Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Laulaja taivaan portilta, joka löytyy mm. kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
Kokonaisuudessaan runo menee seuraavasti:
"Olen kuolleen laulajan sielu -
tulen kaukaa päältä maan,
ei mulla onnea ollut,
oli ihana kaipaus vaan.
Olen katsonut silmäni sokeiks
unelmaini kirkkauteen,
en onnea pyydä, mut unet
suo nähdä mun uudelleen."
Facta-tietopalvelu kertoo näin: "Historiallisessa mielessä Suomesta voidaan puhua, siinä merkityksessä kuin se nykyään ymmärretään, oikeastaan vasta vuodesta 1809 alkaen. Esihist. ajalla asutus oli hajanaista eikä yhtenäisia maarajoja ollut. Keskiajalla Suomi joutui Ruotsin yhteyteen, ja pitkään nimityksellä Suomi ymmärrettiin Varsinais-Suomea. Ruotsin valtakunnan osana, vuoteen 1809 asti, Suomi oli alue muiden joukossa, osa valtakuntaa. Vasta Venäjän vallan aikana, vuodesta 1809 itsenäistymiseen 1917 asti, Suomi muodosti selkeästi omanlaisensa autonomisen alueen Venäjän valtakunnassa."
Suomen historiasta ja esihistoriasta löytyy myös tietoa muista tietosanakirjoista sekä historia-teoksista.
R. L. Stinen kirjoittamasta Goosebumps -sarjasta on suomennettu seuraavat teokset:
Vihreää hirviön verta (Monster Blood, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä)
Kamala kamera (Say Cheese and Die!, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä)
Muumion kirous (The Curse of Mummys's Tomb, suom. 2000)
Elävien nukkejen yö (Night of the Living Dummy, suom. 2000) Näkymättömiin (Let's Get Invisible!, suom. 2000)
Keskiyön kulkijat (The Scarecrow Walks at Midnight, suom. 2000) Kummitusluola (Ghost Beach, suom. 2000)
Varjojen kaupunki (Welcome to dead house, suom. 2000)
Noiduttu kello (The Cuckoo Clock of Doom, suom. 2001)
Hirviöitä, hirviöitä! (The Girl Who Cried Monster, suom. 2001) Kummitusnaapuri (The Ghost Next Door, suom. 2001)...
Työ -sanalla on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä sekä mordvassa, esim. karjalan "työ", vepsän "t*ö" tarkoittaa pellavaa, joka on
muokkausvaiheessaan tai valmiiksi muokattu. Vatjan ja viron kielissä on "töö", liivin kielessä "tie" ja ersämordvan kielessä t*ev.
Työ -sanan alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu *tewe.
Levikkinsä suppeudesta huolimatta "työ" on yleensä katsottu vanhaksi ja omaperäiseksi sanaksi, mutta sille on ehdotettu myös germaanista lainaetymologiaa, jonka mukaan se juontuisi kantaverbistä *tew-. Lähtömuodoksi sopivaa substantiivia ei germaaniselta taholta ole kuitenkaan osoitettavissa, sellainen voidaan ainoastaan olettaa. Suomen kirjakielessä "työ" on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Agricolalla on myös...
Suloa suositettiin nimeksi 1865. Se ilmaisee viehkeyttä ja kauneutta. Kansanvalistusseuran kalenterissa Sulo oli 1883. Suomen almanakassa se on ollut 1929-49 21.8. ja 1908-28 ja uudelleen vuodesta 1950 13.2. Antero tulee kreikkalaisperäisestä nimestä Andreas, joka merkitsee ’miehekäs, rohkea’. Lisää nimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa : Etunimet ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja.
Esa Helasvuon säveltämä Brontosauruksen yö oli Vesa-Matti Loirin kilpailukappale vuoden 1972 Syksyn sävelessä. Kunnianhimoinen kappale sijoittui vasta seitsemänneksi, mutta siitä tuli kuitenkin kulttihitti, joka vetoaa lapsiin ja aikuisiin. Uudestaan se tuli ajankohtaiseksi 2014 Vain elämää -ohjelmassa Toni Wirtasen tulkitsemana.
Brontosauruksen yön tekstin kirjoitti dramaturgi ja suomentaja Marja Rankkala (1918 - 2002). Brontosaurus oli jurakauden suurimpia maaeläimiä. Se oli kasvissyöjä, "hirmulisko" vain kokonsa puolesta. Loirin tulkitsema brontosaurus sen sijaan on liioitellun valtava hirviö, joka murskaa pyrstöllään Ruhrin tehtaat ja juo janoonsa Euroopan suurimman järven.
Nykyinen populaarikulttuuri on pullollaan superhirviöitä,...
Jostakin syystä s-loppuiset etunimet ovat useimmiten pojannimiä. Ainakaan suomalaisesta almanakasta ei mainitsemiesi lisäksi löytynyt muita. Tässä muutamia s-loppuisia, ei-suomalaisia: Agnes, Doris, Dolores, Lis. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirjoista Eemu, Ukri ja Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä ja Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimeksi (tekijänä myös Rea Lehtonen) löytyi muutamia ehdotuksia s-loppuisiksi tytönnimiksi: Ailus, Ajatus, Ananas ja Kapris. Tarkemmalla tutkimisella niistä löytyy varmasti muitakin. Kirjat löytyvät monista kirjastoista.
Kyllä, semanttinen tarkoittaa merkitykseen liittyvää. Semanttinen merkitys tarkoittaa lausuman ilmaisemaa sisältöä sellaisenaan, mutta lisäksi lausumalla on pragmaattinen merkitys, joka syntyy asiayhteydestä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/semanttinen?searchMode=all
Etsuko Oishi 2003: Semantic meaning and four types of speech act. https://doi.org/10.1075/pbns.114.08ois
Katso-lehdessä 11/1993 julkaistussa haastattelussa Ira Hammermann mainitsee isänsä toimineen Elimäellä kunnaneläinlääkärinä.
Suomen eläinlääkärit 1971 -matrikkelin mukaan Jakob (Jackie) Herman Hammermann syntyi Helsingissä 13.7.1928. Hän oli naimisissa kahdesti. Hänen lapsistaan vuonna 1967 syntynyt Ira Susanne on hänen toisesta avioliitostaan, jonka hän solmi vuonna 1966 kirjeenvaihtaja Dinah Birgitta Manuelin kanssa. "Gitta" oli syntynyt Helsingissä 29.10.1945. Helsingin Sanomissa 15.9.1977 julkaistun kuolinilmoituksen mukaan Jackie Hammermann kuoli äkillisesti 13.9.1977.
Kotilääkäri 9/2020 -lehden haastattelun mukaan Iralla oli myös pikkusisko [Sharon], joka oli "alle kahden" perheen isän kuollessa.
Fiona tulee gaelin kielen sanasta fionn, joka tarkoittaa kaunista tai vaaleaa (hiuksista ja ihosta). Nimen maskuliinimuoto on Fionn.
Fionn mac Cumhail oli Irlannin mytologiassa soturi, joka sai kaiken tiedon maailmassa pyydystämällä ja syömällä lumotun "tiedon lohen".
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
http://en.wikipedia.org/wiki/Fionn_mac_Cumhail
Vuosina 1945-1950 syntyneistä oli elossa 471 861 henkeä 31.12.2010. Vuonna 2009 vastaava luku oli 476 029, joista eläkeläisiä oli 229 715 (48 prosenttia). Lähteinä ovat StatFin http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp, työssäkäyntitilasto ja väestörakenne (1-vuotistaulut, 60-65 -vuotiaat), Tilastokeskus.
Hilpi-nimi on ollut käytössä sekä naisilla että miehillä, suosituimmillaan se on ollut 1900-luvun alussa. 1970-luvun jälkeen Hilpi näyttää vakiintuneen naisennimeksi. Nimen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Hilpiä pidetään kuitenkin yleisesti Filip-nimen muunnoksena. Filipin kreikankielinen kantanimi Philippos tarkoittaa hevosten ystävää. Hilpin rinnakkaisnimenä esiintyy Hilppa, jota pidetään yleisesti Filippa-nimen karjalaisena muuntumana.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Perimätieto kertoo, että siemenperunan voi hyvin puolittaa tai jakaa vieläkin pienempiin osiin sadon kärsimättä. Näin on menetelty pula-aikoina. Linkki Vauva.fi keskusteluun.
Anne Paalo taas toteaa kirjassaan Peruna s. 30:" Joskus on ollut tapana siemenperunoiden lohkaiseminen 2-4 osaan, mutta tätä tulee käyttää vain poikkeustapauksessa.... Suuret perunat on lohkottu siemenperunoiksi aikoina, kun perunaa on ollut niukasti saatavilla kuten sodan aikana. Lohkotut perunat antavat pienemmän sadon kuin kokonaiset ja ovat alttiimpia taudeille. Paras tulos lohkomisesta on saatu, kun mukula on leikattu pitkittäin kahteen osaan. Tällöin molempiin lohkoihin tulee saman verran latvapuolen silmuja. Lohkotut perunat pitää istuttaa heti, koska...
Sana rissa, trissa tai trissu tarkoittaa joissakin suomen murteissa pyörää (kangaspuiden tai rukin osana), pientä väkipyörää, rullaa, kelaa tai joskus myös sompaa. Sana on lähtöisin ruotsin kielen sanasta trissa, joka tarkoittaa kiekkoa, kehrää, pyörää, kelaa tai sompaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3, R - Ö, 2000)
Kysy Kirjastonhoitaja -palvelusta on kysytty aikaisemminkin Paavo nimen tarkoitusta. Tässä vastaus:
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Paavo on suomalainen lyhentymä Paavalista. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri mainitsee Paavon Paavalin rinnakkaisnimenä. Paavali (vrt. apostoli Paavali) lukuisine muunnoksineen on kristikunnan tavallisimpia henkilönimiä.
Paavali-nimi tulee kreikasta ja latinasta (Pavlos, Paulus), joissa se merkitsee pientä.(Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat)
Armas on vanhempien tunteita lastaan kohtaan ilmaiseva nimi ja Suomen almanakkassa nimi on ollut vuodesta 1908. (Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja)
Tuttu lastenlaulu Pieni nokipoika on alkuperältään kansanlaulu. Sävelmä ei ole suomalainen, vaan se on tullut meille lastentarhaliikkeen mukana muualta.
Lapsia on todellakin aikoinaan käytetty työvoimana tulisijojen piippujen puhdistamisessa. Esimerkiksi Britanniassa "nokipojat" kapusivat hormeissa nuohoojan apulaisina parin sadan vuoden ajan. Työ oli vaarallista, ahtaissa hormeissa oli kiinni juuttumisen riski. Karkea muuraus hankasi ja rikkoi ihoa. Huono hygienia ja jatkuva altistuminen noelle saattoi aiheuttaa myöhemmällä iällä karsinooma-tyyppistä syöpää. Ylös hormia pitkin hivuttauduttiin kyynärpäitä ja polvia apuna käyttäen samalla hormia puhdistaen.
Kuuden vuoden iän katsottiin olevan sopivin tehtävään. Sitä nuorempia pidettiin...
Esim. seuraavat löytyvät Helmetistä : www.helmet.fi
1. Taivaanpojan verkko : värisatuja / Hannele Huovi ; kuvittanut Kristiina Louhi KIRJA 2002
2. Saahinkaisen samettiviitta / [toimittaja, laulujen säveltäjä, musiikki- ja tanssiohjeet: Aija Leinon KIRJA 2000
3. Taiteilija Romielsin ihmeelliset värit : tarinoita ja satuja / Matti Masajev KIRJA 1996
4. Peikonpojan värikätkö / Petra Szabo ; suomentanut Päivi Lankinen KIRJA 1993
5. Taivaanpojan verkko : värisatuja / Hannele Huovi ; kuv. Kristiina Louhi
6. Sininen joulupukki / Simon Tom, suom. Sinikka Sajama, Mäkelä 1998
7. Babarin värikirja / Laurent de Brunhoff, Perhemediat 2006
8. Sika ja värit /Julia Vuori, Otava 2004
9. Touhu Possu ja hauskat värit / Christian Fox...
Soturikissat on hyvin suosittu seikkailusarja ja kuuluu niinsanotusti lasten ja nuorten ahmimiskirjallisuuteen eli niitä luetaan perä perää koska seikkailu jatkuu. Tämän vuoksi kirjat sopivat kaikille jotka jo lukevat sujuvasti tai haluavat harjoitella lukunopeutta.
Soturkissoissa on sopivasti seikkailua ja jännitystä ja sopivat mainiosti 8-13-vuotiaille.
Tässä olisi oppikirjoja (osassa on myös kasetteja) asiakaspalveluun ruotsiksi:
1) Bauters, Anneli: Profil. Kombi
WSOY, 1999
Aikuisopiskelijoille suunnattu kirja asiakaspalveluun ja vuorovaikutukseen.
svenska, suomi
2)Bauters, Anneli: Profil: Kombi
WSOY, 1999
Tarkoitettu edistyneille.
3 kasettia + oppikirja.
suomi, svenska
3)Bauters, Anneli: Kontor & service (WSOY, 2000)
Aikuisopiskelijalle suunniteltu ruotsin kielen kurssi, joka keskittyy työelämän kontakteihin asiakas- ja toimistopalvelutehtävissä. Keskitaso.
oppikirja, 2 äänikasettia
suomi, svenska
4)Korpela, Nina: Väl mött på hotellet
Edita, 1998
Kirja suunnattu asiakaspalveluun hotellissa ruotsin kielellä.
svenska, suomi
Asiakaspalveluun englanniksi löytyisi sopiva video:
1) At...
Pirjo on Birgitta-nimen kansanomainen muunnos. Birgitta on puolestaan ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisten tulen ja valon jumalan latinaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigid, Brigit). Nimi pohjautuu kelttiläiseen sanaan brigh, jonka merkitys on 'voima, vahvuus, korkea, ylhäinen'. Kirkolliseen käyttöön nimen toi 500-luvulla irlantilainen nunna ja Kildaren luostarin perustaja pyhä Brigida.
Pirjo-nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950. Se oli 1940- ja 1950-lukujen muotinimi ja vielä 1960-luvullakin varsin yleisesti annettu nimi.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005.
Uusi suomalainen nimikirja, 1988.
