Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa:
- Peru: Andien maan kolme vuosituhatta / päätoimittajat Leena Silfverhuth ja Anneli Ilmonen
- Andien ihminen: ihminen ja ympäristö Keski-Andeilla : kirjoituksia Perun ja Bolivian kulttuureista esihistoriasta tasavaltalaisaikaan / Martti Pärssinen
- Perun luonto ja kulttuuri : seminaariartikkelikokoelma / toimittaneet Risto Kalliola, Sakari Tuhkanen
Näistä lehtiartikkeleista voisi olla apua. Suluissa lehden nimi, vuosi, nro ja sivut.
- Ceviche, Perun suurlähettiläs, Wokit & muusi (Kumppani, 2006, nro 4, s. 44)
- Marsun monta roolia: maukas jyrsijä on osa Etelä -Amerikan ruoka- ja kulttuuriperintöä (Helsingin Sanomat, 27.12.1997)
- Maistuisiko marsu ja pisco?: makumatka Peruun (Matkaopas 2006, nro...
Tähän kysymykseen vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta, missä säilytetään historiallisia dokumentteja Helsingistä, mm. vanhoja puhelinluetteloita. Kaupunginarkisto sijaitsee Kallion virastotalossa, Eläintarhantie 3 F. Yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html. Asiakaspalvelu on auki ma-to klo 9.00-16.00, pe klo 9.00-15.00. Neuvonta puh. (09) 310 43560.
Helmet-aineistohaussa voi materiaalimerkintänä tosiaankin olla Kooste. Tämä tarkoittaa sitä, että teos koostuu monista eri osasista, esim. korteista, nuoteista tai arkeista tai se on muuten vaikeasti määriteltävissä, esim. taidejulkaisu. (Esimerkiksi teos Juhlasta juhlaan).
Kirjastot.fi:n Frank-monihaku kertoo, että Ismo Sajakorven ohjaama Soittorasia -jännitysnäytelmä kuuluu videotallenteena Hollolan, Lahden, Kajaanin ja Kokkolan kirjastojen kokoelmiin. http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Nimipäivien historiaa esittelevässä kirjallisuudessa Melinda-nimelle on erilaisia selityksiä. Nimipäivää etsittäessä kaikkein yksinkertaisin tulkinta on se, jonka mukaan Linda on Melindan lyhenne. Lindan päivä on niin suomalaisessa kuin ruotsalaisessa kalenterissamme 15.4.
Blomqvist, Marianne
Dagens namn. - Schildts, 2002.
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien Feto-yhdistyksen sivuston (http://www.feto.fi/) mukaan suomalaisessa lukiossa on yksi pakollinen filosofian kurssi sekä valinnaisina kolme syventävää kurssia. Peruskoulussa filosofiaa voidaan opettaa valinnaisena aineena. Vuonna 2003 on tullut voimaan valtakunnallinen filosofian opetusuunnitelma. Sivustosta löytyy myös artikkeli filosofian kouluopetuksen historiasta Suomessa:
http://www.feto.fi/Filosofia/filhist.html
Muiden maiden käytännöt vaihtelevat suuresti. Ilmeisesti eroja on maidenkin sisällä. Euroopan maiden käytännöistä voi etsiä tietoa Eurybase-tietokannasta (Virtual Centre for European Studies):
http://www.jur.lu.se/eu
Porvoon kaupunginkirjastossa ei ole tästä mallista korjausopasta, mutta kaukolainaksi voimme tilata muista kirjastoista. Saatavilla olisi esimerkiksi seuraavat:
Ball, Kenneth: Fiat 600, 600D: 1955-69: Autobook (1974)
Ball, Kenneth: Fiat 600, 600D: 1955-69: Owner's workshop manual (1974)
Clarke, R.M.: Fiat 600 & 850, 1955-1972 (1994)
Haynes, J.H.: Fiat 600D: owner's workshop manual (1988)
Korp, Dieter: Missä vika? Fiat 600 (1972)
Seuraavalla lomakkeella voit jättää meille kaukolainatilauksen:
http://www.porvoo.fi/index.php?mid=1523
Kirjastoauton kuljettajaksi pätevöidytään suorittamalla kuorma-autokortti. Erikseen ei siis ole olemassa kirjastoauton kuljettaja-kurssia. Kirjastoauton kuljettajien paikkoja ei ole Helsingissä vapaana, eikä ole näköpiirissä, että tulisikaan hakuun lähiaikoina.
Kirjastonhoitajan koulutusta ei tarvita autonkuljettajan tehtävään. Kirjastoautoissa työskentelee pääasiassa kirjastovirkailijoita.
Ryvässipulia myydään hyvinvarustetuissa puutarhaliikkeissä. Kannattaa tiedustella Suomen hyötykasviyhdistyksestä tarkempia kasvatusohjeita. Ryvässipuli muistuttaa salottisipulia , kotimainen muunnos( pyöreä muodoltaan) . Salottisipulia on ollut myynnissä mm. Stockmann Helsingin keskustan puutarhaosastolla.
Timo on varhaisperunalajike. Sitä myydään esimerkiksi toreilla ( mm. Hakaniemen-tori Helsinki) ja puutarhamyymälöissä. Sitä voi ostaa kapoittain torilta. Puutarhamyymälöissä valmiiksi pakatuissa verkkopusseissa.
Göran Schildt kertoo muistelmateoksessaan Epäilyn lahja (Otava, 2000), että adoptiolapsia oli hänen vaimonsa Christinen veljillä. Schildtillä itsellään ei ollut adoptio- eikä biologisia lapsia.
Toki oman muistitikun voi liittää kirjaston koneeseen ja omien tekstien tulostaminen onnistuu. Kysymys Tapiolan tulostimesta kannattaa esittää suoraan Tapiolan kirjaston henkilökunnalle, puh: 09-8165 7300 tai sähköposti: kirjasto.tapiola@espoo.fi.
Sopivia nuortenkirjoja voisi löytyä eri lukudiplomien kirjalistoista.
Esim. Kunnari-lukudiplomin 7-luokkalaisille suunnatusta listasta ainakin Ihmisiä- ja Matkalla-osioista löytyy paljon hyviä kirjoja. Toki myös Fantasiaa-lista kannattaa katsastaa, monestihan fantasiakirjoissa on keskeisellä sijalla päähenkilön kasvutarina ja identiteetin löytyminen. Listat löytyvät täältä: https://kunnarilukudiplomi.fi/sinuhe/sinuhe-7/kirjat/.
Oulun kaupunginkirjaston yläkoulun kirjalistoista (https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/ylakoulun-kirjallisuusdiplomi, linkki pdf-tiedostoon oikeassa reunassa) löytyy monta hyvää aihepiiriä: #lifehappens, fantasia ja scifi, romantiikka ja historialliset tarinat.
Erilaisia lukudiplomeja on paljon, ja niitä voi...
Kattavin Toivo Kärkeä käsittelevä teos on Maarit Niiniluodon Siks oon mä suruinen. Tiiviimpää tietoa Toivo Kärjen vaiheista löytyy mm. Ilpo Hakasalon teoksesta Malmstenista Marioniin sekä Peter von Baghin Iskelmän kultaisesta kirjasta. Kannattaa myös tutkia yleisiä musiikkitietokirjoja; esim. Otavan iso musiikkitietosanakirja osa 3,jossa on lyhyt, mutta ansiokas kirjoitus Toivo Kärjestä.
Vaikeaa, ahdistavaa ja tukahduttavaa merkitsevä sana tukala on johdos ja se on todennäköisesti muodostettu samasta vartalosta kuin tukehtua ja tukkia. Näiden sanavartalon alkuperä on tuntematon. Karjalan kielessä sanan vastine on tukela. Sana tukala on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa vuonna 1745.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Music Finlandin sivulta voi etsiä suomalaisten säveltäjien teoksia tarkennetulla haulla (Advanced search) myös sävellysvuoden (esim. 2000-2018), esityskokoonpanon (esim. mezzo-soprano, piano tai vocal, piano, koska äänialaa ei aina ole erikseen mainittu), esiintyjien lukumäärän (esim. 2) ja teostyypin (esim. Vocal and choral works) mukaan. Jos teos on kustannettu, kustantajan nimi näkyy teoksen tiedoissa, jolloin sitä voi etsiä kirjastojen luetteloista tai kaupoista. Kustantamattomia teoksia voi ostaa palvelun kautta. Suurin osa nuoteista on digitaalisessa muodossa, ja joitakin teoksia voi esikatsella. Hakutuloksen voi järjestää esimerkiksi sävellysvuoden mukaan. Tällä hetkellä palvelun kautta löytyy 17 vuonna 2000 tai sen jälkeen...
Toimintakertomus on yhdistyksen hallituksen laatima asiakirja, jossa käydään läpi edellisen toimintavuoden tuloksia. Toimintakertomuksessa verrataan saavutuksia aiemmin laadittuihin suunnitelmiin, jotka lueteltiin toimintasuunnitelmassa. Vastuuvapaus hallitukselle myönnetään toimintakertomuksen pohjalta, ei vuosikertomuksen.
Vuosikertomus on toimintasuunnitelmaa vapaamuotoisempi asiakirja, jonka muodon määrää yhdistyksen toiminta ja tarkoitus. Vuosikertomuksessa voidaan käsitellä samat asiat kuin toimintakertomuksessa, mutta tämän lisäksi siinä usein kerrotaan yhdistyksen toiminnasta ja tarkoituksesta yleisesti.
Vuosikertomus voi koostua useasta osasta, joista yksi voi olla toimintakertomus. Muita osia voivat olla esimerkiksi...
Netistä löytyy monenlaisia ohjeita c-vitamiiniseerumin tekemiseen. Ohjeissa neuvotaan käyttämään mm. pellavansiemenuutetta, tislattua vettä tai vain vettä yleensä. Itse tehty pellavansiemenuute käytetään jäähtyneenä, muista ei löytynyt mainintaa veden lämpötilasta. Alla muutama ohje:
https://helenatur.com/piristava-c-vitamiiniseerumi-hoitaa-vasynytta-ihoa/
http://vitamiinitverkosta.blogspot.com/2013/12/iherb-tee-se-itse-c-vitamiiniseerumi.html
https://www.bebeautiful.in/all-things-skin/skin-concerns/how-to-make-vitamin-c-serum-at-home
Muuttamista käsitellään lukuisissa lastenkirjoissa. Osassa kirjoista muuttaminen liittyy uusioperheeseen. Muuttamiseen liittyy myös uusien ystävien saaminen ja toisaalta yhteydenpito vanhoihin ystäviin.
Seuraavissa kuvakirjoissa muutetaan:
- Chapouton, Anne-Marie: Turlutiinit muuttavat
- Corderoy, Tracey: Sopu sijaa antaa!
- Erkintalo, Jenni: Talo kulman takana
- Freedman, Claire: Susihukka ja rohkea hiiri
- Gleeson, Libby: Anni ja Lasse
- Jalonen, Riitta: Aatos ja Sofian sorsapuisto
- Katajavuori, Riina: Mennään jo naapuriin
- Lapintie, Tarja: Lassi muuttaa
- Lindgren, Barbro: Raisu Roosa muuttaa kaupunkiin
- Marcero, Deborah: Purkissa
- Nordqvist, Sven: Viiru muuttaa
- Pelliccioni, Sanna: Onni-poika saa uuden ystävän...
Nimi on tunnettu erityisesti Keski-Pohjanmaalla, ja Sukunimet -kirjan mukaan siihen todennäköisesti liittyy seudulle ominainen murresana visti, joka on tarkoittanut "jakamattomasta maasta yksityisen talon nautintaan niityksi tai tervametsäksi otettua aluetta". Sana vertautuu ruotsalaismurteiden sanaan vist, jonka merkitys puolestaan on "olinpaikka; paikka jossa oleskellaan tervanpolton tai muun metsätyön aikana; karjamaja; tilapäisesti pystytetty katos tai koju". Lisäksi Suomen sanojen alkuperän etymologisen sanakirjan mukaan visti voi tarkoittaa myös (avo- tai umpi)kuistia, joka on vastaavasta ruotsalaisesta sanasta kvist peräisin oleva varhaisempi laina. Em. kirjasta löytyy vielä yksi maininta sanan käytöstä 1800-luvulta,...
Polamk vahvistaa sivuiltaan löytyneessä artikkelissa nuo tietosi. https://polamk.fi/historiamme
Theseus palvelusta löytyy lisäksi Jansson, Julia; Kari, Markus; Kokkonen, Ilja; Kostiainen, Aura (2018): Muodollisesti pätevä? - Poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa.
Poliisimuseon sivuilta löytyy lisää poliisikoulutuksen historiaa. https://poliisimuseo.fi/poliisikoulutus
"Tampereella poliisikoulutuksen historia alkaa vuodesta 1974, kun kaupunkiin perustettiin Poliisiopiston alainen Poliisin kurssikeskus. Opetus järjestettiin Pohjolankadulla keskustan tuntumassa, ja oppilasasuntolat sijaitsivat Hervannassa. Vuonna 1986 oppilaitoksesta tuli itsenäinen yksikkö, Poliisikoulu. Vuonna 1993 Poliisikoulun opetus siirtyi Hervantaan...
