Suomen kansallisfilmografian 5. osan sivuilla 476-479 on täydellinen selostus elokuvasta Olet mennyt minun vereeni (ilm.1956)
Helmet-hakemistosta sitä ei löydy, eli se ei ole lainattavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Kysy lisää asiantuntijoilta eli Suomen elokuva-arkistosta http//www.sea.fi
Tuula- Liina Varis veti kesällä 2005 Kirja a & ö -ohjelman jatkoa Kesäkirja Villa Kiven pihalta, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/kirja_ao/25/?highlight=varis . Ohjelmassa kukin vieras esitteli viisi tärkeätä kirjaansa ohjelman lopuksi. Useista ohjelmista löytyy Ylen sivuilta vieläkin nämä kirjasuosikit, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/arkisto/?page=kirja_ao . Anna-Leena Härkösen suosikkeja ei valitettavasti löytynyt. Ylen kulttuurisivuilla on palautelomake, jonka kautta kannattaisi tiedustella Anna-Leena Härkösen ohjelman sisältöä, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/palaute/ .
Paljon tietoa Anna-Leena Härkösestä löytyy myös kaupunginkirjaston Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/ sivuilta.
Achille Chavéen kirjoja tai runoja ei löydy suomennettuina itsenäisinä teoksina. Tietokannat, joista on yritetty asiaa selvittää, ovat Fennica ja Frank monihaku sekä Lahden kaupunginkirjaston käännösrunojen tietokanta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=all
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Linda-tietokannasta ja Frankista (pudotusvalikko: kaikki kirjastot) käy ilmi, että Chavéen tekstejä löytyy kyllä, mutta ei suomeksi.
https://finna.fi
Myöskään lehtiartikkeleita ei löytynyt viitetietokannoista ALEKSI ja ARTO, joita voi käyttää kirjastossa tai oppilaitoksissa.
Suomennoksia saattaisi olla jossakin antologiassa, johon on koottu belgialaisten kirjailijoiden runoja tai aforismeja, mutta...
Ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastojen valikoimiin ladattavat mp3-muotoiset äänikirjat eivät toistaiseksi kuulu. Ongelmanahan niiden kirjastokäytössä on juuri ladattavuus: jos ladattavat tiedostot "lainattaisiin" kirjastosta asiakkaalle, niiden pitäisi automaattisesti myös häipyä laitteesta laina-ajan kuluttua umpeen.
Ostettavana suomenkielistä kaunokirjallisuutta kyllä löytyy jonkin verran myös mp3-muodossa esimerkiksi täältä:
http://www.adlibris.com/fi/promotion2.aspx?page=mp3_fi
Seuraavassa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyneitä Frans Eemil Sillanpäätä käsitteleviä elämäkertoja ja muistelmia :
Rajala, Panu : Korkea päivä ja ehtoo : F. E. Sillanpää vuosina 1931-1964. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
Rajala, Panu : Siljan synty : F. E. Sillanpää vuosina 1923-1931. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988.
Rajala, Panu : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1923. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1983.
Sillanpää / toimittanut Aarne Laurila. Otava, 1962.
Laurila, Aarne : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1958. Otava, 1958.
Sillanpää, F. E. : Poika eli elämäänsä : muistelua. Otava, 1953.
Koskimies, Rafael : F. E. Sillanpää : muotokuva. Otava, 1948.
Vaaskivi, T. : F. E. Sillanpää : elämä ja...
Tekijänoikeuksia on pohdittu esim. käsityöläisalan ammattilaisille kohdistetussa Taito-lehdessä.
Taito groupin sivuilla on myös alan yritysneuvojien yhteystietoja, kannattaisi ehkä kysyä heiltä.
http://www.taito.fi/yrityspalvelut/taito-yritysneuvojat/
Tässä palvelussa on vastattu tekijänoikeuskysymyksiin aiemminkin. Arkistosta hakusanalla tekijänoikeudet löytyy esim. seuraavaa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=841b4b05-b30… http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=841b4b05-b30…
Kuten tästä vastauksesta käy ilmi, parhaiten asiaan osaavat ottaa kantaa tekijänoikeuksiin perehtyneet lakiasiantuntijat.
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvat mm. seuraavat Andalusian ruokaperinnettä käsittelevät teokset:
- Kultainen keittokirja, osa 3.
- Vivi-Ann Sjögren: Andalusian karkea suola
- Cocina Andaluza
- Antti Uusitalo: Sherry
Viimeksi mainittu kirja on lainassa, mutta sisältänee nimestään huolimatta asiasanoituksen mukaisesti myös andalusialaista ruokakulttuuria.
Lisäksi kirjastomme kokoelmiin kuuluu espanjalaista ruokakulttuuria käsitteleviä teoksia, joissa mahdollisesti on tietoa myös andalusialaisesta ruokakulttuurista, esimerkiksi Adrian Linssen: Tapas, Keith Floyd: Floyd Välimerellä ja Pepita Aris: Espanjalainen keittiö.
Omia tietoja ei ole varsinaisesti uusittu, vaikka verkkopalvelu uudistuikin, joten tiedot näkyvät HelMetin omissa tiedoissa entiseen tapaan. Tietokoneelta tarkistettaessa eräpäivä näkyy vihreällä ja maksut (tähän asti) punaisella. Samoin varauksissa näkyy noutopäivä (haettava viimeistään) sekä hakupaikka. Jos taas olet käyttänyt mobiiliversiota, tekstit näkyvät siinä harmaana, mutta muuten siitäkin löytyvät samat tiedot.
Violan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan tämä Jazzification-kappale löytyy vain lp-levyltä Finland goes international : suomalaista mutta kevyttä (EMI 5E062-34967, 1974). Violassa lp-levyn tekijäksi on merkitty Viihdeorkesteri. Tämä lp-levy on lainattavissa Rovaniemen, Kotkan ja Kouvolan kaupunginkirjastoista. Voit tilata sen kaukolainaksi omaan kirjastoosi: kirjasto tilaa levyn ja voit lainata sen omasta kirjastostasi. Joissakin kirjastoissa on mahdollista digitoida lp-levyjä. Jos sinulla ei ole lp-levysoitinta, kannattaa kysyä kirjastosta digitointimahdollisuudesta.
Pieni määrä stressiä voi parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja estää esimerkiksi ikävystymistä. Voimakas ja pitkään jatkunut stressi johtaa kuitenkin monenlaisiin haitallisiin oireisiin, muutoksiin terveydessä ja jopa sairauksien puhkeamiseen. Ihmiset reagoivat kuitenkin hyvin yksilöllisesti samankin kaltaiseen tilanteeseen: oireet voivat olla psyykkisiä, fyysisiä tai niitä ei juurikaan ole. Aihetta on tutkittu ja siitä on kirjoitettu hyvin paljon. Yllä olevat tiedot ja tietoa vaikutuksista tarkemmin löytyvät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n sivuilta:
http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/stre…
Työterveyslaitoksen Työ Terveys Turvallisuus –lehti (2011/8) listaa stressin vaikutuksia...
Tavallisista tomaateista poistetaan niiden lehtihankoihin kasvavat sivuversot eli "varkaat". Pensastomaatteihin kuuluvasta mini- eli marjatomaatista ei sivuversoja kuitenkaan tarvitse poistaa. Näin kerrotaan ainakin Lars-Eric Samuelsonin ja Ulf Schenkenmanisin teoksessa Kodin kasvimaa, joka on lainattavissa kirjastoistakin.
Music Finlandin sivulta voi etsiä suomalaisten säveltäjien teoksia tarkennetulla haulla (Advanced search) myös sävellysvuoden (esim. 2000-2018), esityskokoonpanon (esim. mezzo-soprano, piano tai vocal, piano, koska äänialaa ei aina ole erikseen mainittu), esiintyjien lukumäärän (esim. 2) ja teostyypin (esim. Vocal and choral works) mukaan. Jos teos on kustannettu, kustantajan nimi näkyy teoksen tiedoissa, jolloin sitä voi etsiä kirjastojen luetteloista tai kaupoista. Kustantamattomia teoksia voi ostaa palvelun kautta. Suurin osa nuoteista on digitaalisessa muodossa, ja joitakin teoksia voi esikatsella. Hakutuloksen voi järjestää esimerkiksi sävellysvuoden mukaan. Tällä hetkellä palvelun kautta löytyy 17 vuonna 2000 tai sen jälkeen...
Toimintakertomus on yhdistyksen hallituksen laatima asiakirja, jossa käydään läpi edellisen toimintavuoden tuloksia. Toimintakertomuksessa verrataan saavutuksia aiemmin laadittuihin suunnitelmiin, jotka lueteltiin toimintasuunnitelmassa. Vastuuvapaus hallitukselle myönnetään toimintakertomuksen pohjalta, ei vuosikertomuksen.
Vuosikertomus on toimintasuunnitelmaa vapaamuotoisempi asiakirja, jonka muodon määrää yhdistyksen toiminta ja tarkoitus. Vuosikertomuksessa voidaan käsitellä samat asiat kuin toimintakertomuksessa, mutta tämän lisäksi siinä usein kerrotaan yhdistyksen toiminnasta ja tarkoituksesta yleisesti.
Vuosikertomus voi koostua useasta osasta, joista yksi voi olla toimintakertomus. Muita osia voivat olla esimerkiksi...
Netistä löytyy monenlaisia ohjeita c-vitamiiniseerumin tekemiseen. Ohjeissa neuvotaan käyttämään mm. pellavansiemenuutetta, tislattua vettä tai vain vettä yleensä. Itse tehty pellavansiemenuute käytetään jäähtyneenä, muista ei löytynyt mainintaa veden lämpötilasta. Alla muutama ohje:
https://helenatur.com/piristava-c-vitamiiniseerumi-hoitaa-vasynytta-ihoa/
http://vitamiinitverkosta.blogspot.com/2013/12/iherb-tee-se-itse-c-vitamiiniseerumi.html
https://www.bebeautiful.in/all-things-skin/skin-concerns/how-to-make-vitamin-c-serum-at-home
Kysteiinit ovat aminohappoja. Aminohapot taas ovat orgaanisia yhdisteitä, joista mm. proteiinit muodostuvat. Proteiinit toimivat elimistön entsyymeissä, kudosten rakenteissa, hormoneissa ja vasta-aineissa. Ihmiskeholle välttämättömiä aminohappoja on yhteensä 20, joista yhtätoista elimistö osaa valmistaa itse. Loput yhdeksän on saatava ravinnosta.
Kysteiini esiintyy kahtena enantiomeerinä eli L-kysteiininä ja D-kysteiininä. Kystiini puolestaan on kahdesta kysteiinimolekyylistä muodostunut yhdiste.
Lähteet:
Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr0…, https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt0…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aminohapot, https://fi....
Muuttamista käsitellään lukuisissa lastenkirjoissa. Osassa kirjoista muuttaminen liittyy uusioperheeseen. Muuttamiseen liittyy myös uusien ystävien saaminen ja toisaalta yhteydenpito vanhoihin ystäviin.
Seuraavissa kuvakirjoissa muutetaan:
- Chapouton, Anne-Marie: Turlutiinit muuttavat
- Corderoy, Tracey: Sopu sijaa antaa!
- Erkintalo, Jenni: Talo kulman takana
- Freedman, Claire: Susihukka ja rohkea hiiri
- Gleeson, Libby: Anni ja Lasse
- Jalonen, Riitta: Aatos ja Sofian sorsapuisto
- Katajavuori, Riina: Mennään jo naapuriin
- Lapintie, Tarja: Lassi muuttaa
- Lindgren, Barbro: Raisu Roosa muuttaa kaupunkiin
- Marcero, Deborah: Purkissa
- Nordqvist, Sven: Viiru muuttaa
- Pelliccioni, Sanna: Onni-poika saa uuden ystävän...
Nimi on tunnettu erityisesti Keski-Pohjanmaalla, ja Sukunimet -kirjan mukaan siihen todennäköisesti liittyy seudulle ominainen murresana visti, joka on tarkoittanut "jakamattomasta maasta yksityisen talon nautintaan niityksi tai tervametsäksi otettua aluetta". Sana vertautuu ruotsalaismurteiden sanaan vist, jonka merkitys puolestaan on "olinpaikka; paikka jossa oleskellaan tervanpolton tai muun metsätyön aikana; karjamaja; tilapäisesti pystytetty katos tai koju". Lisäksi Suomen sanojen alkuperän etymologisen sanakirjan mukaan visti voi tarkoittaa myös (avo- tai umpi)kuistia, joka on vastaavasta ruotsalaisesta sanasta kvist peräisin oleva varhaisempi laina. Em. kirjasta löytyy vielä yksi maininta sanan käytöstä 1800-luvulta,...
Aivan kaikkien Suomen kirjastojen aineistotietokannat eivät ole vielä Internetin kautta haettavissa. Virallinen tavoite on Opetusministeriön tilaamassa "Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia"- asiakirjassa kuvattu näin : "Koko kirjastolaitos saatetaan kiireesti tietoverkkojen palveluiden piiriin. Huolehditaan siitä, että sekä tieteellisissä että yleisissä kirjastoissa on riitttävät laitteet ja tietoliikenneyhteydet sekä tarpeellinen asiantuntemus. Erityistä huomiota kiinnitetään yleisten kirjastojen tietoverkkopalvelujen kehittämiseen ja kirjastojen kehittämiseen avoimen tietoverkon solmukohtina."
Tarkempia lukuja löydät seuraavien linkkien kautta:
*Ainakin yleisten kirjastojen aineistotietokannoista löydät tietoa Seppo Saartin...
