HelMet-sivuilta löytyy HelMet-kirjastojen palveluiden luettelo.
Kaitafilmien digitointi löytyy Sellon kirjastosta:
Sellon kirjaston pajassa voi digitoida kodin kaitafilmejä. Varaa aika (09)81657607. Varaa riittävän pitkä aika (jopa 10 krt. filmin katseluaika). Digitoitu filmi voidaan tallentaa esim. muistitikulle tai DVD-RW - levylle.
VHS-kasetteja voi digitoida Sellon lisäksi mm. Entressen, Myllypuron, Pasilan, Nöykkiön, Tapiolan ja Tikkurilan kirjastoissa. Myös kaupunkiverstaassa Mannerheimintie 22-24 on tämä mahdollisuus. Lisätietoja ja ajanvarausnumeroita löytyy HelMet-sivuilta palvelut-valikosta ja edellä mainittujen kirjastojen sivuilta.
En tiedä millä asiasanoilla olet jo lähestynyt aihettasi, mutta tässä joitakin ehdotuksia:
- taideterapia
- toimintaterapia
- kuvallinen ilmaisu
- hoitotyö
- vanhukset
- ikääntyneet
Kaikki edellä mainitut asiasanat löytyvät Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta jota voi käyttää myös verkossa osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Aiheestasi ei ole varmaankaan olemassa kovin runsaasti julkaisuja, joten voisit hakea myös aiheeseen liittyviä artikkeleita esim. Aleksi- ja Ebsco-artikkelitietokannoista. Kyseisiä tietokantoja pääsee käyttämään esim.kirjastoissa. Aleksi -tietokanta sisältää viitetietoja suomessa julkaistuista artikkeleista ja Ebsco puolestaan sisältää englanninkielistä artikkeliaineistoa. Ebscosta löydät runsaasti myös...
50-luvun kerrostalojen rakennus-, ja sisustusmateriaaleista löytyy tietoja oheisista artikkeleista.
https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Kaupunkiymparistot/Jalleenrakennuksesta_rationalismiin_1940(37712)
https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Rakennusperinnon_hoito/Viisaita_korjausperiaatteita/Kerrostalojen_perusrakenteet_ja_talotekn(37828)
Kirjallisuutta:
Kerrostalot. 1940-1960, Erkki Mäkiö et al., Rakennustietosäätiö, 1990.
Sisustuskirja : tutkimuksellisia avauksia : Hki, 2011. (Teoksessa käsitellään kalusteita ja sisustustyylejä).
Toiveikkuuden aika : sodanjälkeistä rakentamista : Turku, 2008. (Tässä teoksessa käsitellään kattavasti eri...
Aluehallintavirastoista säädetyssä laissa todetaan: "Aluehallintovirastoa johtaa viraston johtaja. Viraston johtaja vastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta ja viraston yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta." Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.
Manner-Suomessa on kuusi aluehallintovirastoa. Ahvenanmaan aluehallintoviranomainen on Ahvenanmaan valtionvirasto. Muista aluehallintovirastoista poiketen Ahvenanmaan valtionviraston päällikön virkanimikkeenä on maaherra.
Aluehallintovirastojen ylijohtajat valittiin tehtäviinsä vuosiksi 2020-2024. Kuusi ylijohtajaa esittäytyy blogikirjoituksessa: https://avi.fi/blogikirjoitukset/-/blogs/aluehallintovirastojen...
Tietoja yli 100-vuotiaiden lukumäärästä Suomessa löytyy Tilastokeskuksen tilastoista väestörakenne ja väestön ennakkotilasto. Väestörakennetilaston tiedot saadaan väestötietojärjestelmästä ja ne julkaistaan kerran vuodessa. Myös väestön ennakkotilaston tiedot ovat peräisin väestötietojärjestelmästä ja ne julkaistaan kuukausittain. Tässä vielä linkki tietokantataulukkoon, josta voit poimia luvut: Väestön ennakkotilasto, tietokantataulukko 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain. Tässä esimerkkipoiminta ajankohdalta 31.12.2024. Väestörakenne tarjoaa viimeisimmät viralliset luvut väestömäärästä. Vuotta 2024 koskevat luvut julkaistaan 4.4.2025: Tulevat julkaisut. Löydät tiedot tuolloin taulukosta 11rd -- Väestö iän (1-v...
Voiskohan kyseessä olla Vilda visarnas land eli Villit viisarit vuodelta 1979? Seitsenosaisen sarjan kehyskertomuksessa opettaja kertoi matematiikan tunnin lopuksi oppilaille tarinaa, jossa Leonard ja Viola seikkailivat salaperäisessä maassa. Maisemaa hallitsi suuri tornikello tikityksellään. Opettajaa esitti Mikael Huldén.
Villit viisarit on nähtävissä Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50473778.
Sana kekkerit on laina ruotsin kielen sanasta gäckeri, joka tarkoittaa ivaa, ilveilyä ja pilantekoa. Myös saksan kielessä on sana Ceckerei.
Suomen kielessä kekkerit-sana merkityksessä kemut on mainittu ensimmäisen kerran Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Siansaksa-nimityksellä on alun perin viitattu sanojen alkuäänteiden vaihtamiseen tai tavujärjestyksen muuttamiseen perustuviin leikki- tai salakieliin. Tällaisten kielten on arveltu saaneen alkunsa keskiaikaisissa saksalaisissa luostarikouluissa; varhaisimmat saksankieliset kirjalliset esiintymät tämäntyyppisestä leikkikielestä ovat peräisin 1550-luvulta. Siansaksan 'saksa' viittaa tähän kielelliseen alkuperään; sika lienee päätynyt mukaan alkusoinnun vuoksi, samoin kuin lammas siansaksan lähisukulaiseen lampaanlatinaan.Siansaksan merkityksen muutos kohti nykyistä ('käsittämätön puheen mongerrus') sai alkusysäyksensä kenties Agathon Meurmanin toimittamasta ensimmäisestä ranskalais-suomalaisesta sanakirjasta (1877), jossa jargon kääntyi...
Internetistä ei löydy paljoa Linnan kuvia, mutta sen sijaan jonkin verran tietoa kyllä. Tässä muutamia vinkkejä:
Hakupalvelusta http://www.northernlight.com voit etsiä esim. seuraavasti: kirjoita hakukenttään 1)Väinö Linna tai 2)Väinö Linna picture
Näistä hauista saat joitain vinkkejä.
Osoitteessa http://www.sci.fi/~vanhalao/vainolinna.htm on mm. pienimuotoinen lähdeluettelo, jossa teoksia, joista voit saada lisätietoa. Osa teoksista on varmasti saatavissa myös Ruotsissa.
ätän tähän lopuksi vielä linkin sivuille, joilta löytyy Väinö Linnan seuran yhteystiedot. Sieltä voit varmasti saada lisätietoa ja mahdollisesti myös kuvia:
http://www.finlit.fi/kia/luettelo/nseura.htm
Työn iloa!
Maiju Lassilasta (oik. Algot tai Algoth Tietäväinen, sittemmin Untola, käytti mm. salanimiä Irmari Rantamala ja J. I. Vatanen) löydät tietoa lähimmästä kirjastostasi. Esim. Kansallisgalleria : Suuret suomalaiset sisältää hänestä laajan artikkelin. Samoin Suomen kirjallisuushistoria 2 käsittelee myös Lassilaa. Lassilasta löytyy monia elämäkerrallisia teoksia, kaikkia niitä et löydä omasta (Aura?) kirjastostasi, mutta apua niiden etsimiseen saat kaikista kirjastoista, samoin näytelmien etsimiseen.
Maiju Lassilan kotisivut eivät toimi, Tohmajärven kunta osaa ehkä kertoa niistä enemmän.
Osoitteesta http://kirjasto.sci.fi/lassila.htm löydät tietoa kirjailijasta englanniksi.
Psykiatrisista sairaaloista löytyy todella runsaasti aineistoa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmatietokantaa pääset selaamaan osoitteesta: http://www.libplussa.fi . Jos käytät asiasanaa "psykiatriset sairaalat" löydät useita teoksia, joista tässä muutama esimerkki:
1)"Arki mielisairaalassa : selvitys psykiatrisen potilaan arjesta" / toim. Jussi Särkelä. 1995. ISBN 951-96932-1-1
2) Salo, Markku: "Sietämisestä solidaarisuuteen--mielisairaalareformit Italiassa ja Suomessa", 1996. ISBN 951-768-008-2
3) "Psykoosi--uuteen hoitokäytäntöön" / toim. Kauko Haarakangas ja Jaakko Seikkula. 1999. ISBN 951-26-4409-6
4)Alan klassikkohan on alunperin 1969 suomeksi ilmestynyt Goffman, Erving:"Minuuden riistäjät--tutkielma totaalisista...
Eeva Norénin dekkareiden sekä Teuvo Masalinin teosten tapahtumapaikkana pidetään Kangasniemeä, vaikka sitä ei suoraan teoksissa mainita. Kangasniemeläiset lukijat kuitenkin tunnistavat kuntansa teksteistä.
Arto Paasilinnan teoksista ei löytynyt Kangasniemeä, vaikka Mikkelin ohi joissakin matkattiinkin, mutta esim. toinen savolainen kunta Kerimäki on tärkeä paikkakunta hänen teoksessaan Auta armias.
Markku Ropposen uudessa dekkarissa Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)tapahtuu murha Puulaveden rannalla, mutta varsinaisesti Kangasniemeksi paikkaa ei mainita.
Elämäkertojen ja muistelmien tapahtumapaikkana Kangasniemi on esillä mm. lukuisissa Otto Mannista ja hänen sukuaan käsittelevissä kirjoissa.
Seuraavista kirjoista saattaisi olla sinulle jotain apua:
Kero, Reino: Uuden maailman jättiläinen. Yhdysvaltain historia. (Luku Yhdysvaltojen kulttuurista); Tamminen, Seppo: Kulttuurisukellus - kohteena Yhdysvallat; Häikiö Martti: Amerikan ihmeitä (Luku New Orleans ja etelävaltioiden erilaisuus); Haarla, Pekka: Yhdysvallat. Taustatietoa maasta, valtiosta ja taloudesta; Winter, Jane Kohen: Culture shock! USA - the south.
Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta www.helmet.fi .
Kirjastojen käsikirjastoissa on myös erilaisia hakuteoksia, tietosanakirjoja. Esim. musiikin eri lajeista, jazz, blues jne. voit hakea tietoa musiikin hakuteoksista. Otavan Suuri Ensyklopedia -kirjasarjan (ainakin v. -81)Yhdysvaltoja koskevassa osassa...
Aku-Kimmo Ripatin, Hilja Mörsärin ja Pekka Tarkan Lukulaari : Kansalaiskoulun kirjallisuuden lukemisto -kirjassa on Elmer Diktoniuksen Jaguaari ja Jaguaari I. Lukulaari on ilmestynyt 1968, sen lisäpainos 1969. Runo Jaguaari löytyy myös Viljo Kajavan suomentamasta Elmer Diktoniuksen Runoja -teoksesta 1963.
HelMet-verkkokirjaston etusivulle on valittu vapaa sanahaku ensimmäiseksi hakutavaksi juuri siitä syystä, että asiakkaat ovat tottuneet käyttämään erilaisia hakutermejä hyvin vapaasti esim. Internetin monissa hakukoneissa. Voit mainiosti kirjoittaa HelMetin etusivun hakukenttään kirjan nimen. Yhtä hyvin voit kirjoittaa tähän vapaan sanahaun kenttään tekijän nimen tai minkä tahansa muun asian, jolla haluat etsiä tarvitsemaasi kirjaa, vaikkapa julkaisijan tai vain osan kirjan nimestä, asiasanan ym.
Mikään ei siis estä käyttämästä kirjan nimeä hakuterminä HelMetin etusivulla, ja hakutulos on oikea. Vapaa sanahaku vain antaa sinulle vapaammat kädet haun tekemiseen kuin pelkkä nimekehaku. Jos valitset sen sijaan välilehden "Teoksen nimi",...
Porin kaupunginkirjaston tuottaman Roma - kirjallisuustietokannan mukaan kysessä näyttäisi olevan Pertti Hemanuksen rikosromaani Kuka halusi murhata luokkatoverinsa; 1995, asiasanat: murha luokkakokoukset yhteiskunta, paikka: suomi salo
http://www.pori.fi/kirjasto/roma/roma_tiedot.php?id=6549
Helsingin Sanomien 14.4.1995 mukaan teemoja kirjassa ovat mm. terapia ja psykoanalyysi.
HelMet -kirjastoissa ei enää ole vuoden 2000 numeroita. Kansalliskirjastosta pitäisi löytyä, oheisesta linkistä saa lehden tietoja lisää
https://finna.fi
ja tämän linkin kautta saa Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Turun maakuntamuseon 1999 julkaisemassa kirjassa Turun linna (ISBN 951-595-055-4) on artikkeli linnan vankilan historiasta. Henrik Liliuksen teoksesta Fängelsearkitektur i Finland ca 1635-1845 löytyy myös tietoa Turun linnan vankilan historiasta. Vankilassa tosin tehtiin uudistuksia 1790-luvulla ja kirjassa on melko vähän tietoa Turun linnasta tätä edeltävältä ajalta. Vankiloiden oloista yleensä 1700-luvulla löytyy tietoa teoksesta Suomen vankeinhoidon historia (osa 1).
Suomalaisesta rock/pop-musiikkia 1970-luvulta löytyy hauilla:
1970-luku rock kokoelmat suomi
1970-luku popmusiikki kokoelmat suomi
Vastaavilla hauilla löytyy musiikkia myös 1980-luvulta ja 1990-luvulta
Tässä tuloksia Helmet-hausta ensiksi mainitulla haulla http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CS1970-luku+rock+kokoelmat+s…
