Valitettavasti Komisario Palmu -elokuvia ei löydy kirjastoista DVD-formaatissa, vaan ainoastaan VHS-formaatissa. Fennada-studion Palmu-paketista löytyy yksityiskäyttöön suunnattu myyntiversio YleShopista. Paketti sisältää kolme Komisario Palmu elokuvaa: Kaasua, komisario Palmu! (1961), Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) ja Vodkaa, komisario Palmu (1969).
Internetistä (http://www.muuka.com/finnishpumpkin/towers/3/tower_3_fi.html) löytyy maininta Linnanmäen suuremmasta vesitornista, Alppilan vesitornista. Tornista kerrotaan, että se on poistettu käytöstä ja suojeltu. Siihen on suunniteltu hotellia ja konserttipaikkaa. Torni on rakennettu vuosina 1937-38. Sen tilavuus on 16000 kuutiometriä ja halkaisija 65 metriä.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole näin vanhoja varsinaisia muotilehtiä. Sen sijaan meillä on tältä ajalta ulkolaisia yleis- ja taidelehtiä, joista välittyy kuvaa sen ajan muotivirtauksista.
Kotimaisista yleislehdistä mainittakoon Kotiliesi, jota meillä on varastoituna v. 1925 alkaen.
Meillä on myös varastossa yksittäisiä kotimaisia muotilehtiä, joitakin myös irtonumeroina, kuten Muoti + Kauneus, Muotisorja, Sorjat pukimet ja Kodin pukimet. Nämä aikakauslehdet ovat 1960-luvulta 1990-luvulle.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia:
Parantainen, Jari: Tuotteistaminen: rakenna palvelusta tuote 10 päivässä (Talentum, 2007), Parantainen, Jari: Tuotteistajan nimiopas (Talentum, 2007), Kolehmainen, Sanna: Tuotteistus ja kustannuslaskenta tilaaja-tuottajamallissa : tuotekohtaisten kustannuslaskentamallien kehittäminen Tampereen kaupungin tuotantoyksikölle (Tampereen yliopisto, 2007), Lehtinen, Uolevi: Asiantuntijapalvelut: tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu (WSOY, 2005), Tuominen, Anniina: Projektituotteistajan opas (Työministeriö, 2005). Voit varata näistä itsellesi parhaiten sopivan verkkokirjastomme http://hameenlinna.kirjas.to/ kautta. Voit myös tehdä verkkokirjastossa haun...
Kyseessä on Boyen runo nimeltä ”Svalorna”, joka on ilmestynyt ainakin kokoelmassa ”Härdarna” (Bonnier, 1927). Ruotsinkielinen alkuteos löytyy osoitteesta http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/svalorna.shtml ja aivan luvallisesti julkaistunakin.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu, sillä suomennosta ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, osoitteessa https://finna.fi olevassa Viola-tietokannassa eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannassakaan. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin julkaisussa, jota ei ole listattu tietokantoihin, mutta luultavasti suomennosta...
Esimerkiksi osoitteesta www.kirjastot.fi löytyvät kaikki Suomen kirjastot ja sähköpostiosoitteet. Postituslista on sitten rakennettava itse. Ainakaan meillä ei ole tietoa, että kukaan myisi sellaista valmista listaa. Netissä löytyy monia sähköpostimarkkinointifirmoja ihan googlella sanoilla sähköpostimarkkinointi tai postilistat tai postituslistat.
Sekä Suomen Äänitearkiston tiedoissa että Helmet-verkkokirjastossa löytyvässä viitteessä sanoittajaksi/kääntäjäksi mainitaan Chrisse Johansson.
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php
https://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xcdlevy+%22kes{232}an+lapsi%22+katri+helena+johansson&searchscope=9&SORT=DZ/Xcdlevy+%22kes{232}an+lapsi%22+katri+helena+johansson&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=cdlevy%20%22kes%C3%A4n%20lapsi%22%20katri%20helena%20johansson/1%2C7%2C7%2CB/frameset&FF=Xcdlevy+%22kes{232}an+lapsi%22+katri+helena+johansson&searchscope=9&SORT=DZ&7%2C7%2C
Showalterin Manalan valtiaat on julkaistu suomeksi Harlekiinin Nocturne -sarjassa. Partholon-trilogian suomennoksesta ei ole tietoa.
Harlekiini-kirjoja ei kirjastoille yleensä edes tarjota eikä toimittajiemme kautta niitä ole saatavilla, mutta Espoon kaupunginkirjasto on vähän aikaa sitten ostanut juuri Nocturne-sarjan kirjoja suoraan Harlekiinin verkkokaupasta. Lisää blogissamme http://fantasiaespoo.fi/2011/06/harlekiinin-nocturne-sarja/
Ikävä kyllä ei ole olemassa mitään sivustoa josta näkisi avoimet oppisopimuspaikat. Parhaiten asia selviää käymällä kirjastoissa asiasta juttelemassa.
Samasta aiheesta kyseltiin elokuussa, tässä vastaus:
Oppisopimusta varten kirjastolla on oltava varattuna opiskelijan palkkarahat koulutuksen ajaksi eli n. 2,5 vuodeksi. Tämä tietenkin rajoittaa paikkojen määrää. Espoossa on yleensä 1-3 opiskelijaa yhtäaikaisesti oppisopimuksella töissä. Oppisopimukseen on useimmiten otettu henkilö jolla on ollut kokemusta kirjastotyöstä esim. siviilipalveluksen kautta. Työharjoittelun kautta on siis hyvä aloittaa. Harjoittelujaksolla saa tuntumaa kirjastotyöhön; onko se oikeasti sellaista mihin haluaa kouluttautua. Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja...
Äidinkielen harjoittelun paras osaaja ja ohjaaja on varmasti opettaja. Täältä kirjastosta käsin voimme antaa lukuvinkkejä. Kaikenlainen, itselle mieluisa lukeminen lisää varmasti äidinkielen taitoja yleisemminkin. Kaksi hyvää vinkkisivustoa ovat Sivupiiri ja Okariino:
http://www.sivupiiri.fi/
http://www.okariino.fi/etusivu
Näiden sivustojen kautta voi etsiä itselleen sopivaa lukemista esimerkiksi aiheen mukaan. Sivuilla voi myös kirjoittaa arvosteluja ja näin harjoittaa kirjoitustaitojaan. Sivupiiri keskittyy nuorten kirjallisuuteen ja Okariino lasten kirjoihin, sekä myös elokuviin ja peleihin.
Tiedot kirjojen sijainnista löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Hannes Kolehmainen nousi Tukholman olympiakisojen 1912 menestyksekkäimmäksi yleisurheilijaksi kolmella kulta- ja yhdellä hopeamitalillaan. Yhdeksän päivän aikana hän osallistui kuuteen erilliseen kilpailuun ja voitti niistä jokaisen:
7.7. 10 000 m:n alkuerä [33.49,0]
8.7. 10 000 m:n finaali [31.20,8]
9.7. 5 000 m:n alkuerä [15.38,9]
10.7. 5 000 m:n finaali [14.36,6 (ME ja ensimmäinen virallinen 15 minuutin alitus)]
12.7. 3 000 m joukkuejuoksun karsinta [Kolehmainen voitti ME-ajalla 8.36,9, mutta Suomi ei selviytynyt loppukilpailuun]
15.7. maastojuoksu [45.11,6 (henkilökohtainen kultamitali ja joukkuehopea)]
Lähteet:
Matti Hannus, Kultaiset kentät : Suomen yleisurheilun vuosisata. WSOY, 1999
Markku Siukonen, 90 : itsenäisen Suomen...
Kirjastosi aineistorekisteristä tai Frank-haun http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ kautta hakemalla asiasanalla 'muodot' tai 'muoto' löytyy paljon lasten kuvakirjoja, joissa on aiheena muodot. Myös yksi CD-ROM löytyi:
Leikkilä : Lemmikkiystävät, c2003. Sarja: Alkupolku.
Kun asiasanat yhdistää asiasanoihin 'lorut' tai 'lastenrunot' tai 'leikit' saadaan tulokseksi seuraavia lastenkirjoja:
Nalle Puhin leikkikoulu. 2002.
Niska, Heikki: Yrren avaruusmuodot. 2010.
Parker-Rees: Tomi ja Milla etsivät aarretta. 2012.
Turun pääkirjaston varastokirjoihin voi tehdä varauksen Vaski-verkkokirjaston kautta. Varaus on maksullinen (23.9.2015 1 euro/varaus). Varausta tehdessä voi valita noutopaikan ja kun teos on noudettavissa, siitä saa ilmoituksen.
Kirjastossa lomakkeella tehtävä varastohakupyyntö on ilmainen. Kirjat voi noutaa pääkirjaston uuden puolen vastaanotosta seuraavana arkipäivänä klo 14 jälkeen ja ne pidetään asiakkaalle varattuna viikon ajan.
Tunnukset Celian palveluun voitte saada omasta kirjastosta. Mukaan tarvitaan henkilötodistus ja alaikäisellä vanhemman allekirjoittama lupa, joka löytyy vaikka www.Celia.fi sivustolta: https://www.celia.fi/palvelut/tietoa-huoltajille/
Celian verkkosivuilta löytyy lisätietoa palvelusta sekä Oppari-verkkokauppa, josta voi hankkia kirjat oppilaalle. Ammattikoulun kirjat ovat maksullisia.
http://oppari.fi/sis/oppari/
"Sataman valot" -laulun sanoitus, joka alkaa "Nään illan tummuvan", löytyy laulujen sanoituksia sisältävästä vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta", osasta 37 (Fazerin musiikkikauppa, 1959) ja Kai Tarpoman kokoamasta "Laulukirjasta" (Weilin + Göös, 1982). Kummassakaan kirjassa ei siis ole nuotteja, vain laulun sanat. Tämän sanoituksen on tehnyt Solja Tuuli eli Sauvo Puhtila. Laulun alkuperäinen nimi on "Harbour lights" ja sen on säveltänyt Hugh Williams eli Wilhelm Grosz.
Eri maiden juhlapäiviä löytyy mm. seuraavista verkkolähteistä List of holidays by country (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_holidays_by_country) ja Holidays and observances around the world (https://www.timeanddate.com/holidays/).
Tässä muutamia vinkkejä viikinki- ja keskiaikaan sijoittuvista romaaneista, sekä kotimaisista että käännöksistä.
Ahrnstedt, Simona: Sitoumuksia
Itägöötanmaalle miehineen majoittunut Markus Järn, karski soturi ja kuninkaan oikea käsi, lähettää juoksupoikansa noutamaan kylästä naisen itselleen yöseuraksi, mutta pojantollo tuokin väärän naisen, metsälammessa ilkosillaan kylpeneen mahtimiehen tyttären Illiana Henrikintyttären. Markus tajuaa, että tätä neitoa hän ei voi käyttää viihdykkeenään, ja lähtee palauttamaan pelkkään viittaan käärimäänsä tyttöä kotiin. Mutta Illianan maine on jo tahraantunut, ja kun tytön nuorin velipuoli vielä kuolee matkalla tapaturmaisesti, Markus Järn joutuu maksamaan kovan hinnan tapahtuneesta - monellakin...
Aluehallintavirastoista säädetyssä laissa todetaan: "Aluehallintovirastoa johtaa viraston johtaja. Viraston johtaja vastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta ja viraston yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta." Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.
Manner-Suomessa on kuusi aluehallintovirastoa. Ahvenanmaan aluehallintoviranomainen on Ahvenanmaan valtionvirasto. Muista aluehallintovirastoista poiketen Ahvenanmaan valtionviraston päällikön virkanimikkeenä on maaherra.
Aluehallintovirastojen ylijohtajat valittiin tehtäviinsä vuosiksi 2020-2024. Kuusi ylijohtajaa esittäytyy blogikirjoituksessa: https://avi.fi/blogikirjoitukset/-/blogs/aluehallintovirastojen...
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica) on mahdollisuus hakea teoksia
alkukielen (tässä tapauksessa italia) mukaan. Turun kaupunginkirjastossa
Fennica CD-ROM on asiakaskäytössä käsikirjastossa (2. krs.), ja siitä
voi myös tulostaa viitteitä.
Kaupunginkirjaston omasta rekisteristä voi myös hakea alkukielen mukaan, mutta haku rajoittuu vain 1990-luvulla luetteloituihin teoksiin. Asiaa voi kysyä neuvonnasta. Lisäksi neuvonnasta löytyy italiankielestä suomennettujen romaanien valikoimaluettelo, joka on tehty 1980-luvun alussa.
