Löysin Helmetistä joitakin kirjoja, joista voisi löytyä tietoa aiheestasi:
"Savitauluista satelliitteihin", toimittanut Aimo Ruusunen.
Tämä kirja löytyy ainakin Pasilan , Kallion ja Töölön kirjastoista luokassa 384.09.
Korhonen, Mikko: "Kielen synty" luokassa 850 esim. Pasilan, Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Sassoon, Rosemary: "Signs, symbols and icons: pre-history to computer age". Kirjaa on vain Keski-Espoon kirjastossa.
Myös Internetissä löytyy tietoa viestinnän historiasta osoitteessa: www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/tiedotusoppi/johdatus…
'Sini' ei voi olla japanilainen sana, sillä japanissa ei ole äänettä 'si'. Sen voisi korvata äänteillä 'shi' tai 'zi' eli nimen voisi kirjoittaa muodoissa 'shini' tai 'zini'. Nämä eivät ole kuitenkaan merkitse mitään. 'Shini' voisi olla keinotekoinen yhdyssana, jonka alkuosan 'shi' viittaisi esim. kuolemaan.
Mahdollisia kanavia ovat divarit, mutta ne saattavat olla aika nihkeitä ottamaan tällaista aineistoa. Jos aikaa ja harrastusta riittää, voisi ajatella että omatoimikirpputorit vetävät sellaisia asiakkaita joita lehdet kiinnostavat. Onko mahdollista että puutarhamessujen yhteydessä on jokin kirppis? Sitä on syytä kysyä messujen ja vastaavien tilaisuuksien järjestäjiltä. Netissä on myyntipalstoja (mm. Huuto.net), siellä voi ensin katsoa, millaiset markkinat lehdillä on.
http://www.huuto.net/fi/
Claes Andersson ei muista julkaistun runoa nimellä ”Etikettejä vammaisille”. Voisiko kyseessä olla runo ”Kraepelinin muistolle” kokoelmassa Runoja meren pohjalta (s. 67)?
Valtaosin luterilaisissa Pohjoismaissa reformoitu kalvinilainen ja zwingliläinen kristillisyys on tunnettu lähinnä ulkomaisina kristinuskon haaroina. Uskonpuhdistuksen täällä vieraammasta reformoidusta haarasta ja sen historiasta on edelleenkin kirjoitettu varsin vähän suomeksi, usein vain aihetta sivuten ja/tai luterilaisesta näkökulmasta, mutta tuskin ollenkaan nimenomaan reformoitua kristillisyyttä käsittelevää kirjallisuutta. Tässä suhteessa suomenkielisessa teologisessa kirjallisuudessa näyttää siis olevan jonkunlainen aukko.
Monissa kirkkohistorian yleisesityksissä ja -teoksissa esitellään myös uskonpuhdistuksen reformoitua haaraa. Varsinkin Zwingliä käsitellään varsin monissakin suomenkielisissä kirkkohistorian ja teologian...
HelMet-tietokannasta löytyy tarkennetulla haulla, rajauksina aineisto=kirjat ja kieli=suomi, hakulauseella runot AND (lapset OR vauvat OR syntymä OR lapsettomuus) 43 teosta. Hakutuloksissa on runsaasti huteja, mutta osumiakin on.
Poimin muutaman kokoelman tähän:
Aikio-Arianaick, Inger-Mari
Maailmalta tähän
Kustannus-Puntsi 2006
asiasanoja: raskaus, vauvat, äitiys
Helmiä simpukoista : kun lapsettomuus koskettaa
Pilot-kustannus 2006
asiasanoja: lapsettomuus
Huuhka, Niina
Kolme poikaani: Ilo, Voima ja Tahto
Pilot-kustannus 2007
asiasanoja: adoptio, lapsettomuus, kuolema, surutyö, äidit
Kaskinen, Anna-Mari
Ihmettä ja iloa : runoja vauvakotiin
Kirjapaja 2006
asiasanoja: isyys, vanhemmuus, vanhempi-lapsisuhde, vauvat, äitiys
Runo puhuu lapsesta...
Tarvitsetko tekstin alkukielellä vai suomeksi?
Internetin sivustolta http://www.bibliomania.com/0/0/36/2004/frameset.html löytyy sisällysluettelo Moby Dickin kappaleista. Klikkaamalla saa esiin koko tekstin, tosin englanninkielisenä. Vertailin päällisin puolin lukua 42 (The Whiteness of the Whale)suomennettuun tekstiin ja se näytti identtiseltä.
Toinen vaihtoehto on tietenkin tulla kirjastoon ja skannata teksti itselleen. Pääkirjastossa on mahdollisuus skannerin käyttöön. Tietokonetilan työasemassa nro neljä on skanneri. Ajan voit varata kirjastossa tai internetin kautta.
Lohjalla on Moby Dick suomen- ja ruotsinkielisenä.
Näyttäisi siltä, ettei suomeksi ole julkaistu oikein mitään kunnollista kokonaisesitystä länsimaisten kirjastojen historiasta vaan ainoastaan suomalaisesta kirjastosta tai alueellisista kirjastoista. Jotakin aivan karkeita yleislinjoja löytyy esimerkiksi Internetixin informaatiotutkimuksen osoitteesta http://internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotutkimu….
Sen sijaan englanniksi löytyy useitakin länsimaisen kirjaston historiasta kertovia teoksia. Valitettavasti tällaisia kirjoja näyttää olevan saatavilla lähinnä tieteellisistä kirjastoista, mutta niistä kirjoja on mahdollista kaukolainata mihin tahansa Suomeen tai jopa ulkomaille. Osa on saatavilla Kansalliskirjastosta Helsingistä.
Seuraavat kirjat saattaisivat olla...
Titanic-laivasta, tai pääosin sen hylystä, on tehty James Cameronin ohjaama dokumenttielokuva nimeltä Ghosts of the Abyss. Cameronin ohjaama on myös Titanic-elokuva, jossa Leonardo DiCaprio ja Kate Winslet näyttelevät pääosia. Molemmat elokuvat saa lainaksi Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
Toki oman muistitikun voi liittää kirjaston koneeseen ja omien tekstien tulostaminen onnistuu. Kysymys Tapiolan tulostimesta kannattaa esittää suoraan Tapiolan kirjaston henkilökunnalle, puh: 09-8165 7300 tai sähköposti: kirjasto.tapiola@espoo.fi.
Viisikko elokuvia löytyy Helmet-kirjastoista.
Kirjoita hakukentään Viisikko ja rajaamalla saadusta tuloksesta aineistolajiksi dvd, saat yhteensä 9 Viisikko dvd-levyä.
Uppo-Nallesta ei löydy kuin yksi dvd-levy.
Ostettavia dvd-levyjä voit etsiä vaikkapa googlettamalla Viisikko elokuva. Tätä kautta löytyy ainakin Cdon.comista myytäviä levyjä.
Kansallisbibliografia Fennicassa voi etsiä suomenkielisiä kirjoja, jossa alkuteos on espanjankieleinen. Tämä tapahtuu Fennican tarkennetussa haussa seuraavasti:
hakusana(t): spa
pudotusvalikosta kieli: suomi
hakutulos voidaan järjestää kohdasta lajittele: uusimmat ensin
haussa voi käyttää myös aikarajausta
Kansallisbibliografia Fennica tarkennettu haku https://finna.fi
Helmet-kirjastoilla on käytössä tietokanta Contemporary Authors. Tietokannassa voi rajata kansallisuudeksi: spanish ja edelleen kirjallisuudenlajiksi esim. fiction, short stories, economics, sociology, military travel/exploration, jne…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Kirjallisuus(812)
Espanjalaisia nykykirjailijoita: http://es.answers.yahoo.com/question/...
Olisikohan tässä kyseessä keltavuokko (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keltavuokko), joka kukkii juuri nyt ja on erilaisissa puistoissa kohtalaisen yleinen? Keltavuokon terälehdet ovat samanlaiset kuin valkovuokolla, mutta lehdet eivät kyllä ole samanmalliset kuin sinivuokolla.
Täsmällistä listaa kaikista juuri kyseisen aikakauden kirjailijoista on nykyisenlaisella haulla hankala saada kerralla. Lähimmäs pääsee kahdella tavalla.
Voi tehdä haun: suomalaiset nainen realismi
Tällöin saa tulokseksi reilut kymmenen kirjailijaa, ja heidän elämäkertatietojaan tai tuotantoaan selailemalla voi päätellä, edustaako kirjailija juuri 70-luvun realismia.
Asiaa voi myös tutkia teosten kautta tekemällä haun: realis 1970-luku
Tällöin saa kaikki teokset, joiden kuvailussa on mainittu tuo ajankohta ja sanoja kuten realismi, realistinen jne. Hakutuloksista pitää sitten vielä seuloa suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia.
Väestörekisterin nimipalvelun etunimihaun mukaan Suomessa on vuoden 1960 jälkeen syntynyt yhteensä 449 Teea-nimistä naista. Sitä ennen on syntynyt muutama Teeaksi nimetty nainen - ja myös mies.
Sitä, kuinka moni heistä asuu ja elää tällä hetkellä Suomessa, ei nimipalvelu kerro.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Aiheestasi löytyy runsaasti kirjaviitteitä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteisestä Plussa-tiedonhausta. Projektijohtamisesta manittakoon tässä seuraavat viitteet: Jalava, Urpo: Innovatiiviseen projektijohtamiseen, Tammi, 2000; Välimäki, Tomi: Henkilöstön osaamisen kehittämisen toteutuksen arviointi, Työministeriö,2000; Pelin, Risto: Projektihallinnan käsikirja, Projektijohtaminen, 1999; Ruuska, Kai: Projekti hallintaan, Suomen atk-kustannus, Helsinki 1999; Immonen, Stina: Osaamis- ja innovointirakenteiden kehittäminen, Työministeriö, 1998; Jalava,Urpo: Tietoa luova projekti--polku oppivaan organisaatioon, Kirjayhtymä, 1998; Bennis, Warren: Managing people is like herding cats, Kogan Page, 1998.
Voit tulla itse kirjastoon...
Kokemäensaaresta (nyk. Kyläsaari) löytyy tietoa teoksista Ruuth, J.W.: Porin kaupungin historia (Porin kaupunki 1899) sekä Kyläsaaren vaiheita: Kokemäensaaren vapaaehtoinen palokunta 100 vuotta (1994). Kirjat ovat lainattavissa Porin kaupunginkirjastossa.
