Leo Lipsosen Vankilaslangin sanakirjastakaan (1990)ei löytynyt selitystä kakku-sanan kohdalta. Kirjan alussa, Lukijalle-nimisessä luvussa mainitaan, että kakku-sanaan liittyy mielikuva pitkäaikaisesta leivänsaannista, ...evään, limpun, paakelsin, pullan haukkaamisesta, järsimisestä, nokkimisesta tai syömisestä.
Samantapaisia merkityksiä kakulle löytyy Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii -kirjasta (2000). Termiä purra, syödä,heittää kakkua on käytetty kirjan mukaan jo 1940-luvulla.
Kirjassa Eurooppa: Karnevaalit ja ilonpito on kerrottu mm. rituaalinaamioista- ja puvuista sekä karnevaaleista. Kirjassa on runsas kuvitus.
Naamiaisjuhlia kutsutaan yleisesti myös karnevaaleiksi. Etenkin Venetsia on tullut tunnetuksi karnevaaleistaan. Netistä löytyy tietoa esim. Venetsian karnevaaleista ei tosin juuri suomeksi, mutta esim. google-haulla: carnival history venice saadaan tietoa englanniksi ja kuvia aiheesta. Ohessa kaksi sivustoa.
http://www.delpiano.com/carnival/html/masks.html
http://www.carnivalofvenice.com/argomento.asp?cat=2
Choir - Boys do't sing -ohjelman lopputeksteissä kuultu sävellys on:
Le carnaval des animaux (Eläinten karnevaali) soitinyhtyeelle, 14 osaa. Säveltäjä Camille Saint-Saëns. Orkesteriteoksen kesto 22 - 30 minuuttia.
Ohjelmassa kuullun osan nimi on Aquarium.
Linkki kappaleen tietoihin. http://en.wikipedia.org/wiki/The_Carnival_of_the_Animals
tai
http://www.youtube.com/watch?v=AsD0FDLOKGA&feature=related
Aquarium -osaa on käytetty lukuisissa elokuvissa.
Muun muassa Malickin Days of Heaven (Onnellisten aika) -elokuvan teemana tai Simpsonien jaksossa
"The Wife Aquatic".- Walt Disney's Beauty and the Beast (Kaunotar ja hirviö) -elokuvan teema on saanut siitä vaikutteita.
Olisiko kyseessä Raimo Karhilan (oikealta nimeltään Eero J. Tikka) henkilöhahmo Pesonen, joka esiintyi kahdessa romaanissa: Pesonen (1981) sekä Pesonen ja pankkimiehet (1982). Molemmat kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista:
Pesonen : jännitysromaani / Raimo Karhila
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1331286?lang=fin
Pesonen ja pankkimiehet / Raimo Karhila
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1331308?lang=fin
Kirjasammosta löytyy kuvaukset teoksista. http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176021588934
Kysyimme nimestä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastolta.
He kertovat, että missään heidän kirjastossa olevassa venäläisiä sukunimiä käsittelevissä hakuteoksissa ei mainita sukunimeä ”Sekirkin” (mask.) tai ”Sekirkina” (fem.).
Internetistä he sitä vastoin löysivät sivun, josta löytyi tieto, että nimi on venäläistä alkuperää tai valkovenäläistä, ukrainalaista… – lähde kertoo myös muista mahdollisuuksista. Nimen oletetaan olevan peräisin varhaisten kantajiensa nimestä, lempinimestä tai ammatista.
Edelleen sivu kertoo, että sukunimi ei ole Venäjällä kovin yleinen. Aristokraattien säätyyn kuuluvista pihkovalaisista pajareista sukunimeltään ”Sekirkin” on mainintoja 1500-1600 –luvun kronikoissa. Sukunimen historialliset juuret löytyvät...
Helpointa olisi, jos hän noutaisi varauksesi ja lainaisi ne omalla kortillaan. Silloin homma toimii niin, että hän vain kertoo asiakaspalvelutiskillä, mitä varauksia on hakemassa. Jos noutajalla ei ole kirjastokorttia, se voidaan tehdä nopeasti, jos hänellä on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Varaukset on mahdollista lainata myös sinun kortillesi, mutta silloin varausten noutajalla täytyy olla allekirjoitettu valtakirjasi. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, mitä varauksia noutaja on hakemassa ja mille kortille.
Viime vuoden (2012) lopulla yhtyeeltä on ilmestynyt levy nimeltä Luigi Boccherini Trios, Op. 34, Vol. 1. Ja aivan vuoden lopulla myös DVD konserttitaltioinnista (Concierto Barroco). Lisää tietoa alla olevien linkkien kautta:
http://www.laritirata.com/
http://www.cantus-records.com/portfolio/cv-1201-concierto-barroco-dvd/?…
Tässä vastaus Keski-Suomen liitosta:
"Näyttää siltä että osa lippufirmoista valmistaa ainakin netissä olevien kuvien perusteella puna-valko-mustia tai musta-puna-valkoisia isännänviirejä, mutta liiton sivuilla olevan ”maakuntatunnukset” alasivuston mukaan ”maakunnan isännänviiri on musta-valko-punainen pystysuunnassa alaspäin kapeneva viiri, jonka yläosassa on metsotunnus”."
Kuva sivulla: http://www.keskisuomi.fi/keski-suomi/keski-suomen_maakuntatunnukset
Ylen ja Kavin arkistoista ei löytynyt tähän kysymykseen vastausta. Maalaistalosta ja puukotuksesta tulee väistämättä mieleen Ihmiset suviyössä -elokuva, vaikka siinähän puukottaja oli nuori mies (Nokia) eikä puukotettu. Ohjelmien esitystietoja ei löydy netistä, niitä pystyy selaamaan mikrofilmatuista tai arkistoiduista lehdistä kirjastoissa paikan päällä. Esim. Kansalliskirjastossa on mikrofilmattuja lehtiä, samoin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa.
Televisiosarjoista löytyy jonkin verran tietoa Ylen Muistikuvaputki-sivustolta, http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/index.htm
sekä Wikipediasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Televisiosarjat .
Elokuvista löytyy tietoa Elonetistä
http://www....
Teoksessa Mikkonen: Sukunimet (Otava 2000) kerrotaan Pisilä-sukunimestä mm. seuraavaa:
Nimen taustalla on todennäköisesti germaaninen Bis-henkilönimipesye, johon lukeutuvat sekä muinaissaksalaiset että -skandinaaviset miehennimet Bisa, Bisi, Biso jne. ... Sukunimenä talonnimilähtöinen Pisilä tunnetaan Pohjois-Pohjanmaalla, mm. Pyhäjoella, Alavieskassa, Kalajoella, Lohtajalla, Saloisissa ja Tyrnävällä.
Pisilä-sukunimestä on kerätty paljon tietoa osoitteeseen
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/pisila.html
Yppärinoja ja Pisilänpuhto viittaavat Pyhäjoen suuntaan. Tarina kolmesta veljeksestä saattaisi olla tuttu Pyhäjoella sijaitsevassa Annalan kotiseutumuseossa, jonka yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.pyhajoki.fi/annalan_museo
Anne Frankin päiväkirjoista on tulossa laajempi, Frankin isän sensuroimia jaksoja sisältävä laitos. Saksalaisten tutkijoiden on tarkoitus saada uusi päiväkirjaeditio ja siihen liittyvä tutkimus julkaistua vuoteen 2017 mennessä.
Oletettavasti uusi, laajennettu teos kiinnostaa suomalaisia kustantajia ja lukijoita, mutta mitään tarkempia tietoja suomentamisesta tai julkaisuajankohdasta ei vielä tässä vaiheessa löytynyt.
Päiväkirjoista on jo ilmestynyt Annen isän Otto Frankin toimittaman teoksen lisäksi vuonna 2002 suomeksikin ilmestynyt Mirjam Presslerin toimittama kattavampi editio, joka sisältää noin neljänneksen enemmän Annen aiemmin julkaisematonta aineistoa, mm. eroottisiin tunteisiin liittyviä merkintöjä, kriittisiä kommentteja...
En osaa pysyä yhdessä lehdessä kieliryhmää kohden, sen verran laajasta valikoimasta on kyse. Naapurimaassamme on kaksi päälehteä, joista Dagens Nyheter on sitoutumaton liberaalilehti, kun taas Svenska Dagbladet on sitoutumaton oikeistolehti. Isossa-Britanniassa laatulehdistä The Guardian on keskusta-vasemmistolehti, kun taas The Times nojaa enemmän oikealle. Yhdysvalloissa suurimmat lehdet ovat vasemmisto-oikeistoakselilla The New York Times, The Washington Post ja The Washington Times. Saksan kohdalla suosittelisin Süddeutsche Zeitung-lehteä. Toivottavast löydät näistä itsellesi sopivat lehdet.
Kuvasta on hieman vaikea erottaa lajia, koska kokoa ei näe. Otus saattaisi olla jonkinlainen viljakärsäkäs.
Anticimeksin sivustolta löytyy kuva ja torjuntaohjeet. https://www.anticimex.fi/jyvakarsakas
Kannattaa kuitenkin kysäistä vielä joltain asiantuntijalta esim. Biotus.fi tai Ötökkätieto.fi
Julkaisua johon olisi listattu kaikki julkishallinnon (= valtion, kuntien tm. julkisten yhdyskuntien hallinto) atk-päättäjät ei tietojemme mukaan ole, mutta avuksi kaipaamasi tiedon etsinnässä on sekä Suomen valtiokalenteri (http://www.halvi.helsinki.fi/valtiokalenteri/), jossa luetellaan valtion virastojen ja laitosten ylempi virkamieskunta sekä johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt, että Suomen kunnalliskalenteri josta löytyvät kaikkien Suomen kuntien keskeisten viranhaltijoiden yhteystiedot.
Kirjat löytyvät yleisistä kirjastoista kautta maan.
Käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätöksiä ei pääse katsomaan Internetin kautta. Päätöksistä saa tietoa käymällä ao. virastotssa
Helsingin käräjäoikeus Pasilanraitio 11
00240 Helsinki
(PL 25, 00241 Helsinki) (09) 1571
Telekopio
(09) 157 2717
helsinki.ko@om.fi
Helsingin hovioikeus Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
(PL 76, 00521 Helsinki) (09) 15 961
Telekopio
(09) 159 6212 (kirjaamo)
helsinki.ho@om.fi
Katsopa Makupalat.fi -osoitteessa https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala ja hakuakin voit kokeilla sanalla Kalevala. Täältä löytyy jos jonkinmoista Kalevalalinkkiä...
Se menee näin:
Kleopatra: Minulta onnes löydät.
Airut: Mutta, rouva,
Kleopatra: En kärsi tuota ”muttaa”; hyvän alun
Se aivan pilaa; pois se ”mutta”! ”Mutta”
Se on kuin vanginvahti, jota seuraa
Kamala pillomus. Mies, sinä, työnnä
Yht’aikaa korvahani koko tukku,
Hyvät ja pahat! Caesar on ystävä,
Voi hyvin, sanot, ja on vapaa, sanot.
(suom. Paavo Cajander)
Antonius ja Cleopatra on suomeksi teoksissa
Shakespeare, William: Draamoja. 2. WSOY, 1994
Shakespeare, William: William Shakespearen kootut draamat. 8. WSOY, 1950
Shakespeare, William: William Shakespearen draamat 3. 1944.
Shakespeare, William: Antonius ja Cleopatra. 1895.
Pertti Virtarannan kirjassa Suomalaismetsissä lause oli Itä-Karjalasta lähtöisin olevan vanhan miehen sanoma. Kyseessä on siis jokin karjalan murre/kieli. Karjalan kielen sanakirjan mukaan djo tarkoittaa jo ja hambahatoi hampaaton. Valitettavasti käytössäni oleva sanakirjasarja päätty s-kirjaimeen, mutta osoitteessa http://www.veps.de/Sanasto/ olevan sanakirjan mukaan ynnäliine tarkoittaa koko, kokonainen. Ynnäh muistuttaa tuota sanaa, joten kontekstin perusteella voisi arvata, että lause on käännettynä suurin piirtein ”Minä olen jo täysin hampaaton”. Osoitteesta http://www.yourdictionary.com löytyy muuten lukuisia eri kielten verkkosanakirjoja.
Lasten runoaitta -sarja on vuodelta 1987, joten kova käyttö on kuluttanut sen useissa kirjastoissa loppuun.
1. kasettia on jäljellä vielä Keski-Espoon kirjastossa, 2. Tapiolassa, 5. Keski-Espoossa ja Tapiolassa, 6. samoin Keski-Espoossa ja Tapiolassa, 7. ainoastaan Tapiolassa, 8. Keski-Espoossa, Leppävaarassa ja Tapiolassa.
Varauksen tekemiseen saat ohjeita linkistä: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Tilanteen saat helpoiten selville valitsemalla HelMet - haun pudotusvalikosta Teoksen nimi ja kirjoittamalla tyhjään laatikkoon Lasten runoaitta sekä valitsemalla oikeanpuoleisesta pudotusvalikosta aineistolajiksi Lasten aineisto.
Lastenosaston aineistosta ei peritä varausmaksua.
