Valitettavasti Alexander MacKendrickin ohjaamaa The Ladykillers -elokuvaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoista vhs-kasettina. Elokuva on saatavilla DVD-levyllä ja löytyy mm. HelMet-verkkokirjastosta nimellä Naisentappajat.
Ainakin Valkeakosken ammatti-ja aikuisopiston (http://www.vaao.fi) kokoelmista löytyy video Vanerin valmistus.
http://www.vaao.fi/@Bin/212980/videot+kaikki+2010.pdf
(videot VANERIN Vanerin valmistus 28 min. Eskola kirjasto: 1 nide)
Espoon kaupunginkirjaston sivuilta löytyy kaukopalvelulomake, jolla voit kyseistä videota kysyä kaukolainaksi.
Tietoa vanerin valmistuksesta löytyy mm.sivulta http://suomisanakirja.fi/vaneri -siellä on linkki englanninkielisille plywood sivuille joista löytyy muutama videoklippi.
Vanerin valmistuksesta löytyy englanninkielisiä videoita youtubesta: http://www.youtube.com/results?search_query=making+plywood&aq=0
Hankintatoive kannattaa laittaa suoraan Mikkelin kaupunginkirjastolle. Ehdotuksen voi lähettää alla olevan sivun kautta:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/structure/01_lainat_varaukset/hankint…
Suomenkielisistä matkaoppaista ainakin Näe ja koe -sarjan Espanja (Tammi, 2009) käsittelee mainitsemiasi alueita. Englanninkielisistä löytyy Lonely planet -sarjan Spain (2009) sekä Back roads Spain (Dorling Kindersley, 2010), joka käsittelee nimenomaan automatkailua Espanjassa.
Espanjan historiasta kertovat esim. Juan Lalagunan Matkaopas historiaan : Espanja (UniPress, 2010), Antony Beevorin Taistelu Espanjasta : Espanjan sisällissota 1936-1939 (WSOY, 2006) ja Jorma Multasen Suomalaisena Espanjan sisällissodassa (K&T Design, 2010). Kirjeenvaihtajana Espanjassa vuosina 1988-1991 toiminut Markku Saksa on kirjoittanut Espanjan arkipäivästä ja oloista kirjan Don Quijoten maassa : reportaasi Espanjasta (WSOY 1992).
Kaunokirjallisuuden...
Voit uusia lainasi HelMet-verkkokirjastossa kolme kertaa, jos aineistosta ei ole varauksia, eikä kortillesi ole kertynyt maksuja yli 9,90 €. Tämä koskee siis myös AV-aineistoa eli DVD-, blu-ray- ja CD-levyjä.
http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx
Saat valmistuneena ekonomin arvon, jota voivat käyttää kauppatieteiden maisterit. Englanniksi molemmat ilmaistaan samalla käännöksellä eli juuri tuolla mainitsemallasi Master of Science (Economics and Business Administration).
Hain tietoja teoksesta Yliopistosanasto (Edita 1998) sekä Ekonomit.net portaalista
http://www.ekonomit.net/portal/en/work_life/what_is_my_title_after_grad…
Teoksessa Mikkonen: Sukunimet (Otava 2000) kerrotaan Pisilä-sukunimestä mm. seuraavaa:
Nimen taustalla on todennäköisesti germaaninen Bis-henkilönimipesye, johon lukeutuvat sekä muinaissaksalaiset että -skandinaaviset miehennimet Bisa, Bisi, Biso jne. ... Sukunimenä talonnimilähtöinen Pisilä tunnetaan Pohjois-Pohjanmaalla, mm. Pyhäjoella, Alavieskassa, Kalajoella, Lohtajalla, Saloisissa ja Tyrnävällä.
Pisilä-sukunimestä on kerätty paljon tietoa osoitteeseen
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/pisila.html
Yppärinoja ja Pisilänpuhto viittaavat Pyhäjoen suuntaan. Tarina kolmesta veljeksestä saattaisi olla tuttu Pyhäjoella sijaitsevassa Annalan kotiseutumuseossa, jonka yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.pyhajoki.fi/annalan_museo
Kouvolan pääkirjastossa ei ole palautusluukkua. Palautusautomaatti kirjaston eteisessä on käytössä aukiolopäivinä klo 8.30 alkaen kirjaston sulkemiseen asti.
Muutamissa muissa Kouvolan kirjastoissa on palautusluukku, mm. Kuusankoskella ja Myllykoskella.
Kouvolan itsepalvelukirjastoissa (v. 2016 Elimäki, Haanoja, Inkeroinen) on laaja aukioloaika. Aineistoa voi palauttaa aikaisin aamulla, myöhään illalla ja myös viikonloppuisin. Itsepalvelukirjaston käyttöön tarvitaan Kyyti-kirjastokortin ja tunnusluku. Kouvolan kirjastojen aukioloajat voi tarkistaa tästä: http://www.kyyti.fi/kirjastot/kouvola
Saat kyseiset ja lukuisat muutkin vanhat aikakauslehdet varmimmin Helsingin pääkirjastosta Rautatieläisenkatu 8. Lehtiä ei sieltä lainata, mutta voit ottaa niistä tarvitsemasi kopiot. Kirjastoon tulevat lehdet näet internetistä osoitteesta http://www.lib.hel.fi, valitse sieltä linkki "lehdet". Lib-Press-tietokannastamme selviävät myös lehtien säilytysajat.
Näköispainos Suomi Kartastosta vuodelta 1897-1915 löytyy pääkaupunkiseudulla Teknillisen korkeakoulun kirjastosta ja Helsingin yliopiston kirjaston eri toimipisteistä. Kartastoa ei voi lainata. Skannaamisesta voitte kysyä ao. kirjastoista, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteista http://hul.helsinki.fi/hyk/tervetuloa/auki.html (Helsingin yliopiston kirjasto) ja http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Yhteystiedot/ (Teknillinen korkeakoulu).
Laulu Aamulla varhain on kansansävelmä, vaikka joissakin lähteissä sen tekijöiksi on tarjottu eri henkilöitä. Yleisradion Fono-tietokannassa mainitaan, että joidenkin lähteiden mukaan säveltäjä olisi Lauri Hämäläinen (1832-1888). Kansansävelmiä on aikoinaan paremman tiedon puutteessa merkitty nuotintajan nimiin.
Monet säveltäjät ovat muokanneet tätä haikean kaunista melodiaa erilaisille esiityskokoonpanoille: mm. Armas Järnefelt, Ahti Sonninen, Armas Maasalo ja Jorma Panula. Heidät on mainittu teostiedoissa, mutta tekijäroolia (sovittaja) ei aina ole ilmaistu selkeästi. Toisaalta Järnefeltin orkesterisovitus laajensi alkuperäistä laulua uudella materiaalilla niin, että sen alaotsikko onkin osuvasti "suomalainen kansanlaulufantasia".
Myös...
Kysytty laulu on nimeltään Lasten Karjala. Sen tekstin on tehnyt Heikki Kirkinen ja sävelen Pentti Paalanen.
Laulu on julkaistu nuottikokoelmassa Laulelmakilpailun satoa : Karjalaiset kesäjuhlat 1992 : kooste Laulelmakilpailun 1992 tuomariston julkaistavaksi valitsemista sävellyksistä. Nuottia on yksi käsikirjastokappale (ei-kotilainattava) Joensuun kaupunginkirjastossa.
Jos haluaa kirjoittaa sanat ylös levyltä, kotilainaksi on Vaara-kirjastoista saatavissa laulun sisältävä CD-levy Tämä kylä.
Tätä on kysytty Yleisradiosta myös, ja he vastaavat näin:
"Käykö Yle Teksti-tv:n kello tarkalleen oikeaa aikaa?
Teksti-tv:n kelloaika on lähes tarkka aika, viiveen virhemarginaali on muutamia sekunteja. Digitaalisen lähetyksen aikavirhettä ei saada täysin eliminoitua. Aikaeroon vaikuttaa lähetysjärjestelmän lisäksi myös lähetysasemien sijainti maassamme. Maanpäällisten antennilähetysten lisäksi on kaapeli-tv- ja satelliittilähetyksiä varten omat tekstitv-signaalin kulkureitit. Yle Teksti-tv:n kellolla ei ole tarkoituskaan olla sekunnintarkka absoluuttinen oikea aika, siitä pitää huolen radion aikamerkki."
(https://yle.fi/aihe/tekstitv/usein-kysyttya-kysymyksia)
Ylen uutisista löytyy myös lisätietoa aiheesta:
Lähetyksen siirtotekniikan...
Saksankielisiä Sibeliuksen sinfonia-tutkimuksia löytyi suomalaisista tietokannoista (Viola, Fennica, Linda, Plussa) ainoastaan yksi: Krohn, Ilmari: Der Formenbau in den Symphonien von Jean Sibelius (Helsinki : Suomalainen tiedeakatemia, 1942, sarja B ; 49: 1). Kannattaisi kääntyä esim. Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksen tai Sibelius-Akatemian kirjaston puoleen, heillä voisi olla tarkempaa tietoa saksannoksista (hakuteokset, saksalaiset musiikkitietokannat).
Tässä muunkielisen aineiston viitteet. Ringbom, Nils-Eric: Sibelius - sinfoniat. Howell, Tim: Jean Sibelius - progressive techniques in the symphonies and the poems. Murtomäki, Veijo: Symphonic unity - the development of formal thinking in the symphonies of Sibelius. Mann,...
Televisiota käsitteleviä kirjoja on runsaasti; tv-toimittajan työtä käsitteleviä ei ihan niin runsaasti. Helsingin kaupunginkirjastossa (internet-osoite http://www.lib.hel.fi) on mm. seuraavat kirjat (kustantajat sulkeissa): Esko Salminen: Oivaltava toimittaja (Ajatus 1998); Jorma Miettinen: Toimitustyö (Yliopistopaino 1988); Radion ja television ohjelmatyön perusteet (Weilin+Göös 1986); Saanko haastattelun (Radio- ja televisioinstituutti 1994); Freelancerin opas (Suomen journalistiliitto 1995); Kuutti: Tutkiva journalismi (Atena 1995); Pietilä: Kertomuksia uutisista, uutisia kertomuksista (Tampereen yliopisto 1995); Isotalus: Toimittaja kuvaruudussa (Jyväskylän yliopisto 1996).
Vuoden 1997 lopulla voimaantulleeseen uuteen kirjanpitolakiin pohjautuvat esim. Johanna Perälän Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös (1999, 4. tark. painos) ja Arto Kuusiolan Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkastus ja taloudenhoito (1998, 2. uud. painos).
G. Pula-Aho seikkailee (kauneushoitolassa, kanalassa...) ainakin G. Pula-Aho Pariisissa -nimisellä LP-levyllä (Emi, 1969). Pula-Ahon pakinoita on myös Ruljanssiriihi-kasetilla (Yle, 1995), johon on koottu Ylen ajanvieteohjelmien parhaita paloja vuosilta 1960-1964.
På Åbo stadsbibliotek hittar man med ämnesordet "avantouinti" boken
"Avantoon! Avantoon!: Turun avantouimarit ry 1957-1997. En version av
boken finns på nätet(http://personal.inet.fi/musiikki/jyrijussi.rekinen/avanto.htm).
Annars hittar du artiklar med ämnesorden "vinterbad" och "avantouinti" i referensens artikeldatabaser (t.ex. Artikelsök, Aleksi och Kati). I Hufvudstadsbladet 1996-03-11 ingick en artikel av Hedda Biström "Larmet går till hypothalamus därför känns det bra att vinterbada".
På nätet på adressen: http://w.1.173.telia.com/~u17303660/vinterbad.html finns det också kortfattad information om vinterbadning.
Heu!
Elektronisen Sukkula-lääninkirjaston sivuilta löydät melko kattavasti tietoja suomalaisten yleisten kirjastojen historiasta: www.uwasa.fi/~sukkula. Sivuilla on linkki osioon Kirjastohistoria.
Lisäksi kannattaa tutustua www.kirjastot.fi -sivuston Kirjastohistoria-osioon. Sen löydät parhaiten www.kirjastot.fi sivuston oman hakemiston kautta. Kannattaa myös tutustua Kansainväliseen kirjan ja kirjastojen historia-tietokantaan osoitteessa http://www.kb.nl/kb/bho/index2.html.
Jos haluat kirjamuotoista aineistoa, esim. Tampereen yliopiston kirjaston Tamcat-tietokannasta (http://tamcat.csc.fi/webvoy.htm) löytyy hakusanalla "kirjastot:historia" tai "library history" kohtalaisen monta teosta, joita voit tilata kaukolainaksi oman lähimmän...
Aiheesta löytyy paljonkin kirjallisuutta, mutta et kuitenkaan kerro minkälaista tietoa 1800-luvun kartanoista kaipaat. Seuraavista teoksista voisi kuitenkin olla apua:
Gardberg, C.J: Suomen kartanoita, Helsingissä : Otava, 1989
Suomen kartanot ja suurtilat. I, Helsingissä : Kivi, 1939
Suomen kartanot ja suurtilat. II, Helsingissä : Kivi, 1941
Suomen kartanot ja suurtilat. III, Helsingissä : Kivi, 1945
Kartanoiden ruokakulttuurista kertoo:
Brück, Arja: Kuninkaan matkassa, Helsingissä : Otava, 2002
Hauskana lukuvinkkinä voisin suositella seuraavaa:
Vesterinen, Ervo: Louhisaaren herra ja Kankaisten kukka : totta ja tarua kartanolinnan vaiheilta, Helsingissä : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
Kirjastot.fi -sivuston linkkikirjastosta...
