Englanniksi on ilmestynyt jo noin 134 Sweet Valley High -kirjaa, suomennettuja on kesäkuussa 2000 32 osaa. Suomennosmäärää kannattaa tiedustella suoraan kustantajalta; heinäkuussa 2000 ilmestyvät osat 33-35 ja lokakuussa 2000 osat 36-38.
Kirjojen suomalainen kustantaja on Otava, jonka nettisivuilta http://www.otava.fi löydät lisää tietoja Sweet Valley High -kirjoista sekä hyödyllisiä linkkejä. Sweet Valley High -sivut osoitteessa http://www.otava.fi/svh/index.html
Englanniksi ilmestyneiden kirjojen luettelot löytyvät esimerkiksi osoitteesta: http://www.fortunecity.com/millenium/sweetvalley/250/svh/index.html Viralliset Sweet Valley Hihg -sivut ovat osoitteessa http://www.randomhouse.com/sweetvalley/
Oulun pääkirjastosta löytyy 1980-luvun alkupuolen Suuri käsityökerho -lehtiä. Voit varata niitä verkkokirjastosta omaan kirjastoosi (esim. numero 10/1985). Lehdet ovat lainattavia.
Raaseporin kaupunki sijaitsee Etelä-Suomessa Uudenmaan maakunnan länsiosassa.
Raasepori syntyi vuonna 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit ja Pohjan kunta yhdistettiin. Kaupungin nimi otettiin alueella sijainneen Raaseporin linnan mukaan.
https://www.uppslagsverket.fi/sv/sok/view-170045-Raseborg
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raasepori
Veera Salmen Mauri ja vähä-älypuhelin (Otava, 2015) alkaa näin:"Tässä ollaan minä ja Bashir. Bashir piirsi meidät vähän ennen kuin lähti. Bashir on tosi hyvän näköinen. Hän on Robin-fani, hänellä on Robin-paita. Minulle Bashir on piirtänyt lumiukko-Bashir-paidan."
Teoston sivuilla sanotaan, että cover-biisin saa esittää julkisesti ja tallentaa levylle ilman tekijän suostumusta, jos noudattaa alkuperäistä sanoitusta, sävellystä ja sovitusta. Kappaleen muuntelu ilman lupaa on kuitenkin kiellettyä. Oman cover-version yhteydessä on hyvä ilmoittaa myös kappaleen alkuperäisten tekijöiden nimet (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja kustantajat).
Lähde
Teosto: Haluan julkaista cover-biisin. Tarvitsenko siihen luvan? https://www.teosto.fi/usein-kysyttya/#haluan-julkaista-cover-biisin-tar…
Kirjasto 10 on musiikkiin ja tietokoneisiin erikoistunut kirjasto. Se on osa Helsingin kaupunginkirjastoa ja se sijaitsee pääostitalossa, osoitteessa Elielinaukio 2 G.
Kirjasto 10 mus on sen musiikkiosasto, kuten oikein ymmärsitkin.
Viron ruokakulttuurista ja –perinteestä saa tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Roosme, Ellen: Virolainen keittokirja; suom. Ritva Lehmusoksa. Jyväskylä; Hki: Gummerus, 1986, Herkkuja virolaiseen tapaan: Olli Vuori, Jorma Puusa, Porvoo, SR-julkaisut, 1993 (Kansiylänimike: Ruokasilta yli Suomenlahden), Ontto-Panula, Terhi: Ruokaa maailmalta, Hki, Wsoy, 2005, Makuja laajentuvasta unionista, koonnut Laura Mauno, Hki: Ulkoasiainministeriö, Eurooppa-.tiedotus, 2002. Kannattaa tutustua myös artikkeliin ”Tallinnan keskiaikainen Olde Hansa” julkaisussa Kotitalous 8-9, 2000, s. 44-45.
Aleksi ja Arto -lehtiartikkelien viitetietokannat antavat tulokseksi kuusi lehtiartikkelia:
-Janhonen, Ulla: Rikos ja rakkaus muuttivat elämän
julkaisussa: Anna 46(2008): 31, 40-44. 2008
-Mannila, Terhi: [Kirja-arvostelu]
julkaisussa: Ruumiin kulttuuri 25(2008): 3, 83-84. 2008
-Hällsten, Annika: Den mobbades hämnd
julkaisussa: Hufvudstadsbladet 2007-01-30. 2007
-Mäkinen, Olli: [Kirja-arvostelu]
julkaisussa: Ruumiin kulttuuri 24(2007): 3, 73-74. 2007
-Kronqvist, Dan: [Kirja-arvostelu]
julkaisussa: Hufvudstadsbladet 2006-12-19. 2006
-Luukkanen, Kirsi: [Kirja-arvostelu]
julkaisussa: Ruumiin kulttuuri 23(2006): 3, 74. 2006
Ikävä kyllä Pekka Lehdon elokuvaa "Kaivo" ei löydy lainattavaksi mistään. Se on kyllä ollut aikanaan myynnissä videomuodossa.
Suomen kansallisfilmografiassa (osa 11) on elokuvan kattava esittely sekä runsaasti viitteitä lehdissä julkaistuihin artikkeleihin.
Tuija Lehtiselle voi lähettää fanipostia. Hänen sähköpostiosoitteensa löytyy ainakin kahdelta webbisivulta:
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli - Tuija Lehtinen
http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24
Pakkala-kirjailijatietokanta - Tuija Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
Vantaan kaupungin sivulta http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;14800;39247 löydät tiedot kesätyöpaikan hakemisesta. Tämän vuoden osalta hakuaika kirjastojen kesätyöhön on ollut 25.1.-28.2.2011 eli se on ikävä kyllä jo ohi.
Jos tarkoitat kuvataidetta, niin ahkerasta nettisurffailusta huolimatta emme onnistuneet löytämään etsimäsi kaltaista Ruotsin vastaavaa. Tietäisiköhän joku palstamme lukijoista?
Kansainvälisiä englanninkielisiä sivustoja sen sijaan tuntui löytyvän, mutta niiden tasoa ja luotettavuutta emme pysty arvioimaan. Esimerkkinä seuraava sivusto: http://www.amateurillustrator.com/
Vai tarkoititkohan valokuvausta? Seuraava ruotsalainen sivusto voisi ehkä olla lähellä etsimääsi: http://www.fotosidan.se/
Kansaivälisistä valokuvasivustoista erittäin suosittu on Flickr, jota toimituksemmekin tuntemat intohimoiset valokuvaharrastajat suosivat. Sivustolle rekisteröityneenä käyttäjänä voit julkaista omia kuviasi, sekä kommentoida toisten käyttäjien kuvia...
HelMet-tietokannasta löytyy joitakin aapisia 40- ja 50-luvuilta. Niiden säilytyspaikka on Pasilan pääkirjaston varasto. Kansalliskirjastosta luonnollisesti löytyy iso pino aapisia, joita voi tutkia paikan päällä.
Seuraavan kerran avoimet ovet HelMet-kirjavarastossa
12.12.2012 klo 13:00 - 18:00.
Olisikohan kyseessä I'll Fly Away (Kaus pois) -sarja, jota on esitetty TV1:llä 1994 vuonna? http://www.elonet.fi/fi/elokuva/196712 http://en.wikipedia.org/wiki/I%27ll_Fly_Away_%28TV_series%29
Ilmeisesti sarja ei perustu romaaniin.
"Organismin perusosaa merkitsevä solu on Elias Lönnrotin käyttöön ottama uudissana vuodelta 1858. Sana on takaperoisjohdos ruotsalaisperäisen sola-sanan deminutiivisesta johdoksesta solukka, joka esiintyy paikoin itä- ja pohjalaismurteissa."
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004
Taiteen tunnistaminen ilman tarvittavaa asiantuntemusta on hankalaa. Kokeilin Googlen kuvahakua molemmilla liitteillä, mutta en niiden perusteella uskalla arvata taiteilija.
https://www.google.fi/search?hl=fi&q=georg+&tbm=isch&source=iu&ictx=1&tbs=simg:CAESYQmyBalZuHeZixpWCxCwjKcIGjoKOAgEEhSlMeMlrCfhF8Abkh_16I8kcohS1MBoalW2_1-jCCTeFWEWi2DDPope0N_1YwaX4Hwx6AgBTAEDAsQjq7-CBoKCggIARIEcNG7Ogw&fir=a2Nx7rYoaEbF4M%252C6mLpmnARf54NdM%252C_&vet=1&usg=AI4_-kS_yBf4rc1ricqERpl0dcVLG5sXdg&sa=X&ved=2ahUKEwjFkbLI7InwAhVLw4sKHQy4A74Q9QF6BAgcEAE&biw=1920&bih=969
https://www.google.fi/search?hl=fi&tbs=simg:CAESYQlNtYWxW_1fHZxpWCxCwjKcIGjoKOAgEEhTBLbEM4jHNL-...
hei,
Internetistä löytyy valtavat määrät kuvia renessanssin ajan maalauksista. Osoitteesta http://www.makupalat.fi/taiteet2.htm löytyy aiheenmukainen hakemisto kuvataiteen tyylikausiin.
Voisit katsoa aluksi esimerkiksi sivun ensimmäisen linkin (Art history resources on the web), ja valita sieltä kohdat "15th century" ja "16th century". 15th century -linkin takaa löytyy jo ihan hyviä kuvia heti ensimmäisen otsikon "Italian Renaissance Art (Michael Greenhalgh's )" takaa. Makupalat-hakemistosta löydät myös renessanssi-osaston. Kannattaa katsoa myös otsikon "Taidekuva-arkistoja: ei tekstiä" otsikon alta joitain kohtia. Kuvia saa isommiksi klikkamalla.
Kirjastosta löytyy myös renessanssin maalaustaidetta käsittelviä kuvateoksia. Esimerkiksi:...
Kansanterveyslaitoksen Internet-sivuilla on matkailijan terveysopas ( http://www.ktl.fi/oppaita/matkailijan/ ), jossa on tietoa mm. matkailijan rokotuksista ja rokotussuosituksista maittain. Oppaassa on myös paljon muuta matkailijoille suunnattua terveysasiaa. Matkailijan terveysopas on saatavissa painetussakin muodossa, ja sitä on lainattavissa kirjastoissa.
Kirja on alunperin sanskriitinkielinen eepos "Mahabharata". Tarinan mukaan sen on kertonut norsunpäinen Ganesha-jumala, jota kutsutaan apuun uuteen yritykseen ryhdyttäessä. Kirjailijaksi mainitaan Vyasa-niminen oppinut, joka todennäköisimmin on vain kerännyt olemassaolevan aineiston.
Teosta arvostetaan toisaalta kirjallisten ansioidensa toisaalta uskonnollisen innoituksensa vuoksi. Se on kokoelma tarinoita ja legendoja, joista keskeinen kertoo kahden serkusjoukon valtataistelusta. Krishna opettaa serkuksille, ettei viimeistä taistelua käydä maallisesta vallasta ja rikkaudesta, vaan se käydään kosmisella tasolla ihmisen sielusta. Kirja on tärkeä tietolähde hindulaisuuden kehityksestä ajalla 400 e.Kr. - 200 j.Kr. Se on myös muodostunut niin...
Oili Kokkosen Luetteloinnin perusteiden (Kirjastopalvelu, 1979) lisäksi luetteloinnin historiasta kerrotaan seuraavissa teoksissa:
Sievänen-Allen, Ritva: Johdatus kirjastotieteeseen ja informatiikkaan (Otava, 1978)
Tiedon tie (BTJ Kirjastopalvelu, 1999)
Ilkka Mäkisen artikkeli Elettiinpä ennenkin: informaatiohistoriaa
Kirjastojen tietotekninen tulevaisuusskenaario 1997-2006 (BTJ Kirjastopalvelu, 1997)
Eeva Murtomaan artikkeli käsittelee luettelointia 1990-luvulta eteenpäin. Löytyy internetistä osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/skenaario/
Helle Kannilan Kirjastonhoidon oppaassa kerrotaan seikkaperäisesti kuinka luettelointia tehtiin, kun kirjastoissa oli käytössä pahviset luettelointikortit.
Internetistä ei näytä juuri löytyvän...
