Esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy tietoa Laila Hietamiehestä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1243344465013
Verkossa käytettäviä sanakirjoja myy sanakirja.fi, https://www.sanakirja.fi/. Sieltä löytyy hankittavaksi myös MOT venäjä.
Makupalat-linkkisivuston (www.makupalat.fi) kautta löytyy erikielisiä vapaasti käytettävissä olevia nettisanakirjoja, myös joitakin venäjän kielisiä sanastoja https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?search_api_views_fulltext=sanakir…
Suomessa on kaksi ortodoksisten sankarivainajien muistomerkkiä. Toinen on Helsingin Hietaniemessä, ortodoksisella hautausmaalla http://www.ohjaaja.net/hietaniemi/pages/Hietaniemi%20-%2041.html toinen Polvijärven Sotkumassa, profeetta Eliaalle pyhitetyn tsasounan eli rukoushuoneen yhteydessä http://www.ortoweb.fi/Taipaleenpyhakot/pres0002.htm
HelMet-tietokannasta löytyy tarkennetulla haulla, rajauksina aineisto=kirjat ja kieli=suomi, hakulauseella runot AND (lapset OR vauvat OR syntymä OR lapsettomuus) 43 teosta. Hakutuloksissa on runsaasti huteja, mutta osumiakin on.
Poimin muutaman kokoelman tähän:
Aikio-Arianaick, Inger-Mari
Maailmalta tähän
Kustannus-Puntsi 2006
asiasanoja: raskaus, vauvat, äitiys
Helmiä simpukoista : kun lapsettomuus koskettaa
Pilot-kustannus 2006
asiasanoja: lapsettomuus
Huuhka, Niina
Kolme poikaani: Ilo, Voima ja Tahto
Pilot-kustannus 2007
asiasanoja: adoptio, lapsettomuus, kuolema, surutyö, äidit
Kaskinen, Anna-Mari
Ihmettä ja iloa : runoja vauvakotiin
Kirjapaja 2006
asiasanoja: isyys, vanhemmuus, vanhempi-lapsisuhde, vauvat, äitiys
Runo puhuu lapsesta...
Hei!
Kyllä kopiot tietystä Savon Sanomat-lehdestä on mahdollista saada Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalin palveluna. Edellytyksenä, että kyseisenä päivänä lehti on ilmestynyt. Kopiot ovat mustavalkoisia, A3-kokoisia ja ne maksavat 1e/lehden sivu. Toimitusaika noin viikko, jonka jälkeen kopiot voi hakea lehtisalista ja samalla maksaa ne. Jos kyseessä on saada ne toiselle paikkakunnalle, silloin on käännyttävä oman paikkakunnan kirjaston puoleen ja pyydettävä kopiot sitä kautta kaukolainana. Kannattaa siis olla ajoissa liikkeellä!
Yhteystiedot ja aukioloajat lehtisaliin löytyvät Kuopion kaupunginkirjaston kotisivulta:
http://www.kuopio.fi/kirjasto/
Lappeenrannasta löytyvät:
LANGH, Tea: Keskiajan tunnelmissa: ideakirja tekevälle ; EMBLETON, Gerry: Medieval military costume: recreated in colour photographs ; RUBY, Jennifer: People in costume: The medieval world ; LAPPALAINEN, Mare : Vaatteet ennen ja nyt: ideakirja vaatteentekijöille
Lisäksi pukeutumisen historiasta yleensä löytyy kirjoja hyllyluokasta 90.21 Muoti ja muodin historia. Esim. BRUHN,Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto ; COSTUME worldwide: a historical sourcebook ; RACINET, Albert: Illustrated history of European costume ; SKOLNIKOV, S.P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Katso myös aiemmin vastattu kysymys samasta aiheesta, sisältää linkkejä myös aiheeseen liittyville nettisivuille:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi...
Kirja on juuri saapunut kaupunginkirjaston hankinta-osastolle (30.6.), mutta ensimmäistäkään nidettä siitä ei ole vielä ehditty viedä kirjastotietokantaan. Odota vielä kärsivällisesti ja kun ensimmäinen nide ilmestyy HelMet:iin käsittely-tilassa, voit tehdä varauksen. Voit myös odottaa, niin kauan että se on jossakin hyllyssä-tilassa, joloin voit hakea sen sieltä kirjastosta ilmaiseksi.
Näyttäisi siltä, ettei suomeksi ole julkaistu oikein mitään kunnollista kokonaisesitystä länsimaisten kirjastojen historiasta vaan ainoastaan suomalaisesta kirjastosta tai alueellisista kirjastoista. Jotakin aivan karkeita yleislinjoja löytyy esimerkiksi Internetixin informaatiotutkimuksen osoitteesta http://internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotutkimu….
Sen sijaan englanniksi löytyy useitakin länsimaisen kirjaston historiasta kertovia teoksia. Valitettavasti tällaisia kirjoja näyttää olevan saatavilla lähinnä tieteellisistä kirjastoista, mutta niistä kirjoja on mahdollista kaukolainata mihin tahansa Suomeen tai jopa ulkomaille. Osa on saatavilla Kansalliskirjastosta Helsingistä.
Seuraavat kirjat saattaisivat olla...
Suomalaisesta rock/pop-musiikkia 1970-luvulta löytyy hauilla:
1970-luku rock kokoelmat suomi
1970-luku popmusiikki kokoelmat suomi
Vastaavilla hauilla löytyy musiikkia myös 1980-luvulta ja 1990-luvulta
Tässä tuloksia Helmet-hausta ensiksi mainitulla haulla http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CS1970-luku+rock+kokoelmat+s…
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei tuota elokuvaa suomenkieliseltä nimeltään ”Vapauden hinta” ole ainakaan toistaiseksi julkaistu lainkaan suomalaisena julkaisuna. Siksi Suomen kirjastoista sitä ei ole saatavilla. Sopii toivoa, että elokuva tulisi jossakin vaiheessa myös suomalaisena DVD-julkaisuna.
Jos haluat tilata ulkomailta englanninkielisen version, ostopaikkoja löytää esimerkiksi Googlella käyttämällä hakusanoja ”Wind That Shakes the Barley” ja ”DVD”. Suomenkielisiä tekstejä ei tosin silloin saa.
Jos on mahdollista uusia laina, kannattaa se tehdä ensin. Näin saat lisäaikaa nuottiosan etsimiseen ja sakkojen kertyminen pysähtyy. Kannattaa myös toimia ajoissa. Kun laina on 60 päivää myöhässä, sen periminen siirtyy yksityiseen perintään, ja se lisää kustannuksia.
Jos et kuitenkaan löydä sitä, kirja ja nuotti on korvattava. Tule kirjastoon niin selvitellään asia.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Kielitoimiston sanakirjan mukaan "pahus" on lievä kirosana. Sellaisena sen esittelee myös Jari Tammen Suuri kirosanakirja. Nykysuomen sanakirja määrittelee pahuksen lieväksi voimasanaksi; sitä vastaavia ilmauksia ovat esimerkiksi helkkari, hiisi, hitto ja lempo.
Voisikohan kyse olla pienestä väärinkäsityksestä? Yhdysvaltalainen radioverkko NPR (http://www.npr.org/) haastatteli tämän vuoden syksyllä harmonikansoittaja Kimmo Pohjosta, joka on yhdessä professori Heikki Laitisen kanssa julkaissut levyllisen murhaballadeja: Murhaballadeja = Murder ballads / Heikki Laitinen & Kimmo Pohjonen.
Haastattelussa Kimmo Pohjonen kertoo, että Kalevalassa on noin 23 000 säettä tai säkeistöä, ja että entisaikaan Suomessa laulettiin paljon, ja siksi laulutkin ovat pitkiä. Hän kertoo, että alkuperäisissä balladeissa saattoi olla satoja säkeitä. Haastattelu löytyy kirjoitettuna täältä:
http://m.npr.org/news/NPR+Music+Mobile/164801005
Meidän mökki lehden palstalla on vastattu samanlaiseen kysymykseen viime kesänä. Kirjoituksen mukaan yleispätevää näädän karkotinta ei ole. Näätä ei pääse kulkemaan alle 4 cm:n aukoista, joten ainakin voisi näädän menevät aukot tukkia. Näätä on yllättävän rohkea ja mikäli se on päässyt pesiytymään vintille, kannattaa odottaa sen lähtöä metsästysretkelle ja tukkia sinä aikana näädänmentävät aukot.
Näädät saalistavat myyriä ja oraviakin. Myyräkantojen ollessa pieniä, näätä saalistaa myös lintuja, mutta sillä kelpaavat myös marjat, sienet ja hedelmät. Naaras synnyttää huhti-toukokuussa keskimäärin kolme poikasta. Näätää esiintyy kaikkialla Suomessa, etenkin seuduilla missä on suuria havu-ja sekametsiä. Sitä saa metsästää marraskuusta...
Ainoa pisaran putoamisesta kertova runo, joka löytyi, on Eino Leinon runo Hiljaa- pisara putoaa.
Ei siis naisrunoilijan runo, ei susia eikä kuutamoa.
Runoa haettiin paisti googlesta niin Lahden kaupungnkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ohje/ .
Eino Leinon runo kuuluu:
Hiljaa - pisara putoaa.
Kuuletko kaislan taipuvan...
Ja kaislojen vieno kahahdus,
kuin kuiskaus, kuin rakkaus...
Täsmällistä listaa kaikista juuri kyseisen aikakauden kirjailijoista on nykyisenlaisella haulla hankala saada kerralla. Lähimmäs pääsee kahdella tavalla.
Voi tehdä haun: suomalaiset nainen realismi
Tällöin saa tulokseksi reilut kymmenen kirjailijaa, ja heidän elämäkertatietojaan tai tuotantoaan selailemalla voi päätellä, edustaako kirjailija juuri 70-luvun realismia.
Asiaa voi myös tutkia teosten kautta tekemällä haun: realis 1970-luku
Tällöin saa kaikki teokset, joiden kuvailussa on mainittu tuo ajankohta ja sanoja kuten realismi, realistinen jne. Hakutuloksista pitää sitten vielä seuloa suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia.
Edith Sohlströmin (1870 - 1934) Elegiasta on useita sovituksia, eri instrumenteille. Siitä päätellen, että viittaatte sellisti Seeli Toivion esittämään versioon, etsinette nimenomaan sellosovitusta.
Sohlströmin Elegian sellosovitus löytyy mm. nuottijulkaisuista "Finlandia, Suomalaisia sellokappaleita"(1996) ja "Suomalaisia sellosävellyksiä" (1983).
Nuottijulkaisut ovat saatavissa oman alueenne kirjastoista.
https://finna.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edith_Sohlstr%C3%B6m
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kirjan takana numerotarra, joka kertoo kirjaston numeron. Jos kirja on lastenosaston aineistoa, numeron perässä on N-kirjain. Aikuistenosastolla taas mitään kirjainta ei ole, vain pelkkä numero.
Helmetissä kirjan kohdalla näkyy myös osasto. Kirjaston nimi ja lyhenne ”aik” tarkoittaa, että kirja on sijoitettu aikuistenosastolle. Vastaavasti ”las” tarkoittaa lastenosastoa ja ”nuo” nuortenosastoa.
Sama kirja on saatettu sijoittaa eri kirjastoissa eri osastoille, koska tosiaan osa kirjoista sopii hyvin sekä lapsille että aikuisille. Etenkin sarjakuvissa on varmasti paljon tällaisia tapauksia. Kirjastoissa koetetaan sijoituspaikan suhteen miettiä, miltä osastolta potentiaalinen asiakas sen parhaiten...
Leikkimökkiaiheista materiaalia löytyy yleisistä kirjastoista jonkin verran. Yksi on Kero, Esa, Leikkimökki (Gummerus, 1997). Se on teos, jossa on kertomuksia ja ajatuksia, jotka liittyvät leikkimökkiin, mutta erityisesti on mainittava, että siinä on paljon hyviä kuvia leikkimökeistä.
Leikkimökkien rakennusohjeita löytyy yleisistä kirjastoista useammasta teoksesta: esim. Jani Johannes, Snickra till dig själv eller som gåva--Tee itselle tai lahjaksi (RJS 1995); Reija Johanna, Tee itse rakenteet pihaan, puutarhaan--Bygg själv för gårdsplan och trädgård (1994); Riikonen, Antti, Suomalainen puutarhakäsikirja : suunnittele ja rakenna toiveittesi pihapiiri (WSOY 1996).
Helsingin sanomien uutisarkistosta löytyy artikkeli leikkimökeistä ja...