Kirjasto 10 on musiikkiin ja tietokoneisiin erikoistunut kirjasto. Se on osa Helsingin kaupunginkirjastoa ja se sijaitsee pääostitalossa, osoitteessa Elielinaukio 2 G.
Kirjasto 10 mus on sen musiikkiosasto, kuten oikein ymmärsitkin.
Kiitos tärkeästä Suomen tilastollisen vuosikirjan ja Suomen virallisen tilaston (SVT) tiedonlähteitä koskevasta palautteesta.
Olet oikeassa siinä, että Tilastokeskuksen Käsikirjoja -sarjassa (nro 3, neljäs laitos) vuonna 1982 ilmestynyt tilasto-opas on viimeinen laatuaan.
Tällä hetkellä Tilastokeskus julkaisee verkkosivuillaan yli 200 eri tilastoa. Jokaisella tilastolla on oma kotisivu, joka sisältää varsinaisen tilasto- ja taulukko-osuuden lisäksi kunkin tilaston kuvauksen sekä keskeiset metatiedot kuten käsitteet ja määritelmät, laatuselosteen ja luokitukset. Tämä kokonaisuus on tällä hetkellä paras julkaistu opas siihen, mitä tilastoja Suomessa julkaistaan.
Tilaston kotisivulla on kohta Kuvaus, joka sisältää tiedon ao. tilaston...
Jukka Parkkisen käsikirjoittama ja hänen kirjaansa perustuva Osakkeet nousussa, Osku -video vuodelta 1991 on lainattavissa Kallion kirjaston lasten- ja nuortenosastolta. Osku, suku on pahin -video vuodelta 2004 on dramatisoitu Jukka Parkkisen Osku -kirjasarjan pohjalta. Tämä video on Myllykosken kirjaston kotiseutuosastolla.
Hei!
Kyllä Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi AGE=bbSearch&SEQ=20110705170310&PID=xMoV054GlkMtVZO1anrHEApYot-
löytyy kaikki Suomessa julkaistu ja Suomea käsittelevä kirjallisuus
ja sieltä voi hakea myös ISBN-tunnuksen avulla.
Kannattaa valita ensin TARKENNETTU HAKU ja sitten oikean ylänurkan
laatikkoon SANAHAKU-termin tilalle vyöryttämällä nuolesta ISBN.
(ISBN-numeroon ei laiteta välimerkkejä)
Puulavesi valssi-niminen kappale löytyy c-kasetilta "Kesäistä musiikkia Puulaveden rannoilta" (Minimusic MIC 38, julkaistu 1979), Esittäjä: Keltanokat-yhtye.
Kasetti on ainakin Pieksämäen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta.
Arkistosta löytyi aiempi vastaus samaan kysymykseen, jonka itse olitte esittäneet. En löytänyt eri lähteistä toista tietoa, joten vastaus lienee pätevä. Linkki vastaukseen : http://www.kysy.fi/kysymys/mita-kuuluu-kahdeksan-surmanluodin-lapsinayt…
On paljon mahdollista, että Ritva-Liisa Sumulla on ollut aikomus jatkaa Jarl Sundquistin elämäkertaa. Kuitenkin tämä ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1974 ja Ritva-Liisa Sumu itse kuoli jo vuonna 1975.
Parhaiten Jarl Sundquistin elämäntarinaa jatkaa Anna-Liisa Rekolan teos Miksi elämä erottaa, jossa kerrotaan Jarlin ja hänen vaimonsa Annikki Setälän tarina. Kirja on ilmestynyt vuonna 1997 ja on Jarlin tyttären kirjoittama. Jarl Sundquistilta itseltään on olemassa lähinnä uittoon ja metsätyöhön liittyviä tekstejä.
Onko kyseessä Vanajan keskiaikainen kivikirkko? Sen itäpäädyssä on
tiilikoristelun yhteydessä kaksi vaakunataulua, joista toinen esittää Tott-suvun vaakunaa ja toinen on kulunut tunnistamattomaksi
(mahdollisesti kyseessä on Posse- tai Sture-suvun vaakuna). Tott-vaakuna viitannee Olavinlinnan rakennuttajana tunnettuun Eerik Akselinpoika Tottiin (n. 1417-81). Lisätietoja Knut Draken artikkelissa teoksessa Vanajan historia I (1976).
Thomas Mertonin tuotannosta on suomennettu teokset Ajatuksia yksinäisyydestä : hengellisestä elämästä ja ihmisen yksinäisyydestä Jumalan edessä (Kirjaneliö, 1989) ja Tie sisäiseen todellisuuteen (Kirjaneliö, 1992). Suomeksi on ilmestynyt myös Jim Forestin kirjoittama Aitoon elämään : matkalla Thomas Mertonin kanssa (Kirjaneliö, 1995), joka kertoo Mertonin elämästä ja ajatuksista.
Yahoo hakupalvelun (www.yahoo.com) kautta löytyi useitakin Zeuksen temppeli -linkkejä.
Nämä tosin ovat englanninkielisiä, mutta ainakin kuva-aineistoa voit käyttää:
http://history1900s.about.com/homework/history1900s/library/weekly/aa08…
http://www.perseus.tufts.edu/cl135/Students/Rebecca_Furer/index.html
http://www.wisc.edu/arth/ah201/11.earlyclassical.3.html
http://ce.eng.usf.edu/pharos/wonders/zeus.html
http://unmuseum.mus.pa.us/ztemp.htm
http://www2.students.sbc.edu/warner02/FinalDraft.html
Osoitteesta http://www.perseus.tufts.edu/ löytyy tietoa antiikin historiasta yleensä
- tosin jälleen englannin kielellä.
Taruja Zeuksesta suomen kielellä löytyy parhaiten kirjoista, esimerkiksi:
Henriksson, Alf: Antiikin tarinoita 1-2. 1991...
Inferno on Julie Kagawan Talon-saagan viides osa. Julkaisija on Harper Collins Nordic. Kustantajalta ilmoitettiin, että näillä näkymin Talon-saagan viidennestä osasta ei ole tulossa suomennosta.
Suomessa ei voi.
Kihlaus määritellään kahden ihmisen sopimukseksi avioliittoon menosta.
Väestäliitto:"Kihlaus on vapaamuotoinen sopimus tulevan avioliiton solmimisesta. Merkitystä ei ole sillä, ovatko muut kuin suhteen osapuolet tietoisia kihlauksesta vai eivät. Olennaista on, että pari, joka ovat sopinut avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, on kihlautunut."
Ennen kuin avioliiton voi solmia, on aina tutkittava onko sille estettä. Siksi avioliittoon "heittäytyminen" ilman edeltävää sopimusta on mahdotonta.
Oikeus.fi "Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa. Pyyntö esitetään maistraatille. Avioliiton esteet voi tutkia myös evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen...
Leijonat ja Tiikerit selviävät Suomessa eläintarhoissa, mutta eivät villissä luonnossa. Syyt ovat hieman erilaiset.
Kolmården kertoo leijonistaan näin:"Lejonen på Kolmården har hela 2 hektar av yta helt för sig själva! Precis som många djur på Kolmården behöver de både fysisk och mental stimulans, vilket de får från träning. De får också utmanas på samma sätt som i naturen, exempelvis när de ska få mat. Lejonen tränas också på vissa sätt för att man ska kunna sköta om dem ordentligt.
På Kolmården hittar du lejonen i det stora Lejonhänget i Safariparken. Det är hela 2 hektar stort! Där lever de utomhus nästan hela året.
Men de har också lejonhuset, där de kan gå in under natten på vintern om det blir för kallt ute. Lejonen får en...
Koommin on johdos sanasta kova (murteissa esiintyy yleisen muodon koommin lisäksi alueittain myös muodot koimmin, kommin, koum(m)in, kovemmin).
Koommin Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Pakeille tulee sanasta pakista eli jutella. Toisin sanoen mennään jonkun puheille.
Pakeilla Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Moksiskaan on ilmeisesti leikillinen mukaelma sanonnasta (ei ole) moinaan, joka on pron.-vartalon mo- sijamuoto (mon. ess. sekä omistusliite), ks. moinen, mokoma. Moinaskaan merkitsee stadin slangissa millänsäkään, piittaamatta, välittämättä.
Moksiskaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Lisää näiden ja muiden suomen...
Sana kekkerit on laina ruotsin kielen sanasta gäckeri, joka tarkoittaa ivaa, ilveilyä ja pilantekoa. Myös saksan kielessä on sana Ceckerei.
Suomen kielessä kekkerit-sana merkityksessä kemut on mainittu ensimmäisen kerran Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Kansainvälinen tilinumero IBAN (International Bank Account Number), joka on ollut käytössä ulkomaan maksuliikenteessä Euroopan maissa vuodesta 2001, perustuu kansainväliseen standardiin ISO 13616:1997 ja sen uudistettuun versioon ISO 13616:2003. Standardin tiivistelmän voit lukea seuraavasta osoitteesta http://www.iso.ch/iso/en/CatalogueDetailPage.CatalogueDetail?CSNUMBER=3…
Myös osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/ISO_13616
löydät tietoa IBAN:ista (molemmat linkit ovat englanniksi).
Suomen Pankkiyhdistyksen sivulta http://www.pankkiyhdistys.fi/ kohdasta Pankkitekniikka (ja sitten kohta Standardointi) sekä pankkien sivuilta esim. Nordea http://www.nordea.fi/sitemod/default/index.aspx?d=706334 löytyy myös tietoa kysymästäsi asiasta.
Varkauden kirjastossa on kaksi videokasettia, joissa susikoira Roi seikkailee. Videoiden nimet ovat "Susikoira Roi" ja "Susikoira Roi - seikkailu saaristossa".
Hyllypaikka ei toimi HelMetissä hakuterminä juuri tuosta mainitsemastasi syystä: eri kirjastot käyttävät sitä eri tavoin. Kirjastoilla täytyy nimittäin olla mahdollisuus merkitä omiin kokoelmiinsa erilaisia asioita oman tarpeensa mukaan. Osa kirjastoista tekee hyvinkin yksityiskohtaisia merkintöjä tuohon Hyllypaikka-kenttään, osa taas ei. Esimerkiksi Pasilassa kaikkia kaunokirjallisuuden lajeja ei siihen välttämättä merkitä. Eri kirjastojen hyllypaikkamerkinnöistä ei ole mitään listaa, eikä oikein voi ollakaan, koska joka päivä tähän kenttään saattaa tulla uudenlaisia merkintöjä.
Tehokkain tapa etsiä haluamaasi kirjallisuutta on valita HelMetin etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Kirjoita sitten hakukenttään vaikkapa "tieteiskirjallisuus...
Kauppalehti Optio säilytetään meillä paperimuodossa mikrofilmaukseen asti eli muutamia kuukausia. Vuoden 2005 numerot ovat siis jo mikrofilmeinä eivätkä enää lehtinä.
Mikrofilmeistä on kyllä mahdollista ottaa paperitulosteita hintaan 1 euro / sivu.
Mikrofilmit ovat luettavissa ja kopioitavissa Pasilan kirjaston lehtialueella.
Voit varata ruotsalaisesta kirjastosta kirjan Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukotilaus edellyttää, ettei haluamaasi kirjaa ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun tiedot löytyvät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu. Siellä on myös linkki kaukopalvelulomakkeeseen, johon täytetään teoksen ja sen tilaajan tiedot. Kun lomake on lähetetty, kaukopalvelun henkilökunta tilaa haluamasi kirjan sellaisesta suomalaisesta tai ulkomaisesta kirjastosta, jossa sitä on saatavilla. Kirja tulee postissa Helsinkiin, ja se lähetetään lomakkeessa mainitsemaasi kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Kirjan saapumisesta ilmoitetaan sinulle sähköpostilla tai...
