Suomen Kelloseppäliiton mukaan mainoksissa ym. vastaavissa kellojen viisarit ovat todella lähes poikkeuksetta asennossa 10.10. Tämä johtuu siitä, että sen katsotaan tuovan positiivisen vaikutelman - kello ikäänkuin hymyilee!
Ja lisäksi kellotaulussa oleva kellon merkki tms. näkyy selvemmin.
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteisessä maksuohjeessa sanotaan, että asiakkaan on maksettava kadonneesta tai vahingoittuneesta teoksesta kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu, joka yleensä on teoksen hankintahinta. Kirjasto ei palauta korvausmaksua, vaikka korvattu teos löytyisikin myöhemmin.
Aineiston korvausmaksu on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista eli lainauspaikka ei vaikuta siihen mihin korvausmaksu on maksettava. Toistaiseksi asiakas siis joutuu maksamaan esim. Espoon kaupunginkirjaston omistaman aineiston johonkin Espoon toimipaikkaan, vaikka teos olisikin lainattu Helsingin kaupunginkirjastosta. Vastaavasti Helsingin kaupunginkirjaston omistama...
Suomessa kunnankirjastot ovat kaikille avoimia ja lainaus on maksutonta. Voitte saada itsellenne ja/tai lapsellenne kirjastokortin menemällä lähimpään kirjastoon ja täyttämällä siellä lainaajan ilmoittautumislomakkeen. Tarvitsette mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen (tai esim. passin tai ajokortin), ja kirjastokortin saa käyttöön heti sen jälkeen. Laina-ajat ja lainausmäärät vaihtelevat kirjastokohtaisesti. Kannattaa kysyä lisää paikan päällä.
Monimutkainen ja osin tulkinnanvarainen tekijänoikeuslaki on tässä suhteessa melko selkeä. Kirjastot eivät saa tehdä kopioita aineistostaan (kirjastossakaan) kuuntelua varten.
Tekijänoikeuslaista löytyy tietoa opetusministeriön sivuilta, joissa on myös linkit lakipykäliin, osoite on http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi .
Laajennetaanpa vastausta hiukan:
1) Kirjastoja luokitellaan seuraavasti:
a) Vapaakappalekirjastot
b) Muut tieteelliset kirjastot
c) Varastokirjasto, ammattikoulukirjastot, maakuntakirjastot
d) Kaikki muut suomen 400 kirjastoa
Ryhmään c kuuluvat kirjastot voivat kopioida materiaalia, joka on helposti tuhoutuvaa tai jota ei pysty enää ostamaan, ja asettaa sen esimerkiksi kuunneltavaksi omissa tiloissaan....
Hevosurheilu-lehden numerosta 80/2005 löytyy artikkeli "Sopiva koko ratkaisevin tekijä loimen käytännöllisyydessä", jossa annetaan neuvoja loimen ompelemiseen.
Lumia-nimi voisi olla perua latinakielen sanasta lumen, joka tarkoittaa valoa, mutta Suomessa voi helposti liittää myös lumi-sanaan. (Lähde: Nummelin & Teerijoki: Osma, Ranja, Vilmiina,2003.)
Janette on englantilainen muoto Johannasta. Johanna on sisarnimi Johannekselle, joka tarkoittaa hepreankielisenä "Jahve on armollinen". Nimi on tuttu Raamatusta.
Aurora tarkoittaa kreikankielellä aamuruskoa. (Lähde:Vilkuna: Etunimet, 2005)
Internetissä toimii Suomen Näytelmäkirjailijaliiton näytelmät.fi -palvelu, jonka haulla löytyy myös Topeliuksen näytelmiä, ei kuitenkaan kyseistä näytelmää. Näytelmäkirjailijaliiton kirjasto ei myöskään tunne näytelmäversiota Suvikylän Syynestä. Todennäköistä on, että satu on itse muokattu näytelmäksi, jolloin sitä kannattaa kysyä suoraan koululta. Myös Näytelmäkulmasta voitte vielä tiedustella asiaa (internet-osoite: http://www.dramacorner.fi/).
Tässä kahden eri sarjan kirjat.
Lizzie McGuire -sarja:
Voi ei, äiti!
Nolot treffit
Villiä menoa
Ota iisisti, Kate!
Vaatteet vaihtoon
Koulun uusi kundi
Särkyneitä sydämiä
Nyt juhlitaan!
Lizzie & Ethan
Supermalli
Lizzie McGuire ratkaisee -sarja:
Yksityisetsivä McGuire
Tiedeleirin tapaus
Älykkötytön arvoitus
Operaatio ihastus
Suuri koirajahti
Tanssiva salapoliisi
Kuka vainoaa Katea?
Lisäksi kaksi muuta Lizzie -kirjaa:
Testejä, testejä, testejä!
Tuunaa Lizzien tyyliin
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm. Joni löytyy osoitteesta http://chineseculture.about.com/library/name/female/blna_joni.htm ja Sara...
Kirjastot ottavat lahjoituksia vastaan, mikäli kyseisillä teoksilla on kirjaston kannalta käyttöä.
Helsingin Sanomissa 9.5.09 kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna-Maria Soininvaara kirjoittaa: "Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia sellaisista aineistoista, joita niiden kokoelmista puuttuu tai joissa niteitä on liian vähän kysyntään nähden. Yleensä tällaisia ovat melko uudet kirjat. Varausjonot ovat merkki siitä, että aineistoa on liian vähän. --- Parhaiten kirjaston aineistotarpeen voi tarkistaa oman lähikirjaston henkilökunnalta. --- kovin laajamittaista lahjoituskampanjaa eivät kirjastot pysty hoitamaan, sillä (---) aineiston saattaminen lainauskuntoon vie työvoimaa, jolla silläkin on hintansa."
Lisäksi Pasilan kirjastossa toimiva...
Varauksen voi tehdä heti, kun kirja ja sen saatavuus näkyy HelMet-verkkokirjastosta ( http://www.helmet.fi/ ). Ennen sitä ennakkovarausta ei voi tehdä.
Tilannetta kannattaa siis seurata; kirja tulee kirjastoihin todennäköisesti hyvin pian ilmestyttyään.
Mitä tarkoitat kysymyksellä "minkäkokoisia yksiköitä peruskoulut ovat?". Tarkoitatko ryhmäkokoja? Tilastokeskus tekee vuosittain tilastoa esi- ja peruskouluopetuksesta. Tämän tilaston kotisivu löytyy verkko-osoitteesta => http://tilastokeskus.fi/til/pop/index.html.
Tilastoon liittyvä taulukko-osio löytyy osoitteesta =>http://tilastokeskus.fi/til/pop/tau.html.
Opetusministeriö ja Tilastokeskus tekivät peruskoulujen ryhmäkoosta selvityksen vuonna 2008. Se löytyy osoitteesta => http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/12/ryhmakoot.html?lang=fi
Koko oppilaitoksen oppilasmääristä on tietoa Tilastokeskuksen verkkotilaston "Esi- ja peruskouluopetus" =>
http://tilastokeskus.fi/til/pop/index.html
Taulukot -osiossa => http://...
Ranskalainen näytelmäkirjailija Molière on käsitellyt vehkeily- ja teeskentelyteemoja sekä ”Tartuffe”(1669) että ”Scapininin vehkeilyt” –nimisissä näytelmissä(1671).
Tartuffe tunkeutuu hyväuskoisen Orgonin kotiin teeskennellen äärimmäistä siveellisyyttä, pyrkimyksenä päästä käsiksi tämän rahoihin naimalla Orgonin tyttären, mutta samanaikaisesti Tartuffe yrittää myös vietellä Orgonin vaimon.
http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/13_klassismi/3_…
http://en.wikipedia.org/wiki/Moliere
”Scapinin vehkeilyt”-näytelmässä viekasteleva ja vehkeilevä palvelija yrittää saada rahallista hyötyä talon isännältä nuorenparin avioliittojärjestelyllä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Les_Fourberies_de_Scapin
Tällaista on kysytty aiemminkin. Aiheesta on varmasti eri näkemyksiä ja yhden niistä löydät arkistostamme. Laitan sinulle linkin siihen ja suosittelen kirjan lukemista. Kirja varmasti herättää uusia kysymyksiä, joita muutkin ovat miettineet. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8b5962df-e8c…
Juuso on suomalais-skandinaavinen muunnos nimestä Joosef. Maininta siitä löytyy jo Kansanvalistusseuran kalenterista 1883; Suomen almanakassa se on ollut Joosefin päivänä 19.3. vuodesta 1951 lähtien.
Juuso ei sinänsä merkinne mitään. Sen taustalla olevan Joosef-nimen hepreankielinen kantamuoto tarkoittaa "Jumala lisää" tai "Jumala antaa lisää" [lapsia].
Juuso pysyi harvinaisena nimenä 1970-luvulle saakka, jolloin se yleistyi huomattavasti: 1900-luvun aikana nimen saaneista noin 7000 pojasta yli 6000 on syntynyt 1980-90-luvuilla. 2000-luvun aikana nimen on saanut yli 3000 poikaa.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Valkealan kirjastossa on lainattava diaprojektori. Ota yhteyttä siis Valkealan kirjastoon puh. 020 615 4516 tai sähköpostilla kirjasto.valkeala@kouvola.fi.
Esimerkiksi:
Omppukokoelman kuvakirjoja:
- Dunbar: Pingviini
- Kaunis Helmi
- Missä Totti on?
- Inkpen: Saparo on pulassa
- Király: Lunta sataa, Lupo!
- Mickwitz: Hei
- Kallioniemi: Bambi
Selkosatuja:
- Kolmiosainen Satuklassikot -sarja, jossa perinteisiä satuja.
- Simola: Miten joutsen sai mustat jalat?
Akateemisessa kirjakaupassa näyttäisi olevan myytävänä tämä: Suomi-persia ja persia-suomi sanakirja / H. Vazvan (ISBN 9789529025770). Mutta vaikuttaa tosiaan siltä, että muut kirjat eivät ole tällä hetkellä ostettavissa:
Yksi mahdollisuus olisi etsiä kirjoja divarien kautta:
http://www.antikka.net/
Tuula Haavisto on julkaissut artikkelin "Sananvapaus asuu myös kirjastossa", joka on julkaistu Tietolinja -lehdessä 1/98. Se löytyy osoitteesta http://linnea.helsinki.fi/tietolinja/0198/vierask.html . Yleisten kirjastojen verkkopalveluiden sivuilta löytyy Haaviston artikkeli "Sananvapaus edellyttää pääsyä tietolähteille". Artikkelin osoite on http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/sananvapaus.htm
