Vietnamin kielellä löytyy vain 38 nimekettä, joista suurin osa on sanakirjoja yms kielioppaita, mm. monikielinen terveyssanasto. Joukossa on muutama lastenkirja, yksi vietnamilaisen tekemä matkakertomus Euroopasta, 12 aikuisten romaania ja kaksi cd-levyä. Lehtiä ei ole.
Saat koko listan esiin Venny-verkkokirjastosta http://verkkokirjasto.vaasa.fi/
valitsemalla Lisärajaukset > kielet pudotusvalikosta hakusanaksi vietnam ja kirjallisuuslaji- kohdassa Kauno- ja tietokirjallisuus. Muut kohdat hakulomakkeessa jätetään tyhjiksi tai käytetään oletusarvoa.
Kyllä voi, mutta ensin on ilmoittauduttava Lahden kirjastossa asiakkaaksi. Lahden kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tieto: Kirjastokorttien yhteiskäyttö Päijät-Hämeen kirjastoissa (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä)
-asiakas voi käyttää samaa korttia kaikissa Päijät-Hämeen kirjastoissa
-asiakkaan on ilmoittauduttava kussakin kirjastossa lainaajaksi lainaajatietojen rekisteröintiä varten
-eri kirjastoissa on käytettävä eri salasanoja (tunnuslukuja)
Juuso on suomalais-skandinaavinen muunnos nimestä Joosef. Maininta siitä löytyy jo Kansanvalistusseuran kalenterista 1883; Suomen almanakassa se on ollut Joosefin päivänä 19.3. vuodesta 1951 lähtien.
Juuso ei sinänsä merkinne mitään. Sen taustalla olevan Joosef-nimen hepreankielinen kantamuoto tarkoittaa "Jumala lisää" tai "Jumala antaa lisää" [lapsia].
Juuso pysyi harvinaisena nimenä 1970-luvulle saakka, jolloin se yleistyi huomattavasti: 1900-luvun aikana nimen saaneista noin 7000 pojasta yli 6000 on syntynyt 1980-90-luvuilla. 2000-luvun aikana nimen on saanut yli 3000 poikaa.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Suomalainen paikannimi kirjassa, toimittanut Sirkka Paikkala ( Gummerus, 2007) kerrotaan saarta ja seurakuntaa kutsutun vielä ainakin 1600-luvulla nimellä Viitasalo. Saaren nykyisiä nimiä ovat Viitasaari ja Vanha Kirkkosaari. Pitäjässä oli aiemmin kolme kirkkoa, jotka sijaitsivat läheisessä Keiteleen saaressa. Seurakunta itsenäistyi 1635 ja nykyinen kirkko sijaitsee Haapasaarella. Viita-nimi esiintyy muuallakin kunnan alueella, kuten esim. Viitajärvi, Viitamäki, Viita-aho ja Viitapuro.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1836213__Ssuomalainen%20pa…
Suomen Urheilukirjastossa tiedettiin, että kirja on nimeltään Jääkiekkoraketti. Kyseessä dramatisoitu tarina MM-kisoista 1955. Maalintekijä Kanadan ”Hullu-Bill” Warwick, maalivahtina Neuvostoliiton Nikolai Putškov.
Tapaukseen liittyy eriomainen suomenkielinen blogikirjoitus muutaman vuoden takaa. Linkki blogikirjoitukseen http://archive.is/xLdZ
Tarkemmat tiedot kirjasta (Fennica-tietokannasta): Nimeke: Jääkiekko-raketti /[Laat.] Veikko Lintinen, Matti Louhi, Tarmo Mäki-Kuutti & Antero Raevuori.
Julkaistu: WS,1971. Ulkoasu 44 s.,kuvitettu
Teos ei ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta sen saa kaukolainaamalla. Kirjastojen luetteloihin teoksen nimi näkyy kirjoitetun ainakin muotoon Jääkiekkoraketti. Kaukoklainatilauksen voi tehdä...
Jani Erolan toimittamassa kirjassa Luokaton Suomi? (2010) esitellään yksi tapa jakaa ammatit eri yhteiskuntaluokkiin. Erolan mukaan tämä Eriksonin-Goldthorpen luokittelu (EG) on eniten käytetty luokkaluokittelu kansainvälisessä yhteiskuntatutkimuksessa nykyisin. EG-luokittelu löytyy kirjan sivulta 31. Opettajat kuuluvat tässä luokittelussa ns. alempiin professioammatteihin, jotka yleisessä kielenkäytössä tarkoittavat keskiluokkia. EG-jaottelu esitellään myös Tiede-lehdessä osoitteessa http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/luokkayhteiskunnan_paluu_
Viime vuosina on Suomessa ilmestynyt muitakin kirjoja, joissa pohditaan yhteiskuntaluokkia. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat:
Järvinen, Katriina & Kolbe, Laura: Luokkaretkellä...
Äänilevyjä voi muuttaa digitaaliseen muotoon ja tallentaa CD-levylle kahdessa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, Kirjasto10:ssä ja Myllypuron meidakirjastossa.
Voit varata ajan digitointiin puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta pudotusvalikosta Löydä kirjastosi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjan voi uusia viisi kertaa etsinnän ajaksi, jos siitä ei ole varauksia, jolloin myöhästymismaksua ei kerry. Myös kirjastoa, josta on sen lainannut, voi pyytää etsimään kirjaa, varsinkin jos se pienikokoisena on saattanut jotenkin jäädä palautumatta. Kirjan voi korvata maksamalla kirjastoon kirjan korvaushinnan tai sopimalla kirjaston kanssa kirjan korvaamisesta ostamalla saman kirjan ja tuomalla sen kirjastoon.
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia hyväkuntoisista kirjoista, joille kirjastossa on kysyntää. Kirjasto ei ota vastaan esim. Valittujen Palojen Kirjavalioita tai vanhentuneita tieto- ja oppikirjoja. Tätäkin kannattaa kysyä suoraan henkilökunnalta kirjastossa käydessään ja kertoa millaisia kirjoja olisi lahjoittamassa ja kuinka...
Teoksessa Mikkonen: Sukunimet (Otava 2000) kerrotaan Pisilä-sukunimestä mm. seuraavaa:
Nimen taustalla on todennäköisesti germaaninen Bis-henkilönimipesye, johon lukeutuvat sekä muinaissaksalaiset että -skandinaaviset miehennimet Bisa, Bisi, Biso jne. ... Sukunimenä talonnimilähtöinen Pisilä tunnetaan Pohjois-Pohjanmaalla, mm. Pyhäjoella, Alavieskassa, Kalajoella, Lohtajalla, Saloisissa ja Tyrnävällä.
Pisilä-sukunimestä on kerätty paljon tietoa osoitteeseen
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/pisila.html
Yppärinoja ja Pisilänpuhto viittaavat Pyhäjoen suuntaan. Tarina kolmesta veljeksestä saattaisi olla tuttu Pyhäjoella sijaitsevassa Annalan kotiseutumuseossa, jonka yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.pyhajoki.fi/annalan_museo
"Jori" on nimestä Georg tehty "suomennos" lähinnä siltä pohjalta, miten ruotsinkieliset tuon kansainvälisestikin yleisen nimen ääntävät. Esimerkiksi suositun suomalaisen laulajan ja säveltäjän Georg Malmsténin nimestä käytetään puhekielessä usein muotoa "Jori Malmsten" tai "Molli-Jori".
Jori on suhteellisen nuori nimi, vuoden 2012 loppuun mennessä sen nimisiä oli ehtinyt olla 1740. Aikaisemmin Georgin vastine on meillä ollut tavallisimmin Yrjö, hiukan harvemmin Yrjänä, Jyrki ja Jyri. Js. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jori
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Erityisesti ruotsalaisia kirjoja ja kirjailijoita löytyy paljon. Tässä muutamia ehdotuksia:
Sara Stridsberg: Beckomberga
Eija Hetekivi Olsson: Ingenbarnsland
Marjaneh Bakhtiari: Kalla det vad fan du vill / Kan du saga schibbolet?
Jonas Hassen Khemiri: Allt jag inte minns / Jag ringer mina bröder
Johannes Anyuru: En storm kom från paradise
Ruotsalaisista voisin myös vinkata muutaman muun, jotka tosin ovat syntyneet jo -60-luvulla, mutta kirjoittavat vastaavanlaisista ajankohtaisista aiheista tällä hetkelle:
Susanna Alakoski: esim. Sikalat (myös muut)
Kristian Lundberg: esim. Yarden
Norjalaisista kirjailijoista esimerkkejä on hieman vähemmän ja näistäkin kaikki ovat hieman vanhempia kirjailijoita:
Torbjörn Flygt: Underdog
Viveca Lärn:...
Ilse Erkkilän elokuvaura näyttäisi jääneen vain yhteen sivurooliin tuossa Asessorin naishuolet -elokuvassa, sillä Elonet osoitteessa http://www.elonet.fi ei listaa muita.
Elokuva-aitta-lehden numerossa 13–14/1940 on juttu lapsinäyttelijöistä. Siinä on myös pieni pätkä Ilse Erkkilästä. Jutussa kerrotaan, että Erkkilä päätyi elokuvaan, koska hänen isänsä harrasti keilausta, kuten myös SF:n johtaja TJ Särkkä. TJ Särkkä törmäsi siellä Ilse Erkkilään ja pyysi hänet koekuvaukseen, joka lehden mukaan ”onnistui melkeinpä yli odotusten”. Ilse Erkkilän mainitaan olevan tavallinen koulutyttö, joka ei haaveile elokuvaurasta, vaan aikoo käydä koulun loppuun ja valita ”aivan tavallisen käytännön alan”.
Löysin Ilsen ja hänen sisarensa Iriksen vanhasta...
Aale ja sen harvinaisempi rinnakkaismuoto Aali olivat alun perin monen a-alkuisen nimen puhuttelumuotoja. Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa monen a-kirjaimella alkaneen miehennimen kantajaa kutsuttiin Aaleksi (Aarne, Alarik, Aleksanteri, Aleksi, Arvid), mutta Naantalissa on merkitty muistiin tieto Aalesta myös Aleksandran kutsumanimenä. Aalea annettiin vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä etunimeksi sekä miehille että naisille, mutta lopulta se vakiintui miehennimeksi.
Virossa ja Inkerinmaalla sekä Aale että Aali tunnetaan naisenniminä. Nämä (sekä rinnakkaismuodot Aal, Aala ja Aalu) ovat lyhentymiä nimistä Adelheid, Aleksandra tai Rosalie. - Suomessakin tunnetuin Aale on nainen, inkeriläissyntyinen runoilija Aale Tynni.
Lähteet:
Anne...
Juuri kysytyllä nimellä – Alestalo-Uusitalon aikakausijaottelu 1986 – ei löytynyt materiaalia. Kanavassa 1987:5 (löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta) on Matti Alestalon kirjoittama artikkeli ”Suomen luokkarakenne 1980-luvulla”, jossa on taulukko ”Suomen ammatissa toimivan väestön luokkarakenne 1950-1980”. Tässä taulukossa on vuosipylväitä, lieneekö se kyseinen aikakausijaottelu?
Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen avoimen yliopiston verkko-opintoihin kuuluu sivusto http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/, josta pääsee kiinnostaviin artikkeleihin. Mainittuihin sivuihin kuuluu myös http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/luokkar.htm, jossa on artikkeli ”Suomen luokkarakenne” (kirjoittajan nimeä en...
Joitakin Andrew Lloyd Webberin kappaleita on sanoitettu suomeksi. Et kuitenkaan kertonut, haluatko kappaleet nuotteina, äänitteinä vai missä muodossa. Niinpä suosittelen, että menet Plussa-aineistohakuun (http://www.libplussa.fi/), kirjoitat tekijäksi Webber Andrew Lloyd ja valitset kielivalikosta suomen.
Saat tulokseksi sekä äänitteitä ja nuotteja että myös videokasetin elokuvasta Evita (jossa laulujen käännökset eivät kuitenkaan ehkä ole laulettavassa ts. runomuodossa).
Vaikka ekoteologia ei ole mikään aivan uusi käsite, se on silti sen verran vieras, että sitä hakusanana käytettäessä ei löydy suomenkielistä kirjallisuutta, lehtiartikkeleita kyllä.
Useimmissa yleisissä kirjastoissa on Aleksi ja Arto artikkeliviitetietokannat, joihin luetteloidaan kotimaisia sanoma- ja aikakausilehtiartikkeleita. Sanalla ekoteologia tietokannoista löytyy muutama viite, esim. Seppo Kjellberg "Ekologisen kaupungin ristiriitaiset päämäärät" (Yhteiskuntasuunnittelu 1997/3); Veikkola Juhani "Mitä on ekoteologia" (Diakonia 1991/3)ja Teuvo Laitalan arvostelu kirjasta "Ecotheology" (Teologinen aikakauskirja 1997/ 5-6).
Jos jonkin tietyn hakusanan käyttö tuottaa kovin pienen hakutuloksen, kannattaa käyttää laajempia käsitteitä,...
Bo Gierz on kirjoittanut teoksen Rodoksen ritarit (1994), se on kuvitteellinen,
mutta perustuu historiallisiin tosiasioihin. Kirjan alussa on lyhyt
selostus tästä Johanniittain ritarikunnasta joka oli 1100-luvulla
syntynyt "palvelemaan Pyhällä maalla sairaita pyhiinvaeltajia ja
ristiretkeläisiä." (Giertz). Kotipaikan veljeskunta haki 1300-luvun
alussa R(h)odokselta. Tietoja veljeskunnasta löytyy vähänlaisesti. Katso Rhodoksen
matkakirjoja (luokka 419.31 Helsingin kaupunginkirjasto), ja sitten
ristiretkien historiaa, esim. Grimbergin maailmanhistoria osa 8,
hakemisto-osasta kannattaa hakea sanalla Johanniitat, niin tietoa
löytyy. Katso myös tietosanakirjat ja muut historian yleisteokset, mm.
Otavan suuri maailmanhistoria- on...
Olet Helmet-haun kautta varannut Aino Suholan Yksi näistä -kirjan ja sen pitäisi olla Pukinmäen kirjastosta noudettavissa parin päivän kuluessa. Kirjaston aineistoa voi varata joko juuri niin kuin olet tehnyt Helmet-tietokannan kautta tai sitten käymällä kirjastossa tai soittamalla, jolloin henkilökunta tekee varauksen.
