Kyseessä on Reeta Aarnion neliosainen fantasiasarja, johon kuuluvat kirjat nimeltä Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartijat ja Tuulien taikuri. Kuvailemasi juoni on sarjan ensimmäisestä osasta. Kolme ensimmäistä osaa on julkaistu myös yksissä kansissa nimellä Maan, veden ja tulen väki.
Hei,
Tieto otettu kirjasta: Sukunimet, Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala (2000):
Saarnio-nimisiä on asunnut Joutsenossa, Lappeenrannassa ja Imatralla. Näiden Saarnoiden nimi lienee sama perua kuin Saarnia. Taipalsaarella on kirjoihin merkitty Joh. Saarnio 1773. Vanhemman nimikannan lisäksi Saarnoita on otettu sukunimeksi 1900-luvun taitteen tienoilla lähinnä Lounais-Suomessa mutta myös Uudellamaalla.
Saarnia: Nimestä on tietoja 1500-luvulta alkaen Lappeelta misää tunnetaan kylänimenä Saarniala eli Saarniankylä.
Katariina Suuresta löytyy tietoa mm. teoksissa Troyat, Henri, Katariina Suuri; Oldenburg, Zoe, Katariina Suuri; Katariina II Aleksejevna (Suuri), Katariina Suuren muistelmat.
Voit etsiä lisää materiaalia pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohausta Plussasta (http://www.libplussa.fi/) asiasanalla Katariina Suuri, samalla voit tarkistaa aineiston saatavuuden. Tietoa löytyy myös hakuteoksista, esim. Facta tai Otavan suuri ensyklopedia sekä historian yleisteoksista ja hakuteoksista, esim. Neville, Peter, Matkaopas historiaan: Venäjä ja Grimberg, Carl, Kansojen historia, osa 17.
Ainakin joihinkin sairauksiin, esim. näköhermotulehdukseen, voi liittyä kipua silmän takana, mikä viittaisi tuntoaistiin. Kannattanee kuitenkin kysyä tarkemmin kirjastolaisia paremmalta asiantuntijalta, eli lääkäriltä.
Naisenemmistöisin toimiala tilastoissa on terveys- ja sosiaalipalvelut (vuonna 2017 naisten osuus 86,4% työvoimasta) ja miesenemmistöisin taas rakentaminen (92%). Yksittäisiä ammatteja tarkasteltaessa naisvaltaisimmaksi nousee kätilö: vuonna 2015 99,8% kätilöistä oli naisia. Viiden kärkeen lukeutuvat myös hammashoitajat, kuulontutkijat ja puheterapeutit sekä suuhygienistit. Miehisistä ammateista lähimmäs vastaavia lukemia pääsevät maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja -korjaajat (vuonna 2016 97,8%) sekä kirvesmiehet ja rakennuspuusepät (97,4%) sekä moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat (95,9%).
Lähteet ja taustatietoa:
Työelämän segregaatio (https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tyo/tyoelaman-segregaatio)...
Kirjastot ottavat valikoidusti lahjoituksia vastaan, mutta niistä täytyy aina sopia vastaanottavan kirjaston kanssa. Voit keskustella asiasta vaikka oman lähikirjastosi kanssa. Emme ota vastaan nimekkeitä, joita meillä on ennestäänkin runsaasti.
Mikäli kirjoja ei ole valtavan paljon, voit tuoda niitä myös kirjastojen kierrätyshyllyihin. Niistä muut asiakkaat voivat poimia itselleen kirjoja, joita ei tarvitse palauttaa. Voit tarkistaa Helmetin Kirjastot ja palvelut -valikosta, missä kirjastoissa on kirjankierrätyspiste ja viedä kirjat sinne. Kirjankierrätyshyllyyn vietävistä kirjoista ei tarvitse ilmoittaa tai sopia etukäteen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
'Vaimo' on tarkoittanut joko 'aviovaimoa' tai (aikuista) 'naista' ylipäätään. Tämä selviää esimerkiksi Kotuksen etymologisesta sanakirjasta.
'Vaimoväellä' on siten tarkoitettu 'naisväkeä'.
Naispuolista leskeä on voitu sanoa 'leskivaimoksi', kuten käy ilmi verkosta löytyvästä Suomen murteiden sanakirjasta.
Samoilla linjoilla on myös Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY 2004), jonka 'vaimo'-artikkelissa sanotaan:
"Suomen kirjakielessä vaimo-sana on esiintynyt alusta alkaen sekä Agricolalla että samanaikaisissa käsikirjoituksissa, ja se onkin vanhimmassa kirjakielessä ollut aikuisen naisen nimitys --- Sekä vanhassa kirjakielessä että murteissa vaimo voi siis tarkoittaa naista yleisemmin, ei pelkästään aviovaimoa...
Amerikkalaisista / englantilaisista etunimistä ei varsinaisesti ole olemassa suomenkielistä kirjaa.Kuitenkin esim. Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja" kertoo myös amerikkalaisten nimien historiasta sikäli kun nämä ovat suomalaisten nimien rinnakkaisnimiä. (Esim. Tuomas vrt. Thomas). Mutta lähtökohtana on aina suomalainen nimi. Englanniksi sen sijaan löytyy useampiakin teoksia. Tässä muutamia esimerkkejä: "The Parent Soup baby name finder" / Kate Hanley ; "35 000+ baby names" / Bruce Lansky ; "A world of baby names" / Teresa Norman ; "Beyond Jennifer and Jason" / Linda Rosenkrantz ; "Baby names for the new century" / Pamela Samuelson. Kaikki nämä ovat ilmestyneet Yhdysvalloissa. Jos otat mukaan myös Englannissa ilmestyneitä...
Maailmanuskonnoista löytyy koottua tietoa mm kirjoista
Uskonnot maailmassa/Katja Hyry, Juha Pentikäinen (toim.) Helsinki, Porvoo, Juva, WSOY. 1999
ja
Maailman uskonnot: elävän uskon perusteet/ päätoimittaja Peter B. Clarke. Porvoo, WSOY. 1994.
Netistä löytyy myös asiallista tietoa osoitteesta:
http://www.evl.fi/ --> Keskushallinto --> KIRKON LÄHETYSTYÖN KESKUS (KLK) --> Kirkko uskontojen maailmassa (Useita artikkeleita maailman uskonnoista ja aikamme uskonnollisuudesta) --> Maailmanuskonnoista.
Mitään kirjaa tai linkkiä joka suoranaisesti käsittelisi eri maailmanuskontoja suvaitsevaisuuden näkökulmasta ei löytynyt.
Islamin uskonnosta ja suvaitsevaisuudesta löytyy kirja
Keskusteluja Jumalan kanssa. Kirja 3/ Neale Donald Walsch...
Verkkosivuja suomeksi Mati Untista onkin vaikea löytää, siksi suosittelenkin perinteisiä kirjoja. Kysy lähimmästä kirjastostasi esim. seuraavia teoksia :
1.ITÄ ja länsi : Suomen, Viron ja Unkarin kirjallisuus idän ja lännen vaikutuskentässä
2.NIRK, Endel : Viron kirjallisuus
3. KULDSEPP, Toivo : Suomen siltaa rakentamassa : Viron kirjallisuuden esittely ja vastaanotto Suomessa
Jos olet tamperelainen opiskelija, saat pääkirjasto Metsosta lainaksi myös kirjailijasta kootun lehtileikepussin, jossa on sanomalehdistä kerättyjä kirja-arvioita.
Yllämainittujen teosten sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/
kirjoittamalla vasemmanpuoleisista pudotusvalikoista löytyvään...
Tietoa kirjailijakaksikosta Sören Olsson ja Andreas Jacobsson löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa kirjaston aineistotietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi. Kannattaa tutustua myös Makupalat-linkkikirjastoon osoitteessa http://www.makupalat.fi, josta löytyy kirjallisuus-linkin alta kirjailijoiden omat kotisivut.
Runouden historiasta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
- Palmgren: Johdatus kirjallisuustieteeseen
- Suomen kirjallisuus, osa 8: kirjallisuuden lajeja.
Sananlaskujen teoriaan ja tutkimukseen on perehdytty Outi Lauhakankaan teoksessa Puheesta ihminen tunnetaan.
Kirjoja, joissa on barokkiajan seinien maalauksia, ovat Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa mm. kirjat:
Roojen, Pepin van: Baroque (parhaat kuvat)
Arkitekturen under 1600- och 1700- talen
Fridell Anter, Karin: Så målade man
Thornton, Peter: Authentic decor
Sjöberg, Ursula: Krig och kärlek på tapeter.
Kirjassa The Times history of Europe esitellään Euroopan historiaa pääasiassa karttojen kautta. Kirja alkaa vuodesta 900 eKr. ja päättyy vuoteen 2001. Myös verkosta löytyy karttoja Euroopan historiasta:
http://www.euratlas.com/time2.htm
http://www.zum.de/whkmla/histatlas/europe/haxeurope.html
Tämänhetkinen tilanne selviää esim. vuonna 2008 julkaistusta karttakirjasta Maailmalla, Eurooppa. Netitse Nyky-Euroopan kartta on vaikkapa näillä sivuilla:
http://www.maailmankartta.fi/eurooppa.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppa
Kirjat ovat lainattavissa monista Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Käsityölehdissä on paljon neulejakkujen teko-ohjeita. Uusimpia ohjeita mm. näistä:
- Kauneimmat käsityöt 2009: numerot 2 ja 3
- Moda 2009: numerot 1 ja 2
- Kauneimmat käsityöt 2008: numerot 1, 2, 4 ja 5
Nettiohjeita on myös paljon, mm. näiltä sivuilla:
http://plaza.fi/ellit/kasityot/neuleohjeet/naiset/pitkahihainen-jakku
http://garnstudio.us/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=113&d_id=8
http://www.garnstudio.se/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=0&d_id=430
http://www.tekstiiliteollisuus.fi/fi/naistenneuleet/622/
http://www.fiinaneule.fi/neuleohjeet/hjertegarnin_neuleohjeet/jakku/
http://neulenurkka.fi/product.php?id_product=118
http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva/vapaaaika/harrastukset/neuleohjeet/…
HelMet-kirjastojen asiakkailleen tarjoamaan maksuttomaan Naxos Music Library -palveluun kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero, siis kortista löytyvä pitkä, kakkosella alkava numerosarja. Nelinumeroista tunnuslukua sen sijaan ei tähän palveluun tarvita. Kirjastokortin numero syötetään ilman tyhjiä välejä.
Palvelussa voi olla kirjautuneena kerrallaan 30 kuuntelijaa. Mikäli tuo määrä on täynnä, palveluun ei pääse sisälle. Palvelun käyttöön on ohjeet HelMet-sivun kohdassa "ohjeita", johon on alla suora linkki. Sivulla on myös linkki Naxos-palveluun.
Toivottavasti kirjautuminen nyt onnistuu ja pääsette nauttimaan musiikista.
http://www.helmet.fi/search*fin/8
Kyseessä on varmaankin tanskalaisen Christian Jungersenin teos "Poikkeus säännöstä". Teos on ilmestynyt suomeksi vuonna 2006 Otavan kustantamana. Alla olevista linkeistä löydät teoksen kansikuvan sekä lisää tietoa kirjasta ja sen juonesta. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-linkistä.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8947
http://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=kettu&o=title_asc
http://helmet.fi/
Tässä vastaus Keski-Suomen liitosta:
"Näyttää siltä että osa lippufirmoista valmistaa ainakin netissä olevien kuvien perusteella puna-valko-mustia tai musta-puna-valkoisia isännänviirejä, mutta liiton sivuilla olevan ”maakuntatunnukset” alasivuston mukaan ”maakunnan isännänviiri on musta-valko-punainen pystysuunnassa alaspäin kapeneva viiri, jonka yläosassa on metsotunnus”."
Kuva sivulla: http://www.keskisuomi.fi/keski-suomi/keski-suomen_maakuntatunnukset
Jean Sibelius teki vuoden 1909 syksyllä matkan Kolille lankonsa Eero Järnefeltin kanssa. Matkasta on kerrottu mm. Karl Ekmanin Sibelius-elämäkerrassa, ja kirjaa on siteerattu myös Suomen matkailu -lehdessä 1955:5, jossa on pitkä artikkeli aiheesta Sibelius ja Koli. Matkareitistä on sen verran kerrottu, että Sibelius tuli Kolille vesiteitse: "Koko matka kesti viikon, oleskelu Kolilla, jonne saavuttiin vesitse iltamyöhällä, hieman toista vuorokautta, ja itse vuorella oltiin vain muutama tunti. Mutta tämä elämys oli unohtumaton."
Myös Kolin luonnonmaisemien vaikutusta Sibeliuksen neljänteen sinfoniaan on käsitelty hänen elämäkerroissaan.
Sanomalehti Karjalaisessa on ollut artikkelisarja Taiteilijoita Kolilla. Osassa 6: Sibelius ja Kolin...
