Kysymäsi laulun nimi on Laulan opettajistani. Sen on säveltänyt Ilkka Kuusisto, kuten arvelitkin, mutta se ei ole osa laajemmasta teoksesta vaan erillinen kuorolaulu.
Nuotti ja/tai cd-levy/c-kasetti/LP-levy löytyy joistakin kirjastoista Suomessa ja ne ovat saatavissa kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Internet-sivulta monihaku.kirjastot.fi voit itsekin katsoa, miltä äänitteiltä ja mistä kirjastoista laulu löytyy.
Säestys kappaleeseen Mustan kissan tango löytyy useastakin kokoelmasta. Pianosäestys esim. Suuri toivelaulukirja, osa 8 sekä Suuri lastenlaulukirja, osa 2.
Tässä tulee (hirmuinen) Rölli on Toivelaulukirja 13:ssa.
Nuotteja voi etsiä itsekin kirjaston internet-sivuilta Aineistohaku- tai Tiedonhaku -kohdasta. Nimeke-laatikkoon kirjoitetaan sävelmän nimi ja aineistolajiksi valitaan nuotti. Hakutuloksena on usein sävelmäkokoelma, jonka nimeä näpäyttämällä paljastuu näyttöluettelokortti, jossa on kappaleluettelo ja etsittävän laulun nimi löytyy (usein lihavoituna) listasta.
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Jalo on 1860-luvulla käyttöön tullut nimi, joka tuli almanakkaan vuonna 1908. Alkavalla suomalaisuuskaudella annettiin mielellään jotakin hyvää luonteenominaisuutta kuvaavia nimiä. - Ensimmäiset kirkonkirjoihin merkityt Jalot olivat Jalo Aatos Viini Vilhelm Schildt (s.1864) ja Jalo Villiam Järnefelt (s.1865). - Jalon tuttavallisia puhuttelunimiä ovat Jallu tai Jali.
Kirjassa "Vuoden sato talteen " (tekijä, Kerstin Englund) annetaan seuraava omenamehuohje:
Omenatuoremehu, johon ei lisätä vettä, kestää jääkapissa pari kuukautta jos juomaan lisätään natriumbentsoaattia.
Yhdestä kilosta paloiteltuja omenoita saadaan 1-1 1/4 litraa omenajuomaa.
1-1 1/2 kg omenoita
1 l vettä
1 rkl sitruunahappoa
2 mm natriumbentsoaattia
1 dl sokeria valunutta mehulitraa kohden
Huuhtele omenat, leikkaa pois vahingoittuneet osat. Anna kuorien ja siemenkotien olla paikoillaan. Leikkaa omenat puolikkaiksi. Raasta omenat käsin tai koneessa tai purista lihamyllyn läpi.
Sekoita hedelmämassa, vesi, sitruunahappo ja natriumbentsoaatti. Peitä kulho lautasella tai kannella, anna seisoa kylmässä vuorokausi. Sekoita silloin tällöin....
Kielitoimiston mukaan ruotsinkieliset lapset virpovat suomeksi tai karjalan kielellä. Ruotsinkielistä virpo-lorua ei heidän mukaansa ole, https://www.sprakbruk.fi/-/pasktraditioner.
Kuitenkin ruotsiksi kuulee käytettävän tällaista lorua:
”Virvon varvon, må ni vara
Friska, glada utan fara!
Ris till dig, lön till mig!”
Enid Blytonin Viisikko-, Seikkailu-kirjat ja Salaisuus-kirjat ovat kyllä oikein sopivia 10-11-vuotiaille.
Viisikot, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/viisikko
Salaisuus, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/blyton%20salaisuus
Seikkalu, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/blyton%20seikkailujen
Sen sijaan Remeksen nuortenkirjat voivat olla ehkä vähän turhan jänniä tuonikäiselle. Riippuu tietysti lapsestakin.
Jos poika on kova lukumies, voi olla että Viisikot on jo luettu. Voisin suositella siis tutustumaan myös uudempiin jännitys- ja seikkailukirjasarjoihin, esim.:
- Veirto, Kalle: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka
- Bagge, Tapani: Etsivätoimisto Musta koira
- Widmark, Martin: David & Larissa -sarja
- Mäkipää, Jari...
Pirjo on Birgitta-nimen kansanomainen muunnos. Birgitta on puolestaan ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisten tulen ja valon jumalan latinaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigid, Brigit). Nimi pohjautuu kelttiläiseen sanaan brigh, jonka merkitys on 'voima, vahvuus, korkea, ylhäinen'. Kirkolliseen käyttöön nimen toi 500-luvulla irlantilainen nunna ja Kildaren luostarin perustaja pyhä Brigida.
Pirjo-nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950. Se oli 1940- ja 1950-lukujen muotinimi ja vielä 1960-luvullakin varsin yleisesti annettu nimi.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005.
Uusi suomalainen nimikirja, 1988.
Vanhoille tietosanakirjoille on vaikea antaa hyvää kierrätysvinkkiä. Antikvariaatit eivät niitä yleensä huoli, eivätkä kirjastotkaan. Kierrätyskeskukset ovat yksi vaihtoehto, mutta asiaa kannattaa kysyä vaikkapa puhelimitse etukäteen, ennen kuin lähtee kuljettamaan kirjoja paikan päälle. Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n sivut löytyvät täältä: http://www.pirkanmaankierratys.fi/. Vanhoja kirjoja voi käyttää paitsi alkuperäiseen tarkoitukseensa, myös esim. askartelumateriaalina.
Ellei kirjoille löydy uutta kotia, viimeinen vaihtoehto on laittaa ne paperinkeräykseen. Tällöin kannet tulee kuitenkin ensin irrottaa.
"mediakortti. Yleensä yhden sivun esite, jossa on lehden ilmoitusten ja aineiston jättöaikataulut, ilmoitusten hinnat ja yhteystiedot. Mediakortti on tarkoitettu mainostajille, mainostoimistoille ym. ilmoituksia tuottaville yhteistyökumppaneille."
Määritelmä löytyi sivulta http://www.helsinki.fi/~arovasal/Tiedelehti/Termeja.html
Noora on lyhentymä Eleonorasta, Suomen almanakassa vuodesta 1973, juhlapäivä on 11.7. Eleonoora monine muunnelmineen (esim. Eleanor, Nora jne.) on hyvin tavallinen etunimi kaikkialla läntisessä Euroopassa sekä myös Amerikassa. Alkuperältään se ei kuitenkaan ole eurooppalainen, vaan sen arvellaan tulleen tänne Espanjan kautta 1000-luvun alussa Mauritaniassa Luoteis-Afrikassa asuneiden, islamilaisesta uskonkiihkostaan tunnettujen maurien välityksellä. He taas olivat saaneet sen kuten uskontonsakin arabialaisilta.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat, 1983 ja Lempiäinen, pentti : Suuri etunimikirja, 1999
Täysin yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei tunnu löytyvän, koska nimi Maari voi juontaa juurensa useammalta kuin yhdeltä taholta.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja toteaa, että Maari on yksi Marian kutsumamuotoja. Maria puolestaan on "heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar. Lisäksi on viitattu heprealaiseen Mirjam-nimeen. Muunnoksineen Maria on kristikunnan tavallisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä ja hänen kunnioituksensa katolisessa hurskauselämässä." (Lempiäinen, op. cit.; lisää tietoa Maria-nimestä löydät helposti mistä tahansa nimikirjasta.)
Toisaalta Maari voi olla samaa kantaa kuin Maarit,...
Alkuperäisessä Martti Haavion runossa Laulu nukkumatista nukkumatti "ovehen nyrkillä lyö". Tässä muodossa runo esiintyy satu- luku- ja runokirjoissa. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjaston Onnet-tietokanta löytää runon yli 20 eri kirjasta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snkirja.htm
Lauluna runo on nimeltään Sininen uni, ja laulun sanoissa nukkumatti tosiaan "ovehen hiljaa lyö".
Nyrkillä oveen lyöminen kuuluu siis alkuperäiseen versioon. Syytä runon muuttamiseen laulunsanoina ei löytynyt, mutta ehkäpä haluttiin laulusovituksen sanoista tehdä alkuperäistä unettavammat.
Varauksen saapumisen kesto riippuu ensiksikin tietysti siitä, onko kirja lainassa ja onko siitä ennestään varauksia alueen kirjastoissa. Jos kirjaa on saatavilla jossakin alueen kirjastossa, on varauduttava noin kolmen päivän toimitusaikaan, jona aikana kirjan pitäisi saapua siihen kirjastoon, jonne se on tilattu - joskus varaus voi saapua nopeamminkin.
Varauksen saapumisesta ilmoitetaan asiakkaalle joko kirjeitse tai sähköpostilla, sen mukaan kuin asiakastietoihin on merkitty. Jos haluaa vaihtaa kirjaston ilmoitusten saapumistavaksi sähköpostin tai kirjepostin, voi sen tehdä itsekin helmet.fi -palvelussa verkossa valitsemalla ilmoitustavan kohdassa "Muuta tietojasi".
Aineistoa säilytetään kirjastossa varattuna 8 päivän ajan.
Lisätietoja...
Kelanauhurin lainaaminen tai kelanauhojen kuuntelupaikan löytäminen saattaa osoittautua vaikeaksi. Ainakin soittokierros pääkaupunkiseudun äänitearkistoihin ja joihinkin äänitealan yrityksiin osoittautui tuloksettomaksi sikäli, ettei ainakaan näissä paikoissa ollut mahdollista kuunnella omia kelanauhoja eikä henkilökunta myöskään tiennyt missä tällainen mahdollisuus olisi tarjolla.
Soittaessani Yleisradion äänitearkistoon minut ohjattiin edelleen tv-arkistoon, jonne otin yhteyttä sähköpostitse kyskymyksenne tiimoilta. Vastauksen saatuani otan teihin sähköpostitse yhteyttä.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Diginord -niminen yritys digitoi kelanauhoja uudenaikaisempaan formaattiin, jolloin niitä olisi mahdollisuus kuunnella. Maksutonta tämä...
Asuntoauton pysäköinnistä ja parkkisakoista tiedetään Liikenneturvassa, katso www.liikenneturva.fi. Liikkenneturvan kotisivulla on välilehti nimeltä Kysyttyä, jossa on lomake kysymyksen esittämistä varten. Heiltä on kysytty samantyyppinen kysymys pysäköinnistä. Liikenneturvasta vastattiin, että tieliikennelaissa määrätään, että pysäköinti on kiellettyä pysäköintipaikan vieressä tai merkityllä pysäköintipaikalla niin, että ajoneuvo ja osittain merkityn paikan ulkopuolelle. Jos maksullisella parkkialueella pysäköi auton osittainkin kahteen ruutuun, on maksettava kahden ruudun "vuokra".
Tieliikennelaki löytyy osoitteesta www.finlex.fi säädösmuutosten hakemistosta, säädöksen numero on 267/1981.
Kirjastokortti on henkilökohtainen, mutta varauksia voi kyllä noutaa toisen puolesta. Helsingin kaupunginkirjaston käytäntöjen mukaan on kaksi vaihtoehtoista tapaa toimia:
1)Varausten noutaja lainaa varaukset omalle kirjastokortilleen. Noutajan ei siis välttämättä tarvitse ottaa mukaansa sen henkilön kirjastokorttia, joka alkujaan on varaukset tehnyt. Paperisia tai sähköpostitse tulleita noutoilmoituksiakaan ei tarvita. Hakijan pitää vain muistaa kenen nimellä varaukset hyllyssä odottavat. Lainatut varaukset poistetaan sitten varaajan tiedoista, jotta ne eivät palautuksen jälkeen lähde tulemaan samalle ihmiselle uudestaan.
2)Jos hakija lainaa varaukset varaajan kortille, tarvitsee hän mukaansa päivätyn ja allekirjoitetun valtakirjan....
Tiedot Meimi-nimestä löytyvät Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta, jonka mukaan nimi on mahdollisesti suomalaistunut versio amerikkalaisesta Mamie-nimestä, joka taas on nimen Maria muunnos. Suomeen nimi on tullut mahdollisesti siirtolaisten mukana ja useimmat Meimit ovat syntyneet 1900-20 luvuilla ja nimi esiintyi erityisesti Vaasan, Oulun ja Lapin lääneissä. Lopuksi Lempiäisen kirjassa todetaan, että "mikäli Meimi käsitetään Mamiesta johdetuksi, sen nimipäiväksi sopii Marian päivä 2. heinäkuuta".
Immi Hellénin runossa Paimenpoika on säkeistö:
Nyt metsä kirkkoni olla saa,
voi täälläi palvella Jumalaa,
mun urkuni kauniit, soikaa!
Mun kirkkoni katto on korkea,
ja ystävä yksi on seurana,
joka muistavi paimenpoikaa.
Kokonaisuudessaan (neljä säkeistöä) se on esimerkiksi Immi Hellénin kokoelmissa
Lapsuuden lauluja ja Punaposki, Kultasuu, jotka löytyvät mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston kokoelmista.
Kuluttajantutkimuslaitoksen sivulta http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/
Kultu-tietokannat/sanasto löytyi määritelmä:
Kuluttajakäyttäytyminen
Kuluttajakäyttäytymistä kuvataan yleensä kuluttajan ostopäätösprosessina ja siihen liittyvinä psykologisina ja sosiaalisina tekijöinä. Näihin kuuluvat mm. havaitsemiseen, oppimiseen, asenteen muodostumiseen ja tuotemerkin valintaan liittyvät tekijät.
