Tässä muutamia vinkkejä aiheeseen liittyen.
Kinos, Jarmo & Laakkonen, Eero: Mieslastentarhanopettajien työ- ja koulutusura sekä harrastustoiminta.
Sisältyy julkaisuun: Opettajuuden jäljillä : varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen (2005), s. 141-165
Lammi-Taskula, Johanna: Päiväkotien moninaiset miehet: onko miehelle paikkaa varhaiskasvatuksessa?
Sisältyy julkaisuun: Miestä rakennetaan, maskuliinisuuksia puretaan (1994), s. 119-130
Kauppinen-Toropainen, Kaisa
Ainokaiset työyhteisössä : Haastattelututkimus työn sukupuolenmukaisen eriytymisen vaikutuksista työtyytyväisyyteen, psyykkiseen uupumukseen ja stressiin, 1987.
Lastentarha –lehdestä löytyy tällaisia artikkeleita:
Kinos, Jarmo: Mieslastentarhanopettajat opetus- ja kasvatusalan...
Äänilevyjä voi muuttaa digitaaliseen muotoon ja tallentaa CD-levylle kahdessa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, Kirjasto10:ssä ja Myllypuron meidakirjastossa.
Voit varata ajan digitointiin puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta pudotusvalikosta Löydä kirjastosi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Öljylintu on tavallinen lintu Etelä-Amerikan pohjoisosien valtioissa. Se asuu yleensä luolissa, mistä varmaankin tieto 'öljylinnun luolasta'. Enemmän tietoa öljylinnusta saat netistä vaikkapa Fast -hakupalvelusta http://www.alltheweb.com/. Hakusanaksi riittää 'oilbird'.
Kaikkien yleisten kirjastojen kokoelmiin kohdistuvaa yhteishakua ei ole käytössä. Useiden eri kirjastojen kokoelmiin samanaikaisesti kohdistuva monihaku löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/monihaku/index.html
Siellä on maakuntakirjastojen aineistotietokantoja sekä joitakin alueellisia yhteistietokantoja (esim. Pohjanmaan kirjastot). Kirjastot.fi- sivuilta pääset Monihaut -linkistä.
Kysymyksesi on hieman epäselvä, mutta jos tarkoitat kirjaston syntyä yleensä, niin vanhimmista kirjastoista löytyy mainintoja 2000-luvulta eKr. Suomen kielellä tietoa kirjaston historiasta yleensä löydät esim. tietosanakirjoista.
Jos haluat tietoa Suomen yleisistä kirjastoista ja Helsingin kaupungin kirjastosta, kannattaa tutustua teoksiin Kirjastojen vuosisata - yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (toim. Ilkka Mäkinen); Hirn, Sven, Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi - Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940; ja Mäkinen, Ilkka, "Nödvändighet af Lainakirjasto" - modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot. Näitä kaikkia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voit tarkistaa plussasta (www.libplussa.fi)....
Käsitinkö oikein, että haluat lainata sanakirjan - dictionaires finnois-francais-finnois? Sanakirjoja löytyy lähikirjastostasi, esimerkiksi seuraava teos on pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
NIMEKE/TITEL: Gummeruksen suomi-ranska-suomi sanakirja--Les petits dictionaires jaunes de Gummerus finnois-francais-finnois / Helene Lattunen, Kari Viljanen Gummerus, Jyväskylä, 1998, 6. p., 896 s., 13 cm, nid. LUOKKA/KLASS: H: 866.03 E: 89.61038 V: 89.61038
ASIAS/ÄMNESORD: sanakirjat,suomen kieli,ranskan kieli
Sanakirjoja löytyy myös verkosta, verkossa sanakirjan kielet ovat useimmiten englanti-ranska-englanti http://www.uwasa.fi/comm/termino/collect/
Sarjakuvien lukijamääristä on vaikea, ellei mahdotontakin, löytää tietoa. Niistä sarjakuvista, jotka ilmestyvät lehtinä, voi löytää levikkitietoja julkaisuista Levikkitiedot ja Joukkoviestimet (esim. Aku Ankan levikki). Niiden sarjakuvien, joita julkaistaan sarjakuva-albumeina (esim. Lassi ja Leevi, Karvinen), myyntitilastot ovat kustantajien tietoa. Lukijamäärät sarjakuvilla ovat huomattavasti suuremmat kuin levikki, sillä useimmiten tilattua lehteä
lukee usea henkilö. Lisätietoa voisi mahdollisesti antaa Suomen sarjakuvaseura ry (e-mail: sarjaks@kaapeli.fi, puh. 09- 685 6100)
Kirstin ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1968 nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin Utrion esikoisteoksena. Esikoisensa taustoja Utrio selvittää mm. teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet 4 (WSOY 2000), internetissä kotisivuillaan http://www.amanita.fi/kaari/kaari.html ja Ylioppilaslehden haastattelussa http://www.ylioppilaslehti.helsinki.fi/ylioppilaslehti/011005/011005iso…
Kirstinistä ja muista Utrion teoksista voi lukea myös Helena Saariston Suomalaisia nykykertojia -hakuteoksesta (Kirjastopalvelu 1987).
Galileo Galileistä löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Galileon tytär : tiedettä, tuskaa, rakkautta / Dava Sobel
Sidereus Nuncius / Galileo Galilei
Tieteen maailma. [13] : Historian tieteentekijät / tekijä: Jack Meadows
Tieteen tienhaaroja : ristiriitojen kautta tietoon / toimittajat: Raimo Lehti ja Tapio Markkanen
Vanhin tiede : tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin / Hannu Karttunen
Parhaiten tietoja Jalmari Saulista löytyy Ismo Loivamaan toimittamasta teoksesta Kotimaisia nuortenklassikoita 1. BTJ 2000.
Saulista on kirjoitettu myös teoksissa Meistä tuli kirjailijoita. G 1947, Kirjailijain kynänjälkiä. K 1976 ja
Grönholm, Jouko: Kirjojen Turku. Cultura 1992.
Sakari Laukkasen Selvä ja täsmällinen tuomio -kirjan saa Eduskunnan kirjastosta. Sitä on myös Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa.
Islamilaisesta lääketieteestä on englanniksi mm. kirjat Ullmann, Manfred: Islamic medicine (1978), Khan, Muhammad Salim: Islamic medicine (1986) ja Rosenthal, Franz: Science and medicine in Islam : a collection of essays (1990). Lääkekasveista löytyy englanniksi mm. kirja Ghazanfar, Shahina A.: Handbook of Arabian medicinal plants (1994). - Arabialaisen lääketieteen historiasta voi lukea suomeksi mm. Sinikka Piipon Luonnonlääkeyrtit kirjan osasta 1 sekä kirjasta Eurooppa osa Ruumis ja sielu.
Tarkoitatko viikon laina-aikaa? DVD-elokuvilla on viikon laina-aika, koska kirjastojen elokuvakokoelmat ovat vielä kohtalaisen pieniä, ja niitä lainataan ja varataan paljon. Uusimpien ja suosituimpien jonot ovat pitkiä.
Helmet-kirjaston elokuvan ja muunkin aineiston lainan voi uusia kolmesti, jos siihen ei ole varauksia. Eli laina-aikaa ei voi jatkaa, jos DVD:hen on varauksia. Tämä siis siksi, etteivät varaajat joudu odottamaan vuoroaan kohtuuttoman pitkään.
Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusalin sivujen (http://kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusal…) oikeasta reunasta löytyvät linkit lehtiluetteloihin sekä aakkosjärjestyksessä että järjestettyinä aiheen tai kielen mukaan. Lehden nimen perässä on lueteltu ne kirjastot tai osastot, joille lehti on tilattu.
Kirjoja löytyy Helmetistä www.helmet.fi mm. hakusanoilla sanaton viestintä, elekieli, eleet, ilmeet. Jos yhdistää työelämän sanattomaan viestintäään, saa kirjat Esiinny eduksesi, Valta ja vuorovaikutus sekä Body talk - kehonkieli työelämässä.
Mikäli aiot lainata e-kirjoja HelMet-verkkokirjaston kautta, tapahtuu lainaaminen samoin kuin kotimaassa. E-kirjojen lukemiseen käytetään Adoben Digital Elements –ohjelmaa. Voit tarkistaa Adoben sivuilta, mille lukulaitteille löytyy ohjelman virallinen tuki:
http://blogs.adobe.com/digitalpublishing/supported-devices
Ohjeita Ellibsin e-kirjapalvelussa:
http://www.ellibs.com/fi/ohjeet
Normaalien kirjojen laina-aika on neljä viikkoa, joten se jo lisää odotusaikaa huomattavasti. Osa kirjan 225 kappaleesta on myös laitettu bestseller-niteiksi, jolloin ne eivät liiku lainkaan varausjonossa vaan niitä voi lainata kirjastossa se, joka kirjan ensimmäisenä huomaa. Bestsellereissä on kyllä viikon laina-aika, mutta ne eivät siis varausjonon etenemiseen vaikuta lainkaan, jollei sitten joku kirjaa jonottava asiakas peru varausta saatuaan kirjan bestsellerinä.
Jos varauksen saapumisaikaa haluaa arvioida, kannattaa ottaa huomioon se, että jo nyt lainassa olevan kirjan eräpäivä saattaa olla vielä viikkojen päässä. On myös mahdollista, että osa asiakkaista pitää lainaa yliaikaa tai palauttaa sen jo ennen eräpäivää. Siksi varausten...
Vaalilain 7. luvussa (90 §) on säädetty, että jos äänimäärät ovat yhtä suuret, ehdokkaiden keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla. Ks. Finlex, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714?search%5Btype%5D=pi…
