Arkistosta löytyi aiempi vastaus samaan kysymykseen, jonka itse olitte esittäneet. En löytänyt eri lähteistä toista tietoa, joten vastaus lienee pätevä. Linkki vastaukseen : http://www.kysy.fi/kysymys/mita-kuuluu-kahdeksan-surmanluodin-lapsinayt…
Jean Sibelius teki vuoden 1909 syksyllä matkan Kolille lankonsa Eero Järnefeltin kanssa. Matkasta on kerrottu mm. Karl Ekmanin Sibelius-elämäkerrassa, ja kirjaa on siteerattu myös Suomen matkailu -lehdessä 1955:5, jossa on pitkä artikkeli aiheesta Sibelius ja Koli. Matkareitistä on sen verran kerrottu, että Sibelius tuli Kolille vesiteitse: "Koko matka kesti viikon, oleskelu Kolilla, jonne saavuttiin vesitse iltamyöhällä, hieman toista vuorokautta, ja itse vuorella oltiin vain muutama tunti. Mutta tämä elämys oli unohtumaton."
Myös Kolin luonnonmaisemien vaikutusta Sibeliuksen neljänteen sinfoniaan on käsitelty hänen elämäkerroissaan.
Sanomalehti Karjalaisessa on ollut artikkelisarja Taiteilijoita Kolilla. Osassa 6: Sibelius ja Kolin...
Olisikohan tässä kyseessä keltavuokko (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keltavuokko), joka kukkii juuri nyt ja on erilaisissa puistoissa kohtalaisen yleinen? Keltavuokon terälehdet ovat samanlaiset kuin valkovuokolla, mutta lehdet eivät kyllä ole samanmalliset kuin sinivuokolla.
Pasilan kirjastosta tunnistettiin kyseinen runo. Katkelma on Andrew Marvellin (1621-1678) runosta "To his coy mistress", josta löytyy ainakin kolme eri suomennosta: Kainolle rakastetulle (suom. Aale Tynni, Aralle rakastetulle (suom. Veijo Meri)ja Kainolle rakkaalleen (suom. Kirsti Simonsuuri). Tynnin suomennos löytyy mm. teoksesta Tuhat laulujen vuotta ja Meren suomennos mm. teoksesta Runoni rakkaudesta. Kolmas suomennos runosta on Parnasson numerossa 2001:3.
Uimataidosta puhutaan toisinaan luontaisena kykynä, mutta ihmisen uimataito on opeteltava taito. Tämmän päivän suomalaisista vain kaksi kolmasosaa osaa uida:
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/71867.html
http://www.hs.fi/kotimaa/a1403757917482
Uimataitoisia ihmisiä on kuitenkin ollut tuhansia vuosia. Englannin kielellä aiheesta löytyy tietoa mm. alla olevien sivujen kautta:
http://www.icnsportsweb.com/history-swimming-evolution-swimming-sport.h…
http://www.haltonsc.com/index.php/en/swimming-mainmenu-35/early-history…
http://www.tidalwaveswimming.com/TabGeneric.jsp?_tabid_=14223&team=gatws
Useat yleiset kirjastot ovat osallistuneet Kirjastot ja laatu -hankkeeseen, josta enemmän osoitteessa http://www.kuntaliitto.fi/opetus/kirla.htm.
Tarkempia tietoja asiakaskyselyistä voisi varmaan saada kustakin hankkeeseen osallistuneesta kirjastosta.
Meillä Uudessakaupungissakin tehtiin viimeksi viime kesänä asiakaskysely, josta tarkempia tietoja voi kysyä kirjastonjohtaja Ritva Kolholta. Painetussa muodossakin on joitain sekä tieteellisistä että yleisistä kirjastoista tehtyjä raportteja saatavissa. Samoin kirjastoalan lehdissä on joitain selvityksiä. Tarkempi luettelo näistä viitteistä on teille varattuna Uudenkaupungin kirjaston neuvonnassa.
Ainakin joihinkin sairauksiin, esim. näköhermotulehdukseen, voi liittyä kipua silmän takana, mikä viittaisi tuntoaistiin. Kannattanee kuitenkin kysyä tarkemmin kirjastolaisia paremmalta asiantuntijalta, eli lääkäriltä.
Maailma on täynnä asioita, joita kukaan ei ole tutkinut ja sen takia niistä ei löydy valmista tutkimustietoa. Normaalisti tällaisen kirjahankkeen edellytyksenä on perusteellinen oma perustutkimus, joka ei voi tapahtua googlaamalla vaan menemällä paikkakunnalle, siellä oleviin ja maakunta-arkistoihin, ihmisiä haastattelemaan jne. Jos asian sanoo karusti, maailmassa on lähinnä asioita, joita kukaan ei ole toistaiseksi tarkemmin tutkinut ja vain vähän kunnolla tutkittuja, joista voi lukea kirjan tai edes kunnollisen artikkelin. Jos joku olisi aiemmin tutkinut Paimion Mäntymäen tanssilavan toimintaa, tieto löytyisi kirjastojen tietokannoista, joista tietysti kannattaa aina lähteä liikkeelle. Jos itse lähtisin tällaista kirjaa tekemään,...
Internetistä ei löydy paljoa Linnan kuvia, mutta sen sijaan jonkin verran tietoa kyllä. Tässä muutamia vinkkejä:
Hakupalvelusta http://www.northernlight.com voit etsiä esim. seuraavasti: kirjoita hakukenttään 1)Väinö Linna tai 2)Väinö Linna picture
Näistä hauista saat joitain vinkkejä.
Osoitteessa http://www.sci.fi/~vanhalao/vainolinna.htm on mm. pienimuotoinen lähdeluettelo, jossa teoksia, joista voit saada lisätietoa. Osa teoksista on varmasti saatavissa myös Ruotsissa.
ätän tähän lopuksi vielä linkin sivuille, joilta löytyy Väinö Linnan seuran yhteystiedot. Sieltä voit varmasti saada lisätietoa ja mahdollisesti myös kuvia:
http://www.finlit.fi/kia/luettelo/nseura.htm
Työn iloa!
Tässä muutama teos liittyen arvoihin työelämässä:
Aaltonen: Yrityksen arvot ja etiikka (1999), Hiebert: Hyvää työtä (1998), Kurikka: Elämän eväät - tutkimus nuorten käsityksista koulutuksesta, työstä ja moraalista (1997), Räikkä: Hyvä ammattilainen - johdatus ammattietiikkaan (1995), Lahti-Kotilainen: Työpaikan arvot ja ihmiskäsitykset tuloksen tekijöinä (1995), Kortteinen: Kunnian kenttä - suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona (1992)
Esitelmäntekoon suosittelen kolmea keskeistä kirjallisuudenhistoriaa:
Kansojen kirjallisuus 1-12
Koskimies, Rafael : Maailman kirjallisuus 4
Roos, Vappu : Suuri maailmankirjallisuus
Turun kaupunginkirjastossa teokset ovat luokassa 86.1, josta voit löytää lisääkin tietoa yleisen
kirjallisuuden historiasta.
Kysy henkilökunnalta, jollet itse löydä hyllystä!
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy ainakin kaksi suomenkielistä Corel Draw 8:aa käsittelevää teosta, Reima Flyktmanin Corel Draw 8 sekä Outi Lammin samanniminen teos. Flyktmanin kirjaa on Espoon pääkirjastossa ja Matinkylässä, molemmat niteet tosin tällä hetkellä lainassa, luokka 75.11. Lammin teosta ei ole Espoon kokoelmissa, mutta Helsingin ja Vantaan kirjastoissa yhteensä 17 kpl, ja sitäkin voi siis tilata myös Espoon kirjastoihin. Saatavuustilanne vaihtelee, saatavuustietoja voi tutkia myös Internetin kautta osoitteessa http://www.libplussa.fi/ (nimekehaku CorelDraw#).
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokantaan lehdistä ei tehdä asiasanoja, joten lehdistä voi tehdä hakuja vain nimessä olevien sanojen perusteella. Valtakunnallisesti lehtien artikkelitietoja luetteloidaan Aleksi-tietokantaan, jota voit käyttää kirjastossa olevilla internet-päätteillä. Löydät sivun Kuopion kaupunginkirjaston sivulta kohdasta Linkit ks. http://www.kuopio.fi/kirjasto/i_linkit.htm
Sinun tulee vielä erikseen tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston web-origo-aineistohausta, onko kyseistä lehteä saatavilla lainattavaksi tai luettavaksi. Lisäneuvoja voit aina halutessasi kysyä lehtisalista, aikuistenosaston tietopalvelusta tai lähikirjastoista.
Uudempia käsityökirjoja voit hakea kirjastomme web-origo-aineistohausta...
Helmet-kirjastojen myöhästymismaksu on 20 senttiä päivältä aikuisten aineistosta (lasten kirjoista maksua ei mene). Sillä ei ole merkitystä, onko elokuvasta varauksia vai ei.
Helsingin kaupunginkirjaston maksuista löytyy tietoa kirjaston sivuilta, kohdasta Kirjasto-info > Lainaaminen ja kirjastokortti > Maksut, (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1554 ).
Anni Swanista: Maija Lehtonen: Anni Swan (1958), muutamia sivuja kirjassa Sain roolin johon en mahdu (1989). Anni Swanin tuotantoa teoksessa Katsomuksen ihanuus (1996. Swanin sisarusten kirjeitä on ilmestynyt teoksissa Yhdeksän mustaa joutsenta (autonomian ajan Suomessa) ja Mustat joutsenet ja heidän jälkipolvensa (itsenäisen Suomen ajalta) sekä Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898-1908.
Kirjallisuudesta vuosina 1890-1950 saat parhaiten tietoa Suomen kirjallisuudenhistorioista, esim. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia. Aikaväli on laaja ja käsittää monenlaisia suuntauksia.
Oman kotikuntasi kirjaston aineistotietokannasta löydät lisää kirjallisuudenhistorioita.
Varauksesi viimeinen voimassaolopäivä nyt on siirretty myöhemmäksi. Ei jälkeen -mahdollisuutta kannattaa käyttää vain jos aineistoa ei tarvitse enää merkitsemänsä päivän jälkeen.
Levikintarkastus Oy julkaisee sanomalehtien levikkitilastoa sivulla http://www.levikintarkastus.fi/levikintarkastus/tilastot.php
Kuntalevikkitilastoja emme löytäneet sivuilta, mutta kuntalevikkiohjeet löytyvät sivulta http://www.levikintarkastus.fi/levikintarkastus/kuntalevikkiohjeet.php
Ohjeiden mukaan kuntalevikkitiedot kyllä pyydetään ilmoittamaan Levikintarkastus Oy:lle. Kannattaa ottaa yhteyttä Levikintarkastus Oy:n tai suoraan lehtiin.
Kärsämäellä luettavista lehdistä saa kuvan Kärsämäen kirjastoon tilatuista lehdistä sivulla http://www.karsamaki.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=43
Lisäksi Kärsämäen kunnan sivuilta http://www.karsamaki.fi kohdasta Yrityksiä Kärsämäellä löytyy yritysluettelo, jossa sanomalehtien...
Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html .
Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
Mika Waltarin teosta "Tähdet kertovat, komisario Palmu" näyttää olevan nyt yksi kappale hyllyssä esimerkiksi Pasilan kirjastossa. Myös Töölön ja Rikhardinkadun kirjastoissa teos on tällä hetkellä lainattavissa. Tilanne muuttuu kuitenkin hyvin nopeasti. Ajantasaisen tilanteen voit tarkistaa helposti HelMet-verkkokirjastosta.
http://helmet.fi/search~S9*fin/X
Mika Waltarin teoksen "Tähdet kertovat, komisario Palmu" saatavuustiedot HelMet-kirjastoissa löytyvät alla olevasta linkistä.
http://helmet.fi/search~S4*fin?/tT{232}ahdet+kertovat%2C+komisario+Palmu/ttz~bhdet+kertovat+komisario+palmu/1%2C2%2C3%2CB/exact&FF=ttz~bhdet+kertovat+komisario+palmu+salapoliisiromaani&1%2C2%2C
Ennen kuin lähdet hakemaan teosta kirjastosta, kannattaa...
