Etsimäsi kirja on Ruth Craftin teos Talvinalle. Muistit siis kirjan nimen aivan oikein. Alkuteos The winter bear ilmestyi vuonna 1974 ja Marjatta Kurenniemen suomennos teoksesta julkaistiin jo seuraavana vuonna WSOY:n kustantamana. Kirjassa on Erik Blegvadin kuvitus.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa on kuvaus kirjasta ja kuva kirjan kannesta löytyy helposti Googlen kuvahaulla.
Kirjaa ei näytä löytyvän omasta lähikirjastostasi tai kirjastoverkkoalueeltasi, mutta monesta Suomen kirjastosta se onneksi vielä on lainattavissa, joten voit tilata kirjan kaukolainaan.
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.lounakirjastot.fi/
http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2013/02/tarkkailkaa-puiden-ja...
Juuri kysytyllä nimellä – Alestalo-Uusitalon aikakausijaottelu 1986 – ei löytynyt materiaalia. Kanavassa 1987:5 (löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta) on Matti Alestalon kirjoittama artikkeli ”Suomen luokkarakenne 1980-luvulla”, jossa on taulukko ”Suomen ammatissa toimivan väestön luokkarakenne 1950-1980”. Tässä taulukossa on vuosipylväitä, lieneekö se kyseinen aikakausijaottelu?
Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen avoimen yliopiston verkko-opintoihin kuuluu sivusto http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/, josta pääsee kiinnostaviin artikkeleihin. Mainittuihin sivuihin kuuluu myös http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/luokkar.htm, jossa on artikkeli ”Suomen luokkarakenne” (kirjoittajan nimeä en...
Aiheeseesi sopiva Kaupunginkirjastojen työasemilla on käytettävissä EBSCO-tietokanta jossa on viitteitä ja full text tietueita englannin kielisistä artikkeleista. Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä EBSCOsta on yleisille kirjastoille tehty versio, aiheeseen voit perehtyä syvemmin tutkimalla yliopiston kirjaston EBSCO-tietokantaa. Tätä palvelua pääset käyttämään kirjaston koneilta, käytin hakusanoina ethnocentric, polycentric ja geocentric, jokaista niitä erikseen ja jokaisesta aihealueesta löytyi artikkeleja.
Voit myös pyrkiä etsimään aiheesta laajemmin Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-aineistohausta http://www.libplussa.fi/ Laita hakusanoiksi vaikkapa kulttuurienvälinen tutkimus ja valitse englanninkieliset teokset.
Kannattaa...
Niin kuin kielitoimiston sanakirja sanoo, aihio on "vasta pääpiirteiseen muotoonsa työstetty esine". Avaimen aihiosta tehdään avainjyrsinkoneella avain. Koneeseen asetetaan aihio, mutta siitä poistetaan avain: aihio on jyrsimätön, jyrsinnän jälkeen se on jo avain.
https://www.abloy.fi/Abloy/Abloy.fi%20(OW2)/Tuotteet/Tuotekatalogi/Avainjyrsinkoneet/131010v_6232_EXEC%20manuaali%20FIN.pdf
Usko, uskonnot ja uskonnollinen kokemus ovat selvästi olleet Waltarille keskeisiä teemoja koko hänen elämänsä ajan. Kirjailijan lapsuudenkoti oli vahvasti kristillisen ihanteellisuuden värittämä (hänen isänsä Toimi Waltari oli pastori, "palavasieluinen idealisti"), ja syksyllä 1926 nuori Waltari kirjoittautui Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Seuraavan vuoden syyslukukaudella jo jätti teologian ja siirtyi opiskelemaan filosofiseen tiedekuntaan, pääaineenaan uskontotiede. Tämä vaihdos on jo sinänsä paljonpuhuva ja kiteyttää itseensä paljon Waltarin henkilökohtaisesta suhteesta uskoon ja uskonnollisuuteen: kirkollisen kristinuskon protagonistin asemesta hänestä tuli syrjästäkatsoja ja tarkkailija, jonka osaksi tuli vapain...
Signeeraus näyttäisi olevan Edward S. tai sitten vain kovin taiteellinen Edward. En löytänyt ketään tuon nimistä taiteilijaa Suomen taiteilijoiden Kuvataiteilijamatrikkelista.
Aikanaan on julkaistu Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Sitä ei Ratamo-kirjastoista löydy. Helmet-alueen kirjastoista teosta löytyy Helsingistä Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoista sekä Vantaalta Tikkurilasta. Kirjat ovat käsikirjastoaineistoa, jota voi selata paikan päällä.
Arvelen, että kyseessä ei ole kovin tunnettu taiteilija, koska häntä ei kuvataiteilijamatrikkelista löydy. Neuvoisin ottamaan yhteyttä taideasiantuntijatahoihin, kuten Hagelstamiin. Myös eri taide- ja designaikakauslehdet tarjoavat lukijoilleen arviointipalveluja....
Kynsi sanasta on suomen murteissa moneksi. Monesti se on käsitetty sormiennäppäryyden tai taidon synonyymiksi. Suomen murteiden sanakirjassa on esimerkkejä Kynnelle kykenemisestä:"jhk kykeneväksi tullut ”kykenee (pääsee tms.) kynnelle (t. kynsilleen)”.Esimerkitnim piàn kun nek (pojat) kynnel kykèntysivɛ nin talòm pellol työhön. Sauvoeikö siältä nyr rupijat tulohon siältä Amerikasta pois kaikki jokka kynsillensäk kykenöö. NurmoAina vietiin niityllek kesällä syvämmaallekki yökuntiin semmosia (lapsia) jokka kynnellek kykeni. Saloinense aina tuntu vaiḭ että ku minä pääsen kynnellet tuosta niin kyllä minä sitte taas pärijää˷. KuivaniemiLapsi on jo melkein työhön kykenevä: On ihan kynnelle käymässä. KuhmoSillon kun kynnellek kyhäösi ni,...
Tietoviesti on Tietoliikenneliiton julkaisu. Tietoliikenneliiton
kotisivut ovat osoitteessa http://personal.inet.fi/yhdistys/tll/paa.htm Toimisto-linkin takaa löytyy tiedottaja Ritva Särkisillan yhteystiedot. Hän on ko. lehden päätoimittaja.
Lehti tulee myös Turun kaupunginkirjaston Julinin lehtisaliin.
Käyntiosoite: Eerikinkatu 4, pohjakerros
Postiosoite: Eerikinkatu 4 20100 TURKU
Puhelin: 02-2623 770
Voit pyytää lähintä kirjastoasi tekemään kaukopalvelutilauksen ko. lehdestä ja tilaamaan esim. kopioita lehden artikkeleista.
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei Hukassa on hyvä paikka -näytelmää ole luettu äänikirjaksi. Näytelmä löytyy kyllä kirjana, samoin Iiro Rantalan Cd-levy, jossa on näytelmän musiikki. Saatavuustietoja voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Myöskään Näkövammaisten kirjasto Celia ei kyseistä äänikirjaa tuntenut (aineistotietokanna osoite: http://www.celialib.fi/hk2.html
Seuraavalta sivulta löytyy tietoa kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
http://lyyra.kempele.fi/pv/laine/laine.html
Valokuvaa en löytänyt netistä, mutta kysele lähimmästä kirjastosta löytyisikö kuvaa esimerkiksi hakuteoksista.
Ruotsalaisen oopperan katsotaan syntyneen 18.1.1773, tuolloin esitettiin Tukholman Bollhusetissa ooppera Thetis ja Pelée.
Kungliga Operan, Ruotsin kansallisnäyttämön ensimmäinen esitys uudessa oopperatalossa oli 30.9.1782.
http://www.operan.se
Confidence, Ulriksdalin linnan teatteri Solnassa, on Ruotsin vanhin teatteri (vuodesta 1753). Ruotsi. Kulttuurimatkailijan opas. Helsinki 1992.
http://www.confidencen.se
Drottningholmin linnanteatterin, Slottsteatern, (vuodesta 1766) sanotaan olevan maailman vanhin edelleen aktiivikäytössä oleva teatteri. Tukholma. Kaupunkikirjat. Helsinki 2003.
http://www.drottningholmsslottsteater.dtm.se/
Kannattaa tutustua Jake Nymanin kirjaan "Onnenpäivät: Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat levyt vuosina 1955-1965". Kirjassa on pelkän listatiedon lisäksi myös paljon muuta hyödyllistä tietoa jokaisen vuoden musiikkielämästä. Kirja on saatavissa lähes kaikissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tilanteen voi tarkastaa Helmet-aineistohausta: www.helmet.fi
"Mitä Missä Milloin"-kirjojen mukaan vuosien 1954 ja 1956 välisenä aikana suurimpia hittikappaleita Suomessa olivat:
Peggy Lee: "Johnny Guitar"
Rosemary Clooney: "Mambo Italiano"
The Four Lads: "Istanbul"
Maria Zamora: "Oh, el baion"
Glenn Miller: "Moonlight Serenade"
Dean Martin: "Sway"
The Four Lads: "Skokiaan"
Eddie Calvert: "Cherry Pink and Apple Blossom White"
Louis Armstrong: "Mack...
Kirjaston Asko-koneilla käytetään vain numeroja sisältävää pin-koodia, koska samaa pin-koodia käytetään myös kirjaston lainausautomaateissa. Lainausautomaatin numeropaneeli ei sisällä kirjainnäppäimiä. Jotta asiakkaan saama pin-koodi toimisi sekä Asko-koneissa, HelMet-palvelussa että lainausautomaateissa, on sen oltava numeropohjainen.
Irmeli-kappaleen sanat ja nuotit löytyvät Lovekustannuksen julkaisemasta Laulukirja-nimisestä nuottikokoelmasta (isbn 951-9377-23-9). Kirjan saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta, www.helmet.fi.
Mainitsemaasi kirjaa ei ole julkaistu suomeksi ainakaan toistaiseksi. Tällä hetkellä Meg Cabotin kirjoista on suomennettu ainoastaan hänen Prinsessapäiväkirjat-sarjansa.
Prinsessapäiväkirjojen suomalaisena kustantajana on WSOY. Voit kysellä esimerkiksi suoraan heiltä, onko Avalon high -kirjoja saatavilla jatkossa myös suomenkielisinä:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Helena Meripaasin kirjoittamaa Kisse-sarjaa on ilmestynyt kaksi osaa: Elämäni frettinä (2006) ja Pöllöhilloa (2007). Sarjaa julkaisee Otava. Tänä keväänä ei sarjaan ole tulossa uutta osaa. Seuraavan osan ilmestymistä voit tiedustella kustantajalta www.otava.fi tai kirjailijalta helena. meripaasi@hotmail.com
Sarkin luonnonopuistosta löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
1) Kauneimmat kansallispuistot / Maailman luonnon säätiö ; [päätoimittaja: Benigno Melzi D'Eril] ; [suomennos englanninkielisestä tekstistä: Ilona Sevelius]. - [Espoo] : Weilin + Göös
Alkuteos: WWF presenta le più belle riserve naturali del mondo
ISBN 951-35-4874-0 (koko teos, sid.)
Osa 2: Eurooppa. - , [1990] (Italia). - 243 s. : kuv., kartt. ; 34 cm
ISBN 951-35-4876-7 (sid.)
Sivuilla 204-223
2) Värt att se i Sverige : en reseguide / [redaktion: Per Wivall, Lennart Grenholm] ; [kartor: Lars Svensson] ; [bildredaktion: Irene Berggren, Jenny Margareta Söderberg]. - [Ny utg.]. - Stockholm : Bonnier fakta, 1992. - 352 s. : ill., kart. ; 25 cm
Förra utg. 1979. - Karta på för...
Murretaitaja Hannu Hyttisen laatima pipavala kuuluu seuraavasti: "Mää vannon käsi syrämmellä, että kum mittari huitelee miinuksilla, nim mää veräm pipam päähä. Näino!"
http://www.aamulehti.fi/moro/matkatjajuhlat/johanneksen-koululla-pipava…
