Kirjaston aineisto on järjestetty aiheittain ryhmiin eli luokkiin. Helsingin kaupunginkirjastolla on oma, Yleiseen kymmenluokitukseen perustuva luokitusjärjestelmä.Aineisto on sijoitettu hyllyihin luokituksen avulla.
Tietokirjallisuus jakautuu kymmeneen pääluokkaan (sataluokat 000, 100, ... 900), ja näistä kukin edelleen kymmeneen kymmenluokkaan (010, 020 jne.). Kukin kymmenluokka jakautuu edelleen
kymmeneksi luokaksi (011, 012 jne.).
Taiteiden ja liikunnan pääluokka on 700.
700 Taiteen tutkimus, yleinen taidehistoria
710 Uudet taidemuodot
720 Arkkitehtuuri
730 Kuvanveistotaide
740 Maalaustaide, piirustustaide
750 Graafinen taide, valokuvaus
760 Taideteollisuus, taidekäsityö
770 Näyttämötaide, elokuvataide
780 Musiikki
790 Liikunta,...
Kyllä löytyy venäjänkielisiä äänikirjoja pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saat niistä luettelon kirjastohausta (http://www.helmet.fi/) klikkaamalla auki sanahaku-kohdan ja kirjoittamalla hakusanaksi äänikirjat ja valitsemalla kieleksi venäjän.
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta, jota sinun kannattaa kysyä omasta kirjastostasi:
Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana--ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997
Carolyn Keeneä koskeviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset, joista saat lisää tietoa, löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Carolyn Keene.
Tarkoittanet kielten opiskeluun tehtyjä CD-ROM -levyjä, kieliromppuja.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=113983311
voi etsiä eri kielten opiskeluun kieliromppuja esim. kirjoittamalla alekkain asiasanat ranskan kieli ja kieliromput tai englannin kieli ja kieliromput.
Haun tuloksena löytyy esim.: Opi ranskaa: oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille-niminen CD-ROM.
Klikkaamalla alleviivatun teoksen nimeä saa selville kirjaston maksaman hinnan.
Esim. Eurotalkin julkaisemat Talk now! sarjan yksittäiset romput maksavat n. 40-50 e.
Tällaisia romppuja saa ainakin Suomessa kirjakaupoista.
Irmeli-kappaleen sanat ja nuotit löytyvät Lovekustannuksen julkaisemasta Laulukirja-nimisestä nuottikokoelmasta (isbn 951-9377-23-9). Kirjan saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta, www.helmet.fi.
Esimerkiksi Suomi-saame-suomi-sanakirja / toimittaneet Jovnna-Ande Vest ja Marsa Luukkonen. Jyväskylä : Helsinki : Gummerus, 1992 löytyy kirjaston kokoelmista.
Kirjan sijainnin voit tarkistaa kirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
Valitse sanahaku ja kirjoita hakuruutuun sanat saame sanakirjat. Saat kolme linkkiä. Klikkaamalla linkkiä saat esiin kirjojen sijaintitiedot. Voit myös varata kirjan klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa varaus-painiketta. Muista valita noutokirjasto.
Valitettavasti tuhansille opiskelijoille ei pääkaupunkiseudun kirjastosta löydy samaa teosta yhtäaikaa. Kurssikirjojen kohdalla tämä ongelma on tuttu varmasti jokaiselle opiskelijalle.
Neuvoksi en kirjapulaan osaa sanoa kuin, että kannattaa verkostoitua - eli opiskelijakavereiden kanssa kannattaa vaihtaa kirjoja, toinen lukee yöllä toinen aamulla...
Hei!
Kyllä kopiot tietystä Savon Sanomat-lehdestä on mahdollista saada Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalin palveluna. Edellytyksenä, että kyseisenä päivänä lehti on ilmestynyt. Kopiot ovat mustavalkoisia, A3-kokoisia ja ne maksavat 1e/lehden sivu. Toimitusaika noin viikko, jonka jälkeen kopiot voi hakea lehtisalista ja samalla maksaa ne. Jos kyseessä on saada ne toiselle paikkakunnalle, silloin on käännyttävä oman paikkakunnan kirjaston puoleen ja pyydettävä kopiot sitä kautta kaukolainana. Kannattaa siis olla ajoissa liikkeellä!
Yhteystiedot ja aukioloajat lehtisaliin löytyvät Kuopion kaupunginkirjaston kotisivulta:
http://www.kuopio.fi/kirjasto/
Näyttäisi siltä, ettei suomeksi ole julkaistu oikein mitään kunnollista kokonaisesitystä länsimaisten kirjastojen historiasta vaan ainoastaan suomalaisesta kirjastosta tai alueellisista kirjastoista. Jotakin aivan karkeita yleislinjoja löytyy esimerkiksi Internetixin informaatiotutkimuksen osoitteesta http://internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotutkimu….
Sen sijaan englanniksi löytyy useitakin länsimaisen kirjaston historiasta kertovia teoksia. Valitettavasti tällaisia kirjoja näyttää olevan saatavilla lähinnä tieteellisistä kirjastoista, mutta niistä kirjoja on mahdollista kaukolainata mihin tahansa Suomeen tai jopa ulkomaille. Osa on saatavilla Kansalliskirjastosta Helsingistä.
Seuraavat kirjat saattaisivat olla...
Flexteknik 2009 painos on nyt tilattu Kouvolan pääkirjastoon. En kuitenkaan osaa sanoa milloin se on lainattavissa. Saattaa mennä ensi vuoden puolelle.
Suomalaisesta rock/pop-musiikkia 1970-luvulta löytyy hauilla:
1970-luku rock kokoelmat suomi
1970-luku popmusiikki kokoelmat suomi
Vastaavilla hauilla löytyy musiikkia myös 1980-luvulta ja 1990-luvulta
Tässä tuloksia Helmet-hausta ensiksi mainitulla haulla http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CS1970-luku+rock+kokoelmat+s…
Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusalin sivujen (http://kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusal…) oikeasta reunasta löytyvät linkit lehtiluetteloihin sekä aakkosjärjestyksessä että järjestettyinä aiheen tai kielen mukaan. Lehden nimen perässä on lueteltu ne kirjastot tai osastot, joille lehti on tilattu.
Näiden kappaleiden sanoituksia ei valitettavasti löytynyt. Voit ottaa yhteyttä artisteihin esimerkiksi Facebookin kautta ja kysyä sanoituksia tai yrittää kuuntelemalla saada sanoista selvää.
http://fi-fi.facebook.com/thecapitalbeatofficial
http://www.youtube.com/watch?v=mLF9TKRpDrE
Kyseinen teos on kyllä tilattu kirjastoihin jo elokuun loppupuolella, mutta ainakaan Helsingin kappaleet eivät vielä ole saapuneet kirjakaupasta hankinta- ja luettelointiosastollemme. Kirja voi ilmestyä HelMetiin piankin, joten kannattaa seurata tilannetta.
Peter Lindroos esiintyy yhtenä laulajana kahdessa kuoroversiossa:
1. TEOS Joulurauhaa
JULKTIEDOT Helsinki : Edel Records, p2001
ULKOASU 1 CD-äänilevy (51 min 54 sek) + esiteliite
STAND NRO 0134302ERE
ESP LUOKKA 78.322 78.3412 78.3414
HEL LUOKKA 787.311 783.411 783.23 786.13
VAN LUOKKA 78.322 78.341
2. TEOS Jouluyö, juhlayö : Savonlinnan oopperajuhlien joulu
JULKTIEDOT Helsinki : Ondine, p1993
ULKOASU 1 CD-äänilevy : DDD + esiteliite
STAND NRO ODE814-2 Ondine
ESP LUOKKA 78.324
HEL LUOKKA 787.311
KAU LUOKKA 78.324
VAN LUOKKA 78.344 78.324
Molempia on saatavissa HelMet-kirjastoissa. Valitettavasti muuta ei löytynyt kirjaston kokoelmista mainitsemasi LP-levyn lisäksi.
Lappeenrannan tai Luumäen kirjastossa ei ole Nathanel Hawthornen kirjaa Tulipunainen kirjain, joten en kirjasta päässyt tarkistamaan, mainitaanko siinä punaisen linnun laji. Internetistä löytyi Washington Post -lehden artikkeli vuodelta 1995, jossa kerrotaan, että elokuvassa on käytetty punaiseksi värjättyä kanarialintua. http://www.washingtonpost.com/wp-srv/style/longterm/movies/videos/thesc…
Jos haluat tutustua kirjaan tarkemmin, voit pyytää sen kaukolainaksi olemalla yhteydessä omaan kirjastoosi.
Seikkaperäisin selvitys Tampereen kasvatusopillisesta käsityökoulusta löytyy Raija Nykäsen tutkielmasta Kaksi tamperelaista käsityökoulua : taiteilijat käsityökoulujen opettajina (Jyväskylän yliopisto, 1994). Tiiviimpi esitys samasta tutkimusaineistosta on julkaistu Tammerkoski-lehden numerossa 9-10/1994 - tämäkin otsikolla Kaksi tamperelaista käsityökoulua (s. 12-16).
Tampereen kasvatusopillisen käsityökoulun perusti Amalia Lindfelt (kesäkuusta 1907 Lindfelt-Lehtinen). Sen toiminta alkoi vuoden 1898 elo-syyskuussa järjestetystä kahden kuukauden pituisesta käsityökurssista. Samanlainen kurssi järjestettiin myös kahtena seuraavana syksynä. Vuonna 1900 kurssin kesto piteni kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi. Vuodesta 1901 alkaen kursseja...
Tällaista runoutta kutsutaan lehtirunoudeksi. Siinä runoilija tekee lehdistä löydetyista teksteistä runoja, joita on tarkoitus paitsi lukea, myös katsella. Lehtirunoudesta on kirjoitettu 31.3.2012 ja 20.5.2012 Helsingin Sanomissa.
Myös verkko-Hesarista löytyy artikkeli:
http://www.hs.fi/kulttuuri/Lehtiruno+on+verkkoajan+kansantaidetta/a1305…
