Seuraavissa kirjoissa on tietoa jännityskirjallisuudesta:
Pidättekö dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa, 1985
Ekholm: 100 parasta dekkaria : elämää suuremmat dekkarit, 1994
Jännityskirjailijoista ja heidän teoksistaan saat tietoa seuraavista kirjoista:
Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2001
Kukkola: Dekkaristin käsikirja, 1997
Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, 2.uud. ja laaj. laitos 1998
Internetissä kannattaa tutustua DekkariNettiin https://dekkarinetti.tornio.fi/
ja Makupalojen Dekkareita-kokoelmaan, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/dekkareita
Tutkielmaasi varten suosittelisin seuraavia kirjoja: - Maailma tänään 11 : Italia ja Kreikka, 1998.
- Maailman maat ja kansat : Kaakkois-Eurooppa, 1997. – Maailma nyt 2 : Ranska ja Etelä-Eurooppa, 1994.
Ajantasaisia tilastotietoja löytyy Tilastokeskuksen sivulta
http://tilastokeskus.fi/tup/maanum/taulukot.html
Kyseinen apokryfinen evankeliumi löytyy Johannes Seppälän kreikasta suomentamana teoksessa 'Apokryfiset evankeliumit'.
Ulottuvillani on kirjan toinen painos vuodelta 1980, ensimmäisen painoksen sisältöä en nyt pysty tarkistamaan (sivumäärä nimittäin poikkeaa). Todettakoon, että ko. kokoelmassa kirja esiintyy sisällysluettelossa ja otsikoissa muodossa 'Tuomaan evankeliumi', mutta johdannossa (s. 9) suomentaja puhuu 'lapsuusevankeliumista'.
Kyseessä on varmaankin amerikkalainen rikoskirjailija Andrew Vachss, jolta on suomennettu neljä rikosromaania ja kaksi sarjakuvanovellia. Melko hyvä lähde kirjailijan elämään ja tuotantoon on DekkariNetti http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/vachss.htm
Vachssista löytyy tietoa myös teoksesta Haasio, Ari : Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita 1.
Kirjailijan teoksia pääkaupunkiseudun kirjastoista voi hakea HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi/
Annika Thor näyttää olevan vahvasti elossa.
Tietoja kirjailijasta löytyy runsaasti Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessahttp://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
Tässä joitakin nuorten kertomus- ja novellikokoelmia. Voit varmaan vielä itse katsoa, ovatko nämä kaikki sopivia 6-luokkalaisille.
Cantervillen kummitus
Davidson, Margaret: Viisi unohtumatonta koiraa
Davidson, Margaret: Viisi unohtumatonta delfiiniä
Eläimet ja minä
Heyne, Isolde: Tsaske pilvenpoika ja muita kertomuksia
Kallioniemi, Tuula: Aleksanteri Suuri ja muita koirajuttuja
Kallioniemi, Tuula: Järvihirviö
Sisättö, Vesa: Kummitusten luokka
Toivola, Ritva: Kummitusjuna
Toivola, Ritva: Panssarimyyrä ja muita kertomuksia
Toivola, Ritva: Vampyyrimuoti : fantasiakertomuksia
Vuorio, Maria: Olen nähnyt sellaisen
Vuorio, Maria: Siitä ei kukaan tiedä
Lisää kirjoja löytyy Lastusta. Tarkennetun haun aihehaulla "novellit" (rajauksena:...
Suoraa käännöstä en minäkään ole mistään sanakirjasta löytänyt, mutta internetin perusteella se voisi olla kirkossa oleva lasimaalaus, jossa käsitellään Jeesuksen kastetta. Internetissä käytettiin myös käsitetta baptism window. Esimerkiksi amerikkalaisen Bluff parkin metodistikirkon sivuilla on kerrottu kirkon lasimaalauksista ja yhtä ikkunaa sanotaan baptism windowksi. Siitä kerrotaan, että maalauksen yläosassa on laskeutuva kyyhky, joka symboloi pyhää henkeä, keskella Jeesus Jordan-joessa ja alla näkinkenkä, joka symboloi kastetta. Lähde: http://onedomain.com/don/bpwindows/baptismwindow.htm
Olemme etsineet lukuisista tietokannoista ja laitoimme kysymyksenne valtakunnalliselle Tieto-listallekin, johon kuuluu vastaajia ympäri Suomea, mutta kukaan ei tiennyt tätä. Erästä bulgarialaista Pavel Vezinovia ehdotettiin, mutta hän on kirjoittanut teoksen 'Raja', alkukielellä Barierata, joka suomennettiin vuonna 1983.
Puhelinlankojen "vongunta" on tuulen aiheuttamaa; talven ja pakkasen kanssa sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä.
Göran Grimvall kirjoittaa ns. Kármán-ilmiöstä kirjansa Miksi taivas on sininen? (WSOY, 1995) osiossa "Tuulen suhina". Ilmiö syntyy, kun ilmavirta osuu poikkileikkaukseltaan pyöreään tankoon - esimerkiksi pingotettuihin köysiin tai vaijereihin - kohtisuoraan sivulta. Tankoon osuvan ilman virtaus häiriintyy niin, että tangon taakse syntyy ilmapyörteitä. Näiden pyörteiden värähtelytaajuus on suoraan verrannollinen tuulen nopeuteen ja kääntäen verrannollinen tangon paksuuteen. Jos tuulen nopeus on 22 metriä sekunnissa ja tangon paksuus on yksi senttimetri, sen synnyttämien pyörteiden taajuus on 440 hertsiä (yksiviivaisen a:n...
Onko se jompikumpi näistä: Mäkipää, Jari, Etsiväkerho Hurrikaani ja tähtikolmion vartijat taikka Soila Ojanen, Petos paketissa. Jos ei, voisit kysyä opettajalta, hän voi ehkä kysyä kirjalistan siltä kumuki kirjavinkkaajalta.
François Craenhals alkoi 1966 piirtää Ritari Ardent-sarjakuvaa. Otava on julkaissut 1970-luvulla neljä albumia Timo Reenpään suomentamana.
Musta prinssi, (1976) (Le prince noir, 1970)
Susiveljekset, (1976) (Les loups de Rougecogne, 1970)
Arojen laki, (1977) (La loi de la Steppe, 1971)
Noiduttu viikinki, (1978) (Le corne de brume)
Ritari Ardent: Arojen laki, Musta prinssi sekä Susiveljekset on hankittu Kallion kirjaston kokoelmaan. Tällä hetkellä kirjat ovat Käsittelyssä-tilassa, mutta varattavissa. Parin viikon sisällä kirjat ovat varmaan lainattavissa.
Kaikki neljä suomeksi ilmestynyttä albumia on myös sijoitettu Aalto-yliopiston kirjastoon Arabiaan (Hämeentie 135 A), jossa Suomen sarjakuvaseuran kokoelma sijaitsee. Niteet ovat...
Verkkomaksamismahdollisuus on kyllä kehitteillä, mutta tällä hetkellä ei ole tiedossa milloin se saadaan käyttöön.
Kirjastokortteja ei valitettavasti ole mahdollista postittaa kotiin. Huonokuntoiset kortit vaihdetaan uusiin kirjastoasioinnin yhteydessä.
Kirjastot myyvät kokoelmistaan poistettuja teoksia. Kirjoja saatetaan poistaa, jos ne ovat huonossa kunnossa, sisällöltään vanhentuneita tai eivät mene enää lainaan. Se, että joku haluaisi ostaa kirjaston kokoelmiin kuuluvan kirjan, ei ole varmasti missään kirjastossa hyväksyttävä poistoperuste. Monissa kirjastoissa poistokirjoja myydään jatkuvasti, mutta poistokirjavalikoimaa ei valitettavasti ainakaan Helsingissä pysty selailemaan mistään, ainoastaan menemällä kirjastoon ja tutkimalla valikoimaa.
Harvinaisia kirjoja voi kyllä löytyä myös antikvariaateista. Antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka....
Hei, lähetimme kysymyksesi eteenpäin, Kotimaisten kielten keskukseen (Kotus). Sieltä vastattiin näin:
"Suomen murteiden sanakirja (lyh. SMS) tuntee sanan jyrkämä (siis yhdellä k:lla) jyrkän mäen merkityksessä Tietoja tästä sanasta on tosin vain vähän, ainoastaan Kemistä ja Alatorniosta (Nurmosta Etelä-Pohjanmaalta on lisäksi yksittäinen tieto suksessa olevan kohouman merkityksessä).
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jyrkämä&sms_id=SMS_3072deb7edb8b3ad7db347ce91be7dce
Kajaanissa asunut ja monien oululaisten kanssa yhteistyötä tehnyt Lönnrot tunsi hyvin myös pohjoisia murteita, joten hän lienee napannut sanan sanakirjaansa (1874–1880) muodostamansa sukujyrkkämä-sanan perusosaksi. Vanhemmissa sanakirjoissa...
Nil carborundum on yksi muoto populaarikulttuurissa usein vastaan tulevasta ilmaisusta Illegitimi non carborundum tai Nil illegitimi carborundum. Esimerkiksi Margaret Atwoodin Orjattaresi-kirjassa sama fraasi nähtiin muodossa Nolite te Bastardes Carborundorum. Tämä feikkilatinankielinen lentävä lause on kääntynyt usein englanniksi muotoon Don't let the bastards grind you down, eli suomeksi lause kuuluisi esimerkiksi näin: Älä anna paskiaisten lannistaa sinua.
Sana nil tarkoittaa ei mitään, ja esimerkiksi ilmaisu nil desperadum kääntyisi muotoon never despair tai nothing to be desperate about - eli ei mitään, miksi olla epätoivoinen. Carborundum sen sijaan ei ole oikeaa latinaa vaan piikarbidin englanninkielinen tuotenimi, joka on...
Helsingin pääkirjaston varastosta löytyy R. Boijerin kirja
`Puukaasu autoissa' vuodelta 1940. Tämän lisäksi Pasi Ristimäen
kirja `Puukaasuttimen uudet käyttökohteet' (1997)löytyy Oulun
yliopiston kirjastosta, Tampereen teknillisen korkeakoulun
kirjastosta sekä Åbo Akademiin kirjastosta. Simo-Pekka Parmalan
kirja `Puukaasu moottoriajoneuvojen polttoaineena' (1980)löytyy
Joensuun yliopiston kirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta.
Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa ei toistaiseksi voi varata netin kautta. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisrekisteriä voi kuitenkin selailla netissä (http://www.libplussa.fi tai esim. Hgin kaupunginkirjaston etusivulta linkki 'Kirjat ja muu aineisto'), mutta varaukset täytyy tehdä entiseen malliin kirjastossa.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 ammattiyhdistysten jäsenlehtiä voi etsiä asiasanalla "ammattiyhdistyslehdet" tai kustantajan nimellä esim."Metallityöväen liitto". Näitä lehtiä varastoidaan yleensä aika lyhyen ajan, esim. Metallityöväen liiton julkaisemaa Ahjoa http://www.metalliliitto.fi/metaalku.htm varastoidaan vain 2 vuotta. Sinun kannattaa mennä Turun yliopiston kirjastoon, jossa kyseistä lehteä on varastona 1949 alkaen http://volter.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=sbSearch&SEQ=2002020417…
Ammattiyhdistyslehtiä löytyy myös julkaisusta Ilmoitushinnat 2001: printtimedian perushakemisto, jossa on oma osuutensa ammatti-, harraste- ja järjestölehdille.
