhenne sanasta popular music) viittaa musiikinlajiin. Rock and roll-musiikin läpimurron jälkeen (1956) on popmusiikkia yhä yleisimmin alettu kutsua rockiksi tai rockmusiikiksi."
Yksinkertaistaen sanottuna: popmusiikki on yleisnimike ja rock on sen alalaji, mutta nykyään usein popmusiikkia kutsutaan rockiksi.
Popmusiikissa on paljon erilaisia tyylisuuntia, jos haluat saada jonkinlaisen rungon eri kehitysvaiheista, niin voit käydä kirjaston käsikirjastossa olevasta OTAVAN ISO MUSIIKKITIETOSANAKIRJASTA (Osa 4 kohdasta: popmusiikki)käydä lukemassa. Tästä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löydät itsellesi lähimmän kirjaston, jossa teosta on: http://www....
Kysymykseen eteläisen Suomen tai Uudenmaan ruokaperinteestä on vastattu jo aiemmin Etätietopalvelusta. Vastaus löytyy osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48a2… .
Arkistoon pääse os. http://www.kirjastot.fi . Kohdasta kysy kirjastonhoitajalta /Vastausten arkisto avautuu arkiston hakuruutu. Siihen kirjoitetaan hakusanoiksi: ruokaohjeet ja uusimaa. Näin saat esiin aiemman kysymyksen, joka toimii linkkinä vastaukseen.
Vastauksessa annettuun kirjallisuusluetteloon lisäisin yhden teoksen: Patala, Anita: Perinneruokia, Otava 1984. Siitäkin löytyy tietoa Uudenmaan ruokaperinteestä sekä ruokaohjeita.
Sakari Laukkasen Selvä ja täsmällinen tuomio -kirjan saa Eduskunnan kirjastosta. Sitä on myös Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa.
Sideerisestä astrologiasta löytyy tietoa esim kirjasta Myllyniemi, Panu: Astrologia uusiksi (2002). Google-haulla sideerinen astrologia löytyy mm. osoite http://www.siderealsigns.com/index.html , josta saa suomenkielistä valaistusta asiaan.
Grafologiaa käsitteleviä kirjoja on monia, esim. Vaarama, Pentti: Grafologian perusteet, Tamminen, Aarno: Käsiala - avain parempaan itsetuntemukseen ja Janerva, Juha :Käsiala ja luonteesi - grafologian opas luonnekuvien tulkintaan. Käsialantutkimus -asiasanalla löytyy kirjastojen tietokannoista lisää kirjaviitteitä. Mm. Suomen grafologisen yhdistyksen sivuilta pääsee asiaa tutkailemaan netin kautta.
Parapsykologiaan liittyvästä metagnomian käsitteestä sanotaan nettisivulla http://www.psychology4all.com/...
Kirjan kustantaneen WSOY:n sivuilta löytyy esittely:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?main=5&viewId=8&isbn=951-0-23386-2&sub=4&s…
Kirjaesitelmää varten kirja kuitenkin kannattaa lukea itse.
Kysyin ohjeita kollegaltani, joka toimii it-tukihenkilönä. Hän kertoi seuraavaa:
Uudella Wordilla luodut asiakirjat tallentuvat tiedostotyyppinä, jota vanhemmat versiot eivät osaa täysin lukea. Siksi ohjelma herjaa ja kiukuttelee, esimerkiksi juuri sillä tavalla kuin sinulle. Muitakin herjauksia ohjelman valikoimassa kuulemma on...
Sinun täytyy nyt aukaista dokumentti Wordin 2007 versiossa ja tallentaa se uudelleen niin, että vaihdat tallennusmuodon sellaiseksi, jonka ymmärtävät sekä uusi Word että vanhemmatkin versiot. Omalla koneellani tallennusmuodon oletuksena on Word-asiakirja, jota vanhemmat ohjelmat eivät siis oikein ymmärrä. Kollegani mukaan tallennusmuodoksi kannattaisi pudotusvalikosta valita esimerkiksi Word 98 - 2003 -asiakirja...
