Kirjastoasetuksen § 4 vuodelta 1998 määrittelee kirjastonhoitajien koulutuksen, ja asetusta muutettiin juuri koulutuksen osalta vuonna 2009, mikä avasi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla mahdollisuuden päästä kirjastonhoitajan virkoihin.
Siis kirjastonhoitajalla on joko
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot
tai
2) ammattikorkeakouluissa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot.
Kunnassa / kaupungissa vain yhdellä, johtavalla henkilöllä täytyy olla...
Sinikka Nopolan tuotannosta ei nouse esiin selkeästi varsinaisia pääteoksia. Keskeinen merkitys Nopolan tuotannossa on kuitenkin Eila ja Rampe -kirjoilla ("Ei tehrä tästä ny numeroo", "Se on myähästä ny", "Kyä tässä jotain häikkää o" ja "Eila, Rampe ja elämän tarkoitus"), eli hämäläistrilogialla - jossa tosin on neljä osaa.
Nopolan keskeisinä teoksina voidaan pitää myös lapsille kirjotettuja Risto Räppääjä -kirjoja ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjaa, mutta nämä teokset hän on kirjoittanut yhdessä sisarensa Tiinan kanssa.
Sinikka Nopola pohtii kysymystä pääteoksestaan näin: "Pääteoksen ajatellaan yleensä olevan tekijänsä 'painavin' ja 'merkittävin' teos. Koska olen pitkälti humoristi, en ajattele teosteni painoa. Keveys ja jäntevyys ovat...
Arkistosta löytyi aiempi vastaus samaan kysymykseen, jonka itse olitte esittäneet. En löytänyt eri lähteistä toista tietoa, joten vastaus lienee pätevä. Linkki vastaukseen : http://www.kysy.fi/kysymys/mita-kuuluu-kahdeksan-surmanluodin-lapsinayt…
Olisikohan tässä kyseessä keltavuokko (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keltavuokko), joka kukkii juuri nyt ja on erilaisissa puistoissa kohtalaisen yleinen? Keltavuokon terälehdet ovat samanlaiset kuin valkovuokolla, mutta lehdet eivät kyllä ole samanmalliset kuin sinivuokolla.
Useat yleiset kirjastot ovat osallistuneet Kirjastot ja laatu -hankkeeseen, josta enemmän osoitteessa http://www.kuntaliitto.fi/opetus/kirla.htm.
Tarkempia tietoja asiakaskyselyistä voisi varmaan saada kustakin hankkeeseen osallistuneesta kirjastosta.
Meillä Uudessakaupungissakin tehtiin viimeksi viime kesänä asiakaskysely, josta tarkempia tietoja voi kysyä kirjastonjohtaja Ritva Kolholta. Painetussa muodossakin on joitain sekä tieteellisistä että yleisistä kirjastoista tehtyjä raportteja saatavissa. Samoin kirjastoalan lehdissä on joitain selvityksiä. Tarkempi luettelo näistä viitteistä on teille varattuna Uudenkaupungin kirjaston neuvonnassa.
Tätä on kysytty Yleisradiosta myös, ja he vastaavat näin:
"Käykö Yle Teksti-tv:n kello tarkalleen oikeaa aikaa?
Teksti-tv:n kelloaika on lähes tarkka aika, viiveen virhemarginaali on muutamia sekunteja. Digitaalisen lähetyksen aikavirhettä ei saada täysin eliminoitua. Aikaeroon vaikuttaa lähetysjärjestelmän lisäksi myös lähetysasemien sijainti maassamme. Maanpäällisten antennilähetysten lisäksi on kaapeli-tv- ja satelliittilähetyksiä varten omat tekstitv-signaalin kulkureitit. Yle Teksti-tv:n kellolla ei ole tarkoituskaan olla sekunnintarkka absoluuttinen oikea aika, siitä pitää huolen radion aikamerkki."
(https://yle.fi/aihe/tekstitv/usein-kysyttya-kysymyksia)
Ylen uutisista löytyy myös lisätietoa aiheesta:
Lähetyksen siirtotekniikan...
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) voit lukea paljon mielenkiintoista tietoa pääkaupunkimme kadunnimistä ja niiden historiasta.
Julkaisun eri painokset ovat luettavissa myös verkossa:
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Helsingin kadunnimet -teoksessa kerrottaan, että Lauttasaaren Tallbergin puistotie on nimetty kauppaneuvos Julius Tallbergin mukaan. Julius Tallberg omisti Lauttasaaren vuosina 1911 -1921 ja oli Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan perustaja.
Helsingin kadunnimet 3 Helmetissä
Vihreällä merkitty rakennus tarkoittaa asuin-, loma-, liike- tai yleisiä rakennuksia. Lähde: Maanmittauslaitoksen verkkosivut, joilla pdf-tiedosto karttamerkkien selityksistä: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/old/Karttamerkkien_selitys.pdf
Tässä muutama teos liittyen arvoihin työelämässä:
Aaltonen: Yrityksen arvot ja etiikka (1999), Hiebert: Hyvää työtä (1998), Kurikka: Elämän eväät - tutkimus nuorten käsityksista koulutuksesta, työstä ja moraalista (1997), Räikkä: Hyvä ammattilainen - johdatus ammattietiikkaan (1995), Lahti-Kotilainen: Työpaikan arvot ja ihmiskäsitykset tuloksen tekijöinä (1995), Kortteinen: Kunnian kenttä - suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona (1992)
Tietoja postiosoitteen oikeasta merkitsemisestä saat Postin kotisivuilta http://www.posti.fi ja tarkemmin http://www.posti.fi/hinnatjaohjeet/osoitejakuorimerkinnat/index.html .
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokantaan lehdistä ei tehdä asiasanoja, joten lehdistä voi tehdä hakuja vain nimessä olevien sanojen perusteella. Valtakunnallisesti lehtien artikkelitietoja luetteloidaan Aleksi-tietokantaan, jota voit käyttää kirjastossa olevilla internet-päätteillä. Löydät sivun Kuopion kaupunginkirjaston sivulta kohdasta Linkit ks. http://www.kuopio.fi/kirjasto/i_linkit.htm
Sinun tulee vielä erikseen tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston web-origo-aineistohausta, onko kyseistä lehteä saatavilla lainattavaksi tai luettavaksi. Lisäneuvoja voit aina halutessasi kysyä lehtisalista, aikuistenosaston tietopalvelusta tai lähikirjastoista.
Uudempia käsityökirjoja voit hakea kirjastomme web-origo-aineistohausta...
Anni Swanista: Maija Lehtonen: Anni Swan (1958), muutamia sivuja kirjassa Sain roolin johon en mahdu (1989). Anni Swanin tuotantoa teoksessa Katsomuksen ihanuus (1996. Swanin sisarusten kirjeitä on ilmestynyt teoksissa Yhdeksän mustaa joutsenta (autonomian ajan Suomessa) ja Mustat joutsenet ja heidän jälkipolvensa (itsenäisen Suomen ajalta) sekä Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898-1908.
Kirjallisuudesta vuosina 1890-1950 saat parhaiten tietoa Suomen kirjallisuudenhistorioista, esim. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia. Aikaväli on laaja ja käsittää monenlaisia suuntauksia.
Oman kotikuntasi kirjaston aineistotietokannasta löydät lisää kirjallisuudenhistorioita.
Varauksesi viimeinen voimassaolopäivä nyt on siirretty myöhemmäksi. Ei jälkeen -mahdollisuutta kannattaa käyttää vain jos aineistoa ei tarvitse enää merkitsemänsä päivän jälkeen.
Pieni Vihdin 1500-luvun kartta on Kaarlo Soikkelin kirjassa Vihti: kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä (1. osa vuodelta 1929). Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa. Kartassa näkyvät mm. kunnan rajat, hallinnolliset neljännekset ja suurimmat tiet. Jos skannaamalla tehty kuva kartasta ei ole riittävän tarkka, on mahdollista kaukolainata kirja kotikirjaston kautta.
Paljon tietoa Vihdin historiasta löytyy Vihdin kunnan sivuilta: Vihti täyttää ensi vuonna 500 vuotta:
http://www.vihti500.info/
Levikintarkastus Oy julkaisee sanomalehtien levikkitilastoa sivulla http://www.levikintarkastus.fi/levikintarkastus/tilastot.php
Kuntalevikkitilastoja emme löytäneet sivuilta, mutta kuntalevikkiohjeet löytyvät sivulta http://www.levikintarkastus.fi/levikintarkastus/kuntalevikkiohjeet.php
Ohjeiden mukaan kuntalevikkitiedot kyllä pyydetään ilmoittamaan Levikintarkastus Oy:lle. Kannattaa ottaa yhteyttä Levikintarkastus Oy:n tai suoraan lehtiin.
Kärsämäellä luettavista lehdistä saa kuvan Kärsämäen kirjastoon tilatuista lehdistä sivulla http://www.karsamaki.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=43
Lisäksi Kärsämäen kunnan sivuilta http://www.karsamaki.fi kohdasta Yrityksiä Kärsämäellä löytyy yritysluettelo, jossa sanomalehtien...
Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html .
Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
Mika Waltarin teosta "Tähdet kertovat, komisario Palmu" näyttää olevan nyt yksi kappale hyllyssä esimerkiksi Pasilan kirjastossa. Myös Töölön ja Rikhardinkadun kirjastoissa teos on tällä hetkellä lainattavissa. Tilanne muuttuu kuitenkin hyvin nopeasti. Ajantasaisen tilanteen voit tarkistaa helposti HelMet-verkkokirjastosta.
http://helmet.fi/search~S9*fin/X
Mika Waltarin teoksen "Tähdet kertovat, komisario Palmu" saatavuustiedot HelMet-kirjastoissa löytyvät alla olevasta linkistä.
http://helmet.fi/search~S4*fin?/tT{232}ahdet+kertovat%2C+komisario+Palmu/ttz~bhdet+kertovat+komisario+palmu/1%2C2%2C3%2CB/exact&FF=ttz~bhdet+kertovat+komisario+palmu+salapoliisiromaani&1%2C2%2C
Ennen kuin lähdet hakemaan teosta kirjastosta, kannattaa...
Turun kaupunginkirjastossa ja Vaski-kirjastoissa on lainattavissa runsaasti DVD -sekä Blu-ray -levykkeitä. 3D-elokuvia on kokoelmissamme tällä hetkellä vain muutamia kappaleita. Pääset tutustumaan kotikoneelta kokoelmiimme verkkopalvelun kautta. Valitse laajassa haussa aineistolajiksi DVD tai Blu-ray. 3D-elokuvat löydät valitsemalla aineistolajiksi Blu-ray tai DVD ja kirjoittamalla lisäksi hakusanakenttään 3D.
Verkkopalveluun pääset osoitteesta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
