Ylen ja Kavin arkistoista ei löytynyt tähän kysymykseen vastausta. Maalaistalosta ja puukotuksesta tulee väistämättä mieleen Ihmiset suviyössä -elokuva, vaikka siinähän puukottaja oli nuori mies (Nokia) eikä puukotettu. Ohjelmien esitystietoja ei löydy netistä, niitä pystyy selaamaan mikrofilmatuista tai arkistoiduista lehdistä kirjastoissa paikan päällä. Esim. Kansalliskirjastossa on mikrofilmattuja lehtiä, samoin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa.
Televisiosarjoista löytyy jonkin verran tietoa Ylen Muistikuvaputki-sivustolta, http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/index.htm
sekä Wikipediasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Televisiosarjat .
Elokuvista löytyy tietoa Elonetistä
http://www....
Teoksessa Mikkonen: Sukunimet (Otava 2000) kerrotaan Pisilä-sukunimestä mm. seuraavaa:
Nimen taustalla on todennäköisesti germaaninen Bis-henkilönimipesye, johon lukeutuvat sekä muinaissaksalaiset että -skandinaaviset miehennimet Bisa, Bisi, Biso jne. ... Sukunimenä talonnimilähtöinen Pisilä tunnetaan Pohjois-Pohjanmaalla, mm. Pyhäjoella, Alavieskassa, Kalajoella, Lohtajalla, Saloisissa ja Tyrnävällä.
Pisilä-sukunimestä on kerätty paljon tietoa osoitteeseen
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/pisila.html
Yppärinoja ja Pisilänpuhto viittaavat Pyhäjoen suuntaan. Tarina kolmesta veljeksestä saattaisi olla tuttu Pyhäjoella sijaitsevassa Annalan kotiseutumuseossa, jonka yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.pyhajoki.fi/annalan_museo
Anne Frankin päiväkirjoista on tulossa laajempi, Frankin isän sensuroimia jaksoja sisältävä laitos. Saksalaisten tutkijoiden on tarkoitus saada uusi päiväkirjaeditio ja siihen liittyvä tutkimus julkaistua vuoteen 2017 mennessä.
Oletettavasti uusi, laajennettu teos kiinnostaa suomalaisia kustantajia ja lukijoita, mutta mitään tarkempia tietoja suomentamisesta tai julkaisuajankohdasta ei vielä tässä vaiheessa löytynyt.
Päiväkirjoista on jo ilmestynyt Annen isän Otto Frankin toimittaman teoksen lisäksi vuonna 2002 suomeksikin ilmestynyt Mirjam Presslerin toimittama kattavampi editio, joka sisältää noin neljänneksen enemmän Annen aiemmin julkaisematonta aineistoa, mm. eroottisiin tunteisiin liittyviä merkintöjä, kriittisiä kommentteja...
Tämän ikäisistä lehdistä ei ole mahdollista hakea artikkelin sijaintia tietokantojen kautta.
1970-luvun Hymy- että Apu-lehdet ovat vain joidenkin Yliopistojen kirjastojen kokoelmissa. Ne voi saada luettavaksi yliopiston lukusaliin.
Hymylehti: lehti nyky- ja ikinuorille (Hymyn nimi vuosina 1959-1971) ja Hymy (vuodesta 1972 alkaen) on Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kirjastoissa ja Kansalliskirjastossa Helsingissä.
Apu (vuosina 1968-1972 Uusi-Apu) on Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoissa ja Kansalliskirjastossa.
Aikuiset ampiaiset eivät syö lihaa, mutta ampiaisen toukat käyttävät ravintonaan aikuisten niille saalistamia hyönteisiä ja muuta proteiinipitoista ravintoa. Vastalahjaksi lihanpalasta toukat luovuttavat aikuisille pisaran erittämäänsä makeaa nestettä. Rituaalilla on tärkeä osuus ampiaisyhteiskunnan lujittamisessa.
Monet ampiaisten toukkien syömistä hyönteisistä ovat ovat puutarhojen ja viljelysten tuholaisia. Toukkien ravinnoksi kelpaa myös isompien eläinten liha. Ampiaiset ovatkin osa luonnon siivouspartiota, joka tehokkaasti paloittelee ja siistii pois eläinten raadot.
Kuvasta on hieman vaikea erottaa lajia, koska kokoa ei näe. Otus saattaisi olla jonkinlainen viljakärsäkäs.
Anticimeksin sivustolta löytyy kuva ja torjuntaohjeet. https://www.anticimex.fi/jyvakarsakas
Kannattaa kuitenkin kysäistä vielä joltain asiantuntijalta esim. Biotus.fi tai Ötökkätieto.fi
Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilasto tuottaa tietoja kotitalouksien ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Tiedot kerätään kyselyllä ja julkaistaan kerran vuodessa. Tilaston mukaan 94 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä vuonna 2023, ja 96,7 % prosentissa kotitalouksista oli internetyhteys. Luku pitää sisällään kaikki yhteydet, myös älypuhelinten yhteydet.
Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.
Julkaisua johon olisi listattu kaikki julkishallinnon (= valtion, kuntien tm. julkisten yhdyskuntien hallinto) atk-päättäjät ei tietojemme mukaan ole, mutta avuksi kaipaamasi tiedon etsinnässä on sekä Suomen valtiokalenteri (http://www.halvi.helsinki.fi/valtiokalenteri/), jossa luetellaan valtion virastojen ja laitosten ylempi virkamieskunta sekä johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt, että Suomen kunnalliskalenteri josta löytyvät kaikkien Suomen kuntien keskeisten viranhaltijoiden yhteystiedot.
Kirjat löytyvät yleisistä kirjastoista kautta maan.
"Siinähän se meni - oikein mukavasti ja asiallisesti" voisi vastaukseen siteerata lausetta, jonka lausui maaliskuussa -84 Yleisradion "Yömyöhä"-lähetyksessä näyttelijä Kari Heiskanen.
Lause sopii mielestäni oivasti huolimatta siitä, että tuolloin keskustelun aiheena oli Ryhmäteatterin "KOMEETTA"-näytelmän sen iltainen näytös, joka kaiketi oli mennyt mukavasti, vaikka pääroolissa ollut Vesa Vierikko olikin viimeisessä näytöksessä unohtanut vaihtaa pukunsa ja tuli lavalle kylpytakissa, mutta Heiskasen mukaan tematiikka ei siitä kärsinyt.
Jouluaaton sää ei ainakaan täällä pääkaupunkiseudun alueella ollut kovinkaan miellyttävä, mutta varmasti muu joulutunnelma vei mukanaan tämän ikävän tosiseikan, johon sitten jo Tapaninpäivänä saatiinkin...
Käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätöksiä ei pääse katsomaan Internetin kautta. Päätöksistä saa tietoa käymällä ao. virastotssa
Helsingin käräjäoikeus Pasilanraitio 11
00240 Helsinki
(PL 25, 00241 Helsinki) (09) 1571
Telekopio
(09) 157 2717
helsinki.ko@om.fi
Helsingin hovioikeus Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
(PL 76, 00521 Helsinki) (09) 15 961
Telekopio
(09) 159 6212 (kirjaamo)
helsinki.ho@om.fi
Pertti Virtarannan kirjassa Suomalaismetsissä lause oli Itä-Karjalasta lähtöisin olevan vanhan miehen sanoma. Kyseessä on siis jokin karjalan murre/kieli. Karjalan kielen sanakirjan mukaan djo tarkoittaa jo ja hambahatoi hampaaton. Valitettavasti käytössäni oleva sanakirjasarja päätty s-kirjaimeen, mutta osoitteessa http://www.veps.de/Sanasto/ olevan sanakirjan mukaan ynnäliine tarkoittaa koko, kokonainen. Ynnäh muistuttaa tuota sanaa, joten kontekstin perusteella voisi arvata, että lause on käännettynä suurin piirtein ”Minä olen jo täysin hampaaton”. Osoitteesta http://www.yourdictionary.com löytyy muuten lukuisia eri kielten verkkosanakirjoja.
Huumeista on kirjoitettu vähän, käytännössä ei juuri ollenkaan, lapsille.
Vanhemmille kyllä löytyy ohjekirjoja, kuten Soikkeli, Markku: Miten puhua huumeista. Stakes 2002 ja Suomi ja huumeet: tietopaketti huumeista. 3.uud.p. 2001.
Nuorille sopivia kirjoja taas ovat esim. Huopanen, Kaarina: Irti huumeista: mitä jokaisen on hyvä tietää huumeista. 1997 ja Heinälä, Pekka: Huumaava nuoruus: tietoja huumeista nuorille. 1993.
Yleiskirja on myös: Huumeongelma: tietoa vanhemmille, nuorille ja ammattiauttajille. 1990.
Noista mikään ei kuitenkaan sovi 8-vuotiaalle.
Mutta ehkä hänen kanssaan kannattaisi katsoa yhdessä varoitusvideo aiheesta. Sellaisia ovat esim. Mä en mokaa mun juttuja. 1996 (16 min.), Varo ruohoa.1987 (animaatio, 10 min.) ja Niinan...
Tällä hetkellä Neiti Etsivä-sarjan kirjoja ei lainata niin kovin paljon Vaasan kaupunginkirjastosta, mutta lapset, jotka niitä lainaavat ovat iältään 9-11- vuotiaita.
Kyseinen runo sisältyy kokoelmaan Kipling:Valkoisen miehen taakka, valinnut ja suomentanut Antero Manninen.Hki WSOY 1976. Suomennoksessa on rinnakkain alkuperäinen, englanninkielinen, ja suomenkielinen teksti.
SFS-standardit kuuluvat Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kaikkia standardeja pääsee lukemaan PDF-muodossa Suomen Standardoimisliiton verkkopalvelussa kirjaston asiakaspäätteillä, lisäksi vanhempia standardeja on säilytetty myös paperimuotoisena.
Kysymäänne standardia EN 779 ei meiltä löydy paperimuodossa, eli se on luettavissa ainoastaan PDF-muotoisena tietokoneella. Valitettavasti verkkopalvelun käyttöehdot kieltävät standardin kopioimisen, edes omaan käyttöön. Käyttöehtojen mukaan henkilökuntaa voi pyytää tulostamaan "lyhyitä otteita" standardeista.
Kannattaa katsoa Maahanmuuttajaviraston sivua. Sieltä löytyy linkkejä lainsäädäntöön, joka koskee maahanmuuttoa. Myös viraston yhteystiedot löytyvät sivuilta; sieltä voi kysyä suoraan viraston käytäntöjä.
http://www.migri.fi/netcomm/?language=FI
Avioliittolaki löytyy Finlex-tietokannasta. Siitä kannattaa katsoa 2. luvun §115 ja 116, jotka koskevat toisessa maassa solmitun avioliiton hyväksymistä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search%5Btype%5D=pi…
Defensor legis lehdestä löytyy asiaa koskeva artikkeli. Lehti on luettavissa Eduskunnan kirjaston lukusalissa ja siitä voi ottaa kopion. Kopiot on saatavissa myös kaukopalvelumme kautta.
Mikkola, Tuulikki.
Islamilaisesta perheoikeudesta Suomen kansainvälisen avioliitto-...
Pirkko Karvosen vuoden 1998 elokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 30% koulunsa aloittaneista osasi lukea. (Karvonen: Yhä useampi osaa lukea koulun alkaessa, Opettaja-lehti 4:1999 - luettavana verkossa) Lainaus kyseisestä artikkelista: "1950-luvulla lukutaitoisia koulunaloittajia oli Somerkiven (1958) mukaan 5,5 % ja 1980-luvulla 20 % (Julkunen 1984)."
Vuonna 2009 tekemässään gradussa Anna-Maija Vuokila toteaa "Tutkimusten mukaan reilu kolmasosa lapsista osaa lukea kouluun tullessaan." (Vuokila: Ettei kenenkään tarvitsisi opetella uudelleen lukemaan, Jyväskylän yliopisto, 2009 - luettavana verkossa). Hänen lähteissään mainitaan Ulla Leppäsen Development of literacy in kindergarten and primary school vuodelta 2006, josta löytyisi varmasti...
Aiheesta löytyi muutamia lehtiartikkeleja.
Keskisuomalaisen jutussa 21.7.2012 todetaan, että Poliisiammattikorkeakoulun keräämien tietojen mukaan Suomessa tehtiin pankkiryöstöistä poliisille kuusi rikosilmoitusta vuosina 2006-2011. Vuosina 2006, 2007 ja 2011 ei tehty yhtään ilmoitusta. Arvokuljetusryöstöjäkin on Suomessa tehty vain muutama. Pahimpaan aikaan 1990-luvun alussa ryöstöjä tehtiin noin sata vuodessa. Euroon siirtyminen ei lisännyt pankkiryöstöjen määrää Suomessa. Pankkiryöstöjen vähenemiseen vaikuttaa se, että pankkikonttoreissa pyörii nyt aiempaa vähemmän käteistä. Asiaan vaikuttaa myös turvatekniikan ja valvontajärjestelmien kehittyminen, henkilöstön kouluttaminen ja aikaviivelukitusten käyttöönotto. Kiinnijäämisriski on...
Isabella Abedilta on suomennettu neljä kuvakirjaa ja yksi nuortenkirja, mainitsemasi Lucian. Lucianin on kustantanut Otava. Valitettavasti emme kirjastossa tiedä, aikooko Otava tai mahdollisesti jokin muu kustantaja suomentaa lisää kirjailijan nuortenkirjoja. Voit tiedustella asiaa Otavalta http://www.otava.fi/
Runo on julkaistu englanniksi Josef Timarin valokuvateoksessa Whispering Birches, joka sisältää Emily Jeremiahin ja Fleur Jeremiahin käännöksiä eri runoilijoiden tuotannosta.
Kirja kuuluu Pasilan kirjaston kokoelmiin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2181963
