Maru-päätteen käyttö on hyvin yleinen japanilaisten kauppalaivojen nimeämiskäytäntö. Maru-sana (丸) tarkoittaa ympyrää tai kehää. Nimeämiskäytännölle on esitettty monia erilaisia tulkintoja, mutta suosituin tulkinta lienee sanan periytyminen vanhakantaisesta maro-liitteestä, jota on käytetty ilmaisemaan kunnioitusta, läheisyyttä ja tärkeyttä. Myöhemmin maru-muotoon muuttunutta sanaa on käytetty esimerkiksi ihmisistä, koirista sekä tärkeistä esineistä.
Maru-liitettä on tiedettävästi käytetty japanilaisen laivan nimessä jo 1100-luvulla. Vuonna 1900 Japanin Meiji-hallinto sääti lain, jonka mukaan kaikkien laivojen nimissä on suotavaa käyttää maru-liitettä. Tämä koski kuitenkin vain kauppalaivoja, sillä esimerkiksi sotalaivojen nimissä maru-...
Ilmatieteen laitos kertoo verkkosivustonsa Trombit Suomessa-teemaosiossa, että voimakkain Suomessa havaittu trombi on F4-luokkaa. Tuossa koosteessa ei kuitenkaan mainita milloin ja missä tämä trombi on ilmennyt, mutta Ylen artikkelissa Pyörretuulia eli trombeja havaitaan Suomessa keskimäärin neljätoista vuosittain vuodelta 2012 puhuttaneen juuri tästä "voimakkaimmasta tunnetusta trombista", joka nähtiin siis Kiuruvedellä heinäkuussa 1934. Tarkempia tietoja trombeista voit kysyä Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelusta.
Internetistä löytyy Google-haulla sekalaista tietoa Maria Augusta Trappista, suhteellisen hyvin elämäkertatiedot on kirjattu englanninkielisen Wikipedian sivulle
http://en.wikipedia.org/wiki/Maria_von_Trapp
Maria Trappin kirjoittama Trappin perhe (joissakin painoksissa Laulava Trappin perhe) mainitaan useissa yhteyksissä elämäkertana, vaikka se joissakin kirjastoissa luokitetaankin kaunokirjallisuuteen. Hyvä kirjallinen lähde Marian ja Trappin perheen elämästä on myös Kotiliesi-lehdessä vuonna 2003 numerossa 23-24 julkaistu artikkeli Trappin perhe: rakkaudesta musiikkiin. Kyseisessä artikkelissa on paljon kuvia ja tietoa Trappin perheen myöhemmistä vaiheista, sekä katsaus suvun lastenlasten elämään.
Pieni Vihdin 1500-luvun kartta on Kaarlo Soikkelin kirjassa Vihti: kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä (1. osa vuodelta 1929). Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa. Kartassa näkyvät mm. kunnan rajat, hallinnolliset neljännekset ja suurimmat tiet. Jos skannaamalla tehty kuva kartasta ei ole riittävän tarkka, on mahdollista kaukolainata kirja kotikirjaston kautta.
Paljon tietoa Vihdin historiasta löytyy Vihdin kunnan sivuilta: Vihti täyttää ensi vuonna 500 vuotta:
http://www.vihti500.info/
Todennäköisesti kyse on lehdestä nimeltä Film quarterly. Se tuli tosiaan Pasilaan ennen remonttia. Pasilassa on säilytyksessä vuoden -06 lehdet. Viimeinen näistä on talvinumero 2006-07. Valitettavasti tätä lehteä ei tule enää pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjaston lehtivalikoimaa voit halutessasi tarkastella esim osoitteessa http://www.helmet.fi Valitse kohdassa Sanahaku kohdan Aineisto pudotusvalikosta Lehdet. Hakukenttään voit kirjoittaa esim aiheen, josta haluat tietoa. Lisäksi mainitsen, että elokuva-alan lehdet Hohto ja Episodi ovat yhdistyneet ja uusi nimi on Episodi.
Tässä joitakin nuorten kertomus- ja novellikokoelmia. Voit varmaan vielä itse katsoa, ovatko nämä kaikki sopivia 6-luokkalaisille.
Cantervillen kummitus
Davidson, Margaret: Viisi unohtumatonta koiraa
Davidson, Margaret: Viisi unohtumatonta delfiiniä
Eläimet ja minä
Heyne, Isolde: Tsaske pilvenpoika ja muita kertomuksia
Kallioniemi, Tuula: Aleksanteri Suuri ja muita koirajuttuja
Kallioniemi, Tuula: Järvihirviö
Sisättö, Vesa: Kummitusten luokka
Toivola, Ritva: Kummitusjuna
Toivola, Ritva: Panssarimyyrä ja muita kertomuksia
Toivola, Ritva: Vampyyrimuoti : fantasiakertomuksia
Vuorio, Maria: Olen nähnyt sellaisen
Vuorio, Maria: Siitä ei kukaan tiedä
Lisää kirjoja löytyy Lastusta. Tarkennetun haun aihehaulla "novellit" (rajauksena:...
Kauppalehti Optio säilytetään meillä paperimuodossa mikrofilmaukseen asti eli muutamia kuukausia. Vuoden 2005 numerot ovat siis jo mikrofilmeinä eivätkä enää lehtinä.
Mikrofilmeistä on kyllä mahdollista ottaa paperitulosteita hintaan 1 euro / sivu.
Mikrofilmit ovat luettavissa ja kopioitavissa Pasilan kirjaston lehtialueella.
Antti Heikkilän kirjoja on hankittu Kirjasto Omenaan, mutta suurin osa on tällä hetkellä lainassa. Kirjoja voi varata muista kirjastoista nettisivulta www.helmet.fi. Myös kirjaston henkilökunta voi tehdä paikan päällä kirjastossa varauksen, jolloin kirjan voi saada Omenaan jostakin toisesta pääkaupunkiseudun kirjastosta. Omenan tilanteen voi nähdä netissä, kun menee osoitteeseen www.helmet.fi, kirjoittaa tekijän nimeksi Heikkilä Antti ja rajaa haun Kirjasto Omenaan.
Muitakin diabetesta käsitteleviä suomenkielisiä teoksia löytyy Omenasta 37 kappaletta. Ne voi löytää laittamalla helmet-sivulla hakusanaksi diabetes ja rajaamalla haun Omenaan tai pyytämällä henkilökunnan apua paikan päällä.
Hei,
Kysymyksestäsi ei aivan tarkkaan selviä, tarkoitatko kaikkia rikoksia tai vain väkivaltarikoksia?
Tässä vastausta molempiin vaihtoehtoihin:
Suomessa tehdään tietyin väliajoin uhritutkimuksia (haastattelututkimus), joista löytyy tietoja esim. väkivallan ja tapaturman uhriksi joutumisesta. Viimeisin uhritutkimus-julkaisu on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen sivulla http://www.optula.om.fi/Etusivu/Tutkimusalueet/Kriminologinenyksikkotut… pdf-muodossa "Suomalaisten väkivaltakokemukset 1980-2009"
OPTL:n tutkimustiedonantoja 103 - Reino Sirén & Mikko Aaltonen & Juha Kääriäinen.
Findikaattori-verkkopalvelussa on sivulla http://www.findikaattori.fi/95/?show=teema myös tietoja uhrikokemuksista ja väkivaltarikoksista.
Kansainvälisiä...
Sotilaan jäädessä täysin varmasti sotavangiksi, lähiomaisille pyrittiin tiedottamaan asiasta mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi puhelimitse tai kirjeellä. Myös sotilaan kaatuessa tiedottamiseen pyrittiin niin ripeästi kuin mahdollista, mutta tällöin varma suruviesti pyrittiin tuomaan kaatuneen kotiin henkilökohtaisesti esim. papin toimesta.
Hyvin usein tilanteet rintamalla olivat kuitenkin epäselviä - ei ollut varmuutta siitä, jäikö sotilas kaatuneena ei-kenenkään maalle, vangiksi vai esimerkiksi vihollisen linjojen taakse "loukkuun". Tästä johtuen omaisille jouduttiin monesti myös tiedottamaan, että sotilas on kadonnut, eikä hänen lopullisesta kohtalostaan ole vielä toistaiseksi tietoa. Hän saattoi siis maata kaatuneena rintamalinjojen...
Internetistä löydät kaksi esseetä Kreetta Onkelin Ilosesta talosta osoitteista http://staff.oamk.fi/~pesillan/kirjavihje.html#esim sekä http://staff.oamk.fi/~pesillan/alkoholismi.html#kreetta .
Kreetta Onkelista on kirjoitettu myös seuraavissa lehdissä: Image 1999:4,5, 1998:7, 1997:8, Kirjastolehti 1997:1, Sosiaaliturva 1997:15, Kotilääkäri 1996:8, Suomen kuvalehti 1996:18, Anna 1996:27, Alkoholipolitiikka 1997:1, Uusi nainen 1996:10, Helsingin Sanomat 3.5.1996 (kuva). Lehtiä voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Kirjoista ei löydy vielä tietoa Kreetta Onkelista.
Enetä on ollut käypä suomen kirjakielen sana Agricolan ajoista lähtien ja edelleen sanakirjakelpoinen, niin kuin sen mukanaolo vuonna 2012 julkaistussa Kielitoimiston sanakirjan viimeisimmässä painetussa versiossa vastaansanomattomasti osoittaa. Kyllähän sitä siis käyttää sopii. Erilaisiin sanoihin turvautuminen samaan asiaan viitattaessa - synonyymien käyttö - yleensä rikastaa kielellistä ilmaisua, joten voisihan sen käytön enentämistä tähän vedoten jopa suositella.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K
Peru.info-sivuston mukaan http://www.peru.info/e_ftociudadeseng.asp?ids=1305&ic=2&pdr=658&jrq=3.14
Liman asukasluku on yli 8 miljoonaa yllämainitun (v. 2008). 1999 The Statesman's Yearbook 1998-1999 antaa luvun 5 706 127 asukasta. Kirjamuodossa lyhyttä tietoa siis parhaiten mainitusta teoksesta.
Eva Maria Lesznerin vuonna 1982 suomeksi ilmestyneen kirjan Kirjokintaita ja -myssyjä alussa kerrotaan kirjoneuleista kahdella tai useammalla värillä. Töihin ei sen mukaan ole kirjallisia neuleohjeita vaan mallipiirrokset. Piirroksen tumma ruutu tarkoittaa, että silmukka neulotaan kirjovärillä, vaalea ruutu sitä, että se neulotaan pohjavärillä. Muut värit on merkitty pisteillä, risteillä ja vinoviivoilla. Kirja on täynnä mitä upeimpia värikuvia, mallipiirroksia ja ohjeita eri puolilta Pohjois-Eurooppaa peräisin olevista kintaista, käsineistä ja myssyistä: myös silloisen Neuvostoliiton alueelta löytyy useita malleja. - Suosittelen. Saatavuuden näkee HelMet - aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) ottivat käyttöön 3.2.2003 Millennium-kirjastojärjestelmän. Samalla avattiin yhteisen HelMet-aineistotietokannan hakukäyttöön kolmikielinen WebOPAC, jonka nimeksi annettiin HelMet-aineistohaku. Aineistohaku uudistettiin HelMet-verkkokirjastoksi vuonna 2008.
Yhteisiä verkkopalveluja pääkaupunkiseudun kirjastoilla on toki ollut paljon pitempäänkin, mutta oletan että tarkoitat kysymykselläsi nimenomaan HelMet-verkkokirjastoa ( www.helmet.fi ), joka siis on kahdella eri nimellä ollut käytössä pian kuuden vuoden ajan.
Kirjastokortti on henkilökohtainen. Tästä seuraa, että varatun aineiston noutamiseen ja lainaamiseen on kaksi tapaa. Voit tehdä lyhyen valtakirjan, josta ilmenee kyseisen teoksen noutaminen määrättynä päivänä sinun kirjastokorttiasi käyttäen. Helpompi tapa on antaa poikasi lainata varaamasi kirja omalle kortilleen, edellyttäen siis että pojalla on oma kirjastokortti.
Anniina on venäläinen muunnos nimestä Anna. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean armoa merkitsevästä sanasta "hannah", aivan niin kuin arvelet. Hyvä lähde nimien merkityksen etsimisessä on tällainen kirja: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja.
