Lahden kaupungin talousarviot ja tilinpäätökset löytyvät kaupungin kotisivulta internetistä osoitteesta http://www.lahti.fi/
Kirjaston vuoden 2004 talousarvio löytyy seuraamalla linkkejä: Talous > Lahden kaupungin talousarvio 2004 > Käyttötalousosa. Kirjasto löytyy otsikon "Sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen toimiala" alta.
Talousarvion toteutumisesta löytyy tietoa vuoden 2004 toimintakertomuksesta (klikkaa linkkejä Tilinpäätös 2004 > Toimintakertomus). Kirjasto löytyy jälleen sivistystoimialaa käsittelevästä kohdasta.
Lahden kaupungin talousarviot ja tilinpäätökset on julkaistu myös paperimuodossa. Kirjastossa ne löytyvät luokista 36.5105 (talousarviot) ja 36.53 (tilinpäätökset).
Löytämänne ISBN-numero 952-9556-14-4 viittaa Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyjulkaisuun nimeltä "Howard Smith : 7.11.1992-10.1.1993 Hämeenlinnan taidemuseo" eikä sitä löydy Lahden kirjastoista. Julkaisun voi saada kaukolainaksi muualta soittamalla pääkirjaston tietopalveluun (puh. 8125 500) tai käymällä paikan päällä kirjastossa. Kaukolainan hinta on 5 euroa.
Mirja von Knorringin keittokirjassa "Pensselit padassa" (2000) kerrotaan Smithistä lyhyesti. Tämä kirja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta.
Aleksi-artikkelitietokannan mukaan Smithistä löytyy tietoa myös seuraavista lehdistä:
- Arkkitehti 1/1993
- Avotakka 11/1988
- Form-function-Finland 1/1993 ja 4/1993
Lehtien saatavuutta voi tiedustella kirjastosta.
Lisäksi muutama Internet-lähde...
Löytyi 2 Pihlajakoskea käsittelevää kotiseutukirjaa, joista toivottavasti jompi kumpi on etsimänne:
Gylldén, Pertti: "Pihlajakoski : poukama Päijänteellä : elämänkirjoa Kuhmoisten Pihlajakoskella", julk. Pihlajakosken kyläyhdistys, 2003.
Sukupolvelta toiselle - Pihlajakosken perinnekirja 2004 / Pentti Ilveskoski (toim.), julk. Pihlajakosken kyläyhdistys, 2004.
Helsingissä niihin voi tutustua Kansalliskirjastossa, os. Unioninkatu 36 (avoinna: ma-pe 9-20, la 9-16, su suljettu - Kesällä (1.6.-31.8.)ma-pe 9-18, la 9-16). Kirjat ovat sijoitettu kansalliskokoelmaan ja niitä voi lukea lukusalissa. Kotilainaksi niitä ei valitettavasti anneta.
Ensinmainittu teos on kylläkin myös Museoviraston Merimuseon kirjastossa. Sitä voi kysyä lainaksi...
Tietoa löytyy Opetushallituksen Edu.fi-palvelusta http://www.edu.fi > Erityisopetus > Ammatillinen erityisopetus http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,527,6981
Katso myös sivun kohtaa Linkkejä.
Opintoluotsissa on kerrottu vammaisten opiskelijoiden tukipalveluista http://www.opintoluotsi.fi/fi-fi/erityinen_tuki/palvelut/
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa, julkaisija Lastensuojelun keskusliitto v. 2002
Esteetön korkeakouluopiskelu ammattikorkeakoulut ja yliopistot, Opetushallitus v. 2004
Kirjojen saatavuus selviää Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Merja Jalosta löydät tietoa Kirjasampo -tietokannasta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Myös seuraavissa kirjoissa on tietoa Merja Jalosta:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 / toim. Ismo Loivamaa (2001).
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän / [toim.] Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen (1996).
Kirjoja voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta useita kertoja. Aikaisemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakuruutuun: Merja Jalo.
Ulkomaisia elämäkertoja sisältävän LRC-tietokannan (asiakkaiden vapaasti käytettävissä mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhakukoneilta) mukaan Doris Lund on syntynyt 14.1.1919 Indianapolisissa Yhdysvalloissa. Hän on siis yhdysvaltalainen. Hän on kirjoittanut seuraavat:
* Did You Ever?, Parents' Magazine Press, 1965.
Attic of the Wind (verse), Parents' Magazine Press, 1966.
* (Self-illustrated) Hello Baby!, C. R. Gibson, 1968.
* Did You Ever Dream?, (juvenile), Parents' Magazine Press, 1969.
* I Wonder What's Under (juvenile), Parents' Magazine Press, 1972.
* The Paint-Box Sea (juvenile), McGraw, 1973.
* You Ought to See Herbert's House, F. Watts, 1974.
* Eric, Lippincott, 1974.
* Patchwork Clan: How the Sweeney Family Grew, Little,...
Anni Swanista: Maija Lehtonen: Anni Swan (1958), muutamia sivuja kirjassa Sain roolin johon en mahdu (1989). Anni Swanin tuotantoa teoksessa Katsomuksen ihanuus (1996. Swanin sisarusten kirjeitä on ilmestynyt teoksissa Yhdeksän mustaa joutsenta (autonomian ajan Suomessa) ja Mustat joutsenet ja heidän jälkipolvensa (itsenäisen Suomen ajalta) sekä Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898-1908.
Kirjallisuudesta vuosina 1890-1950 saat parhaiten tietoa Suomen kirjallisuudenhistorioista, esim. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia. Aikaväli on laaja ja käsittää monenlaisia suuntauksia.
Oman kotikuntasi kirjaston aineistotietokannasta löydät lisää kirjallisuudenhistorioita.
Verkosta löytyy Rachel Plummerin englanninkieliset kotisivut: http://www.rachelplummer.com/aboutme.htm
Seuraavassa pari muuta mielenkiintoista linkkiä: http://www.writersbreak.com/Interviews/articles/fiction/interview_ficti…
http://business.marc8.com/ebook-info.php/name/how_to_write_and_publish_…
Omakustanteita hankitaan lähinnä kirjailijoilta ja kirjoittajilta, jotka asuvat Pohjois-Karjalan alueella tai joiden tausta ja tuotanto liittyvät Pohjois-Karjalaan jollakin tavalla.
Lähetä esittely ja mahdollisesti muuta materiaalia kirjasta ja itsestäsi sekä hinta- ja yhteystiedot sähköpostitse Joensuun pääkirjaston aikuistenosaston osastonjohtajalle. Jos haluat tarjota kirjaa myös Joensuun seutukirjaston muiden kuntien kirjastoille, kirjastonjohtajien yhteystiedot löytyvät seutukirjaston sivuilta http://seutukirjasto.jns.fi
Kysymyksiin omakustanteiden saannista kirjastojen kokoelmiin on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aikaisemminkin ja kerrottu, että Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia...
Tarkoittanet sanahakukoneita kuten Google, Bing, Altavista ym. Hakukoneet eivät löydä kaikkea verkossa olevaa materiaalia, puhutaan ns. syvästä webista tai näkymättömästä webistä. Ongelmaksi voi myös tulla oikeiden hakusanojen valinta ja muotoilu. Toisinaan tuloksia tulee liikaa tai sitten ei löydy mitään.
Suuri osa syvän webin materiaalista onkin tietokantoja (Haasio, 2005).
Aihehakemistot taas ovat valmiiksi toimitettuja, ts. niihin on jo valikoitu keskeiset linkit. Voidaankin sanoa, että ne ovat luotettavampia kuin monet verkkosivustot.
Netissä on esimerkiksi Raahen tekniikan ja talouden yksikön kurssi Tiedonhaku Internetistä, josta voi katsoa lisää sana- ja aihehakemistojen eroista http://www.ratol.fi/opensource/tiedonhaku
Myös...
Kirjaa ei tosiaan ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Kansalliskirjastossa on vain kirjastossa luettava kappale. Ota yhteyttä Kansalliskirjastoon, jos menet lukemaan heidän kirjaansa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Koska pääkaupunkiseudulta ei löydy lainakappaleita, voit pyytää kirjan kaukolainaksi muualta maasta. Tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainauksesta ja kaukolainalomake löytyvät täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Tähän ei ole osannut vastata Kotiteollisuuskaan, kirjastonhoitaja nyt yrittää.
Jos kompostissa ei ole valoja, se johtuu siitä että siellä ei ole bioluminoivia eliöitä. Jos näitä eliöitä kompostissa on, on siinä myös valoa. Suomessa kiiltomadot, yksi sienilaji, pohjanmesisieni, sekä jotkin homeet voivat hohtaa pimeässä.
http://www.mv.helsinki.fi/home/lindstro/Opetus/Opetus_2003/Seminaarityo…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bioluminesenssi
Tietoa löytyy myös esim. Anita Ganerin kirjasta Loistavat eliöt (http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…)
Ja tuo Kotiteollisuuden biisihän on levyllä Hullu ukko ja kotiteollisuus, jolla siis bändikin käytti nimeä Hullu ukko ja kotiteollisuus.
Hautalaulua ei löytänyt toistaiseksi kuin vain runokokoelmasta Hiihtäjän virsiä, joka on käännetty vain venäjäksi ja ranskaksi. Näillä tiedoilla ei näyttäisi julkaistun ruotsiksi.
Sotilaan jäädessä täysin varmasti sotavangiksi, lähiomaisille pyrittiin tiedottamaan asiasta mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi puhelimitse tai kirjeellä. Myös sotilaan kaatuessa tiedottamiseen pyrittiin niin ripeästi kuin mahdollista, mutta tällöin varma suruviesti pyrittiin tuomaan kaatuneen kotiin henkilökohtaisesti esim. papin toimesta.
Hyvin usein tilanteet rintamalla olivat kuitenkin epäselviä - ei ollut varmuutta siitä, jäikö sotilas kaatuneena ei-kenenkään maalle, vangiksi vai esimerkiksi vihollisen linjojen taakse "loukkuun". Tästä johtuen omaisille jouduttiin monesti myös tiedottamaan, että sotilas on kadonnut, eikä hänen lopullisesta kohtalostaan ole vielä toistaiseksi tietoa. Hän saattoi siis maata kaatuneena rintamalinjojen...
Sinikka Nopolan tuotannosta ei nouse esiin selkeästi varsinaisia pääteoksia. Keskeinen merkitys Nopolan tuotannossa on kuitenkin Eila ja Rampe -kirjoilla ("Ei tehrä tästä ny numeroo", "Se on myähästä ny", "Kyä tässä jotain häikkää o" ja "Eila, Rampe ja elämän tarkoitus"), eli hämäläistrilogialla - jossa tosin on neljä osaa.
Nopolan keskeisinä teoksina voidaan pitää myös lapsille kirjotettuja Risto Räppääjä -kirjoja ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjaa, mutta nämä teokset hän on kirjoittanut yhdessä sisarensa Tiinan kanssa.
Sinikka Nopola pohtii kysymystä pääteoksestaan näin: "Pääteoksen ajatellaan yleensä olevan tekijänsä 'painavin' ja 'merkittävin' teos. Koska olen pitkälti humoristi, en ajattele teosteni painoa. Keveys ja jäntevyys ovat...
Kyseessä on Erno Paasilinnan novelli: Pitkänmatkanhiihtäjät. Se löytyy ainakin Paasilinnan teoksista: Alamaisten elämää (v. 2011)ja Tosikertomuksia (v.1993).
Uimataidosta puhutaan toisinaan luontaisena kykynä, mutta ihmisen uimataito on opeteltava taito. Tämmän päivän suomalaisista vain kaksi kolmasosaa osaa uida:
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/71867.html
http://www.hs.fi/kotimaa/a1403757917482
Uimataitoisia ihmisiä on kuitenkin ollut tuhansia vuosia. Englannin kielellä aiheesta löytyy tietoa mm. alla olevien sivujen kautta:
http://www.icnsportsweb.com/history-swimming-evolution-swimming-sport.h…
http://www.haltonsc.com/index.php/en/swimming-mainmenu-35/early-history…
http://www.tidalwaveswimming.com/TabGeneric.jsp?_tabid_=14223&team=gatws
Tampereen nykyisen kirjaston Metson historiasta löytyy tietoa ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi Tampereen kaupungin kotisivulta: http://www.tampere.fi/kirjasto/bibl.htm.
Organisaatio(i)sta löytyy runsaasti kirjallisuutta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista mm.: Organisaatio ja yrittäjyys vuodelta 1997 ja Raili Moilasen Oppiva organisaatio - tausta ja käsitteistö vuodelta 1996, jossa pitäisi olla myös organisaatioteorioista. Molemmat ovat lainassa Vantaan pääkirjastosta. Mika Kamenskyn Strateginen johtaminen vuodelta 2000 on vasta tulossa Vantaan kaupunginkirjastoihin; Espoosta se on lainassa. Jouko Hannuksen Strateginen uudistuminen vuodelta 1999 on lainassa Vantaan pääkirjastosta, samoin Riitta Strömmerin Henkilöstöjohtaminen vuodelta 1999. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, Plussasta (http://www.libplussa.fi)), voi etsiä lisää aihehauilla: organisaatio(t), henkilöstöstöjohtaminen ja...
