Valitettavasti Alexander MacKendrickin ohjaamaa The Ladykillers -elokuvaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoista vhs-kasettina. Elokuva on saatavilla DVD-levyllä ja löytyy mm. HelMet-verkkokirjastosta nimellä Naisentappajat.
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm. Joni löytyy osoitteesta http://chineseculture.about.com/library/name/female/blna_joni.htm ja Sara...
Ei ole tietenkään varmaa, onko tuo lausahdus ensimmäiseksi Buddhaksi sanotun Siddhārtha Gautaman lausuma. Ja käännös englanninkielinen lausahduskin tietysti on. Joitakin tämäntapaisia ajatuksia kuitenkin löytyi hänen sanomanaan myös suomeksi, suoraa käännöstä ei löytynyt.
H. S. Olcottin kirjassa Näin puhui Buddha (2006, suomentaja Pekka Ervasti, uudistettu laitos vuonna 1949 ilmestyneestä painoksesta)sanotaan näin:
"Arvokkainta on tietää ihmisen olemassaolon ja päämäärän koko salaisuus, niin ettemme pane liian suurta arvoa tälle elämälle ja sen olosuhteille, vaan että elämme tavalla, josta koituu suurin onni ja vähin kärsimys sekä kanssaihmisille että itsellemme." (s. 31)
Nirodha ry -yhdistyksen sivuilla (http://www.nirodha.fi/) kerrotaan...
Raision kaupunginkirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, joten tämä vastaus tulee Helsingistä.
Toistaiseksi on ilmestynyt suomeksi vasta kaksi Windows 7:ää käsittelevää kirjaa, jotka molemmat löytyvät myös Raision kaupunginkirjastosta:
Karhula, Matti ja Pekka Malmirae: ”Windows 7 pikaopas” (Docendo, 2010)
Rousku, Kimmo: ”Windows 7: kotona ja toimistossa” (Docendo, 2009)
Englanniksi on olemassa useita muita teoksia Windows 7:stä, mutta niitä ei ole saatavilla Raisiosta eikä muistakaan Vaski-kirjastoista. Jos kuitenkin haluat tilata niitä kaukotilauksena muualta Suomesta, ainakin seuraavat englanninkieliset teokset voisivat antaa perustietoa Windows 7:stä:
Harvey, Greg: ”Windows 7 for Dummies” (Wiley, 2009)
Kotecha,...
Kirjoja löytyy Helmetistä www.helmet.fi mm. hakusanoilla sanaton viestintä, elekieli, eleet, ilmeet. Jos yhdistää työelämän sanattomaan viestintäään, saa kirjat Esiinny eduksesi, Valta ja vuorovaikutus sekä Body talk - kehonkieli työelämässä.
Mikäli aiot lainata e-kirjoja HelMet-verkkokirjaston kautta, tapahtuu lainaaminen samoin kuin kotimaassa. E-kirjojen lukemiseen käytetään Adoben Digital Elements –ohjelmaa. Voit tarkistaa Adoben sivuilta, mille lukulaitteille löytyy ohjelman virallinen tuki:
http://blogs.adobe.com/digitalpublishing/supported-devices
Ohjeita Ellibsin e-kirjapalvelussa:
http://www.ellibs.com/fi/ohjeet
Voit lainata kaikista Helmet-kirjastoista, eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoista. Tarvitset Helmet-kirjastokortin, jonka saat mistä tahansa näistä kirjastoista. Ota mukaan voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Helmet-verkkokirjaston sivuilta löytyvät mm. kirjastojen yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/
Oletko kiinnostunut nimenomaan Helsingissä pyörivistä dekkarilukupiireistä? Itse vedän Pasilan kirjastossa Helsingissä rikoskirjallisuuden lukupiiriä. Voin siis kertoa siitä. Helsingissä toimii myös Tapulikaupungin kirjaston rikoskirjallisuuden lukupiiri, josta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/fa9bad9b-78e3-4002-a813-d2dcfccc8c7e.aspx. Suomen dekkariseura pyörittää puolestaan omaa dekkarilukupiiriään Kallion kirjastossa, ja siitä löytyy lisää asiaa osoitteesta http://dekkariseura.wordpress.com/dekkarilukupiiri/. Jos nuo kiinnostavat, kannattaa tiedustella asiaa suoraan tuolla mainituilta henkilöiltä.
Pasilan rikoskirjallisuuden lukupiiri kokoontuu Pasilan kirjastossa noin neljän viikon välein torstaisin kello 18.00....
Kyselimme asiaa tutulta helsinkiläispapilta. Hänen mukaansa kyseessä ei ole valtakunnallinen käytäntö, vaan kyseisen papin henkilökohtainen näkemys. Ainakaan Helsingissä kirkkoon kuulumattomuus ei millään tavalla estä osallistumasta kyseisiin tehtäviin/ohjelmanumeroihin!
Voit saada suomalaisen kirjastokortin vain, jos kotiosoitteesi on Suomessa. Kirjastokorttia ei myöskään lähetetä Suomessakaan asiakkaalle, vaan se on hankittava käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Eli valitettavasti Ruotsissa asuvana et voi lainata suomalaisten kirjastojen e-kirjoja.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Kielitoimiston sanakirjan mukaan "pahus" on lievä kirosana. Sellaisena sen esittelee myös Jari Tammen Suuri kirosanakirja. Nykysuomen sanakirja määrittelee pahuksen lieväksi voimasanaksi; sitä vastaavia ilmauksia ovat esimerkiksi helkkari, hiisi, hitto ja lempo.
Kyseessä on Edgar Allan Poen novelli Sfinksi ja se löytyy kokoelmasta Korppi ja kultakuoriainen. Englanniksi se on luettavissa esim. täältä: http://classiclit.about.com/library/bl-etexts/eapoe/bl-eapoe-sphinx.htm.
Saat kyseiset ja lukuisat muutkin vanhat aikakauslehdet varmimmin Helsingin pääkirjastosta Rautatieläisenkatu 8. Lehtiä ei sieltä lainata, mutta voit ottaa niistä tarvitsemasi kopiot. Kirjastoon tulevat lehdet näet internetistä osoitteesta http://www.lib.hel.fi, valitse sieltä linkki "lehdet". Lib-Press-tietokannastamme selviävät myös lehtien säilytysajat.
Käsitinkö oikein, että haluat lainata sanakirjan - dictionaires finnois-francais-finnois? Sanakirjoja löytyy lähikirjastostasi, esimerkiksi seuraava teos on pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
NIMEKE/TITEL: Gummeruksen suomi-ranska-suomi sanakirja--Les petits dictionaires jaunes de Gummerus finnois-francais-finnois / Helene Lattunen, Kari Viljanen Gummerus, Jyväskylä, 1998, 6. p., 896 s., 13 cm, nid. LUOKKA/KLASS: H: 866.03 E: 89.61038 V: 89.61038
ASIAS/ÄMNESORD: sanakirjat,suomen kieli,ranskan kieli
Sanakirjoja löytyy myös verkosta, verkossa sanakirjan kielet ovat useimmiten englanti-ranska-englanti http://www.uwasa.fi/comm/termino/collect/
Maunulan kirjastossa ei ole palautusluukkua, johon aineistoa voisi palauttaa kirjaston ollessa suljettuna.
Helmet-palvelusivustolla kohdassa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on palautusluukku. Tiedot voi etsiä myös kunkin kirjaston sivuilta kohdasta Palvelut.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Maunulan_kirjasto/Palvelut
Intiaanipäälikön Seattlen puhe löytyy teoksesta Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä Äidinkielen sampo 2 (1983) s. 90-97, Vihreä maa (1987), Yläasteen elämänkatsomustieto 7 (1988), s. 113-114. Se on julkaistu myös Vartija-lehdessä 1988: nro 1 ja Suomen kuvalehdessä 1990: nro 8.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=P%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6+Se…
Verkosta se löytyy suomeksi tällä hetkellä peda.net-kurssista, https://peda.net/parkano/parkanon-lukio/oppiaineet/historia/arkistoidut… ja esim. Kierrätyskeskuksen sivuilta, https://www.kierratyskeskus.fi/tietoa_meista/hankkeet/menneet_hankkeet_…
Kuva ei ole kovin tarkka, joten varmaksi en voi sanoa, mutta kuvan perusteella otus näyttäisi vähän turkiskuoriaisen toukalta tai sen kotelolta koska on noin vaalea. Alla olevista linkeistä löydät kodin tuholaisten tunnistusohjeita ja tietoa niiden torjumisesta:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
https://www.nextiili.fi/post/tekstiilituholaisia-voi-torjua-itse
https://kotiliesi.fi/koti/kodinhoito/kodin-tuholaiset-kuvina/
https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/tekstiilituholaiset/turkiskuoriai…
https://www.anticimex.fi/vyoturkiskuoriainen/
Kake Randelinin Tilipäivä koittaa on alunperin Venäläinen laulu nimeltään (translitteroituna) Ponedeljnik. Kappaleen on tekijät ovat Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Jezewski, P. Zhagun, Valitettavasti tarkempaa tietoa tekijöistä ei löytynyt. Kappaleen alkuperäinen esittäjä on Igor Sklyar. Kappale löytyy esimerkiksi Youtubesta haulla Igor Sklyar ja Ponedelnik.
Perustietoa aivoista ja tasapainosta löytyy
mm. seuraavista teoksista:
- Anatomian atlas, 1995
- Haug, Egil: Ihmisen fysiologia, 1995
- Suomalainen lääkärikeskus, osa 3, 1996
- Terveysfacta, osa 1, 1996 ja osa 5, 1998
- Hyvärinen, Juhani: Neurobiologia, 1977
- Neurologia, 1996
Asiasanalla aivot löytyy lisäksi useita viitteitä
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
(www.ouka.fi/kirjasto/intro).