Tähän tapaukseen voi soveltaa esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesääntöä, jossa on tarkka "sotapalvelukelpoisuusluokittelu ruumiinvikojen, vammojen ja sairauksien perusteella". Kyseisissä luokituskoodeissa alussa oleva kirjain viittaa palveluskelpoisuusluokkaan, sekä sen perässä oleva numero tarkentaa vamman tai sairauden.
Ko. sodanaikaiseen Lääkärintarkastusohjesääntöön voi tutustua muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastossa (www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto) .
Kyseessä lienee sketsi ”Ilta kielipoliisin aluehälytyskeskuksessa”.
Sketsi saattaisi olla Helmet-kirjastoissa löytyvässä kymmenen CD-levyn kokoelmassa Alivaltiosihteeri : virallisuus täältä tähän 1990-2010 : pesunkestävimmät alkkarit. Emme valitettavasti pääse tarkastamaan asiaa, koska levyjä ei ole hyllyssä. Pääset varaamaan levyn sivulta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1992359?lang=fin
Alla olevan sivun mukaan sketsi on cd:llä Alivaltiosihteeri virallisuus täältä tähän CD05
http://cdtrrracks.com/Alivatiosihteeri/Virallisuus%20t%E4%E4lt%E4%20t%E…
Amerikkaan voi reissata esim. rahtilaivalla. Kannattaisi ottaa yhteyttä esim. Suomen Merimies-Unioniin.
Tutuilta ja vähän tuntemattomiltakin rekkakuskeilta kannattaisi tiedustella mahdollisuutta reissata maailmalle rekan kyydissä http://www.pallontallaajat.net/pt3/keskustelu/index.php?topic=21843.0
KILROYn kokeneet matkamyyjät ovat kiertäneet maapalloa niin monella tavalla, että osaavat suunnitella juuri Sinulle sopivan matkan.
http://travels.kilroy.fi/reissuinfo/matkan-aikana/liikkuminen-maitse-me…
Englanninkielisen Wikipedian (http://en.wikipedia.org/wiki/Diabetes_insipidus ) mukaan diabetes insipiduksen esiintyvyys maailmanlaajuisesti on 3/100 000. Tiedon lähteeksi on merkitty artikkeli lehdessä Pediatrics in Review (Saborio P, Tipton GA, Chan JC (2000). "Diabetes Insipidus". Pediatrics in Review 21 (4): 122–129). Wikipediasta on myös suora linkki kyseiseen artikkeliin.
Suomen sukututkimusseura Genoksen Tarja Räisäsen artikkelin mukaan "Vuonna 1734 annetun lain mukaan naisleski oli täysivaltainen eli holhouksesta vapaa ellei avioitunut uudelleen, jolloin aviomies hoiti edusmiehisyyden."
https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_50.htm
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että tämä vuoden 1734 laki naimisen kaaresta oli voimassa vuoteen 1929 asti. Nykylukijalle (ja varmasti silloisellekin) vaikeasti luettava laki on luettavissa verkossa:
http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175903.html
Sitä, kuuluiko edusmiehisyyteen myös uuden vaimon lasten huoltajana toimiminen, ei lähteidemme kautta selvinnyt. Lakimies-lehdessä (8/1987) on käsitelty aihetta tarkemmin...
Laulun suomenkielinen nimi vaihtelee eri julkaisuissa, mutta yleisin nimi on "Tango ruohikolla". Laulusta käytetään myös nimeä "Virtanen" tai kumpaakin nimeä yhdessä. Laulun alkuperäinen nimi on "Tango i det gröna" ja sen on säveltänyt Stig Anderson, joka on tehnyt myös ruotsinkielisen sanoituksen. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan Petterssonista. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo salanimellä Era. Laulu alkaa: "Ihanaa, lapset taisi nukahtaa, Virtanen".
Suomeksi laulun ovat levyttäneet Rauni Pekkala ja Ragni Malmstén. Laulun nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja suomenkieliset sanat sisältyvät esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan", osaan 11.
Helsingin pääkirjaston varastosta löytyy R. Boijerin kirja
`Puukaasu autoissa' vuodelta 1940. Tämän lisäksi Pasi Ristimäen
kirja `Puukaasuttimen uudet käyttökohteet' (1997)löytyy Oulun
yliopiston kirjastosta, Tampereen teknillisen korkeakoulun
kirjastosta sekä Åbo Akademiin kirjastosta. Simo-Pekka Parmalan
kirja `Puukaasu moottoriajoneuvojen polttoaineena' (1980)löytyy
Joensuun yliopiston kirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta.
Kysymyksessä on varmastikin Walhalla-niminen ravintola, joka sijaitsee Helsingin edustalla, Suomenlinnassa. Voitte ehkä löytää artikkelin Deutsche Bibliotheksinstitutin tietopalvelun kautta, osoite on: http://www.dbilink.de . Sieltä löytyy Zeitschriftendatenbank-niminen tietokanta, jonka käyttöä varten voi tilata oman käyttäjätunnuksen.
Kirjailija Jari Tervosta kerrotaan mm. Sanojen aika -tietokannassa ( http://kirjailijat.kirjastot.fi ) ja WSOY:n kirjailijagalleriassa ( http://www.wsoy.fi/ ) sekä Lapin maakuntakirjaston Lapin kirjailijat -sivuilla ( http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/tervo.htm )
Jari Tervosta on tietoa myös kirjoissa esim.
Kotimaisia nykykertojia
BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1997
ISBN 951-692-397-6
(s. 129 - 131)
Miten kirjani ovat syntyneet 4
WSOY, Helsinki, 2000
ISBN 951-0-25018-X
Tietoja postiosoitteen oikeasta merkitsemisestä saat Postin kotisivuilta http://www.posti.fi ja tarkemmin http://www.posti.fi/hinnatjaohjeet/osoitejakuorimerkinnat/index.html .
Lapsillekin on kirjoitettu kivistä ja mineraaleista. Lastenkirjaston kokoelmissa olevista Challoner: Kivet ja mineraalit (Ota selvää-sarja) on helppolukuisin. Tietokirjaluokan 55.3 muita vastaavia ovat esim. Symes: Kivet ja mineraalit, Schumann: Kivet ja mineraalit värikuvina ja Taipale: Kivien maailma. Ruotsin- ja englanninkielisiä kivi- ja mineraalikirjoja on enemmän kuin suomenkielisiä. Niistä näkee ainakin kauniita kuvia, vaikka tekstejä ei ymmärtäisikään.
Muita mahdollisuuksia nuorelle tutkijalle ovat
Malam: Maapallo (Faktaset-sarja) sisältää myös CD-ROM-levyn (Tietokirjaluokka 55.2).
Kivet ja mineraalit -niminen video (kesto 30 min)
Ja jos on mahdollista käyttää internetiä yhdessä lapsen kanssa, voi käydä esim. sivuilla http://wwww....
Olisiko etsimäsi kirja Joanne Greenbergin Tämän elämän sinulle annan (Tammi 1980)? Kirjan takakannessa mainitaan mm. "Abel ja Janice lähtevät kuurojen koulusta ja menevät naimisiin. Suurin toivein aloitettu perhe-elämä on sortua jo alkuunsa ylivoimaisiin ymmärtämisvaikeuksiin kuulevien tylyssä maailmassa. Ensimmäinen kohtalokas erehdys, auton osamaksuerän luuleminen koko hinnaksi, sitoo nuoret kahdenkymmenen vuoden velkavankeuteen."
Ainoa kirjastojen kokoelmista löytyvä kirja on Oulun kaupunginkirjaston Bob Ross' new joy of painting: a collection of his favourites. Kirjan voi saada kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta. Bob Rossin maalauksen opetusvideo löytyy tästä osoitteesta: http://vids.myspace.com/index.cfm?fuseaction=vids.individual&videoID=17…
Internetin kautta on mahdollista ostaa hänen maalausopasvideoitaan ainakin tästä osoitteesta:
http://www.hofcraft.com/bobrossartvideos.htm
Olemme etsineet lukuisista tietokannoista ja laitoimme kysymyksenne valtakunnalliselle Tieto-listallekin, johon kuuluu vastaajia ympäri Suomea, mutta kukaan ei tiennyt tätä. Erästä bulgarialaista Pavel Vezinovia ehdotettiin, mutta hän on kirjoittanut teoksen 'Raja', alkukielellä Barierata, joka suomennettiin vuonna 1983.
Puhelinlankojen "vongunta" on tuulen aiheuttamaa; talven ja pakkasen kanssa sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä.
Göran Grimvall kirjoittaa ns. Kármán-ilmiöstä kirjansa Miksi taivas on sininen? (WSOY, 1995) osiossa "Tuulen suhina". Ilmiö syntyy, kun ilmavirta osuu poikkileikkaukseltaan pyöreään tankoon - esimerkiksi pingotettuihin köysiin tai vaijereihin - kohtisuoraan sivulta. Tankoon osuvan ilman virtaus häiriintyy niin, että tangon taakse syntyy ilmapyörteitä. Näiden pyörteiden värähtelytaajuus on suoraan verrannollinen tuulen nopeuteen ja kääntäen verrannollinen tangon paksuuteen. Jos tuulen nopeus on 22 metriä sekunnissa ja tangon paksuus on yksi senttimetri, sen synnyttämien pyörteiden taajuus on 440 hertsiä (yksiviivaisen a:n...
Kysymykseesi löytyy vastaus Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta 24.7.2006.
"Valitettavasti Komisario Palmu -elokuvia ei löydy kirjastoista DVD-formaatissa, vaan ainoastaan VHS-formaatissa. Fennada-studion Palmu-paketista löytyy yksityiskäyttöön suunnattu myyntiversio YleShopista. Paketti sisältää kolme Komisario Palmu elokuvaa: Kaasua, komisario Palmu! (1961), Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) ja Vodkaa, komisario Palmu (1969)."
Kyse on siis siitä, että DVD-formaatissa olevilla Palmu-elokuvilla ei ole kirjasto-oikeuksia, vaan ne ovat vain yksityiskäyttöön tarkoitettuja.
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979) esittelee päivätyöpirkan, muistiinpanovälineen, johon merkittiin torpparin työpäivien määrä. Pirkka oli puukapula, jonka yhteen sovitettuihin puoliskoihin tehtiin merkit, minkä jälkeen kumpikin osapuoli otti oman puoliskonsa haltuunsa. Tarvittaessa voitiin puoliskojen merkkejä verrata keskenään. Vuorelan kirjan sivulta 341 löytyy piirros päivätyöpirkasta hakusanan "pirkka" kohdalta.
Josiel on suomalaisena nimenä harvinainen, en löytänyt siitä mainintaa nimikirjoista ja internetistä nimestä löytyi tietoa vain englanniksi:
http://www.hebrewbabynames.com/item.cfm?itemid=1882
Josiel on siis englantilaistettu muoto alunperin heprealaisesta nimestä Yosiel. Josiel muodostuu kahdesta osasta Josi (Yosef) ja El (Jumala). Nimeä on vaikea suomentaa, mutta se tarkoittaa jotakuinkin "Jumala lisää (God will add) tai Jumala korottaa (God will increase)".
Valitettavasti Lapin läänin kirjastoarkkitehtuurista ei löydy yhtenäistä sivustoa. Kirjastorakennusten kuvia löytyy vaihtelevasti kirjastojen omilta kotisivuilta, joihin pääsee esim. Lapin kirjasto -sivustolta https://lapinkirjasto.finna.fi/ (valikko kirjastojen yhteystiedot). Kirjastojen verkkosivujen kuvat ovat aika pieniä. Niitä kannattaa mieluummin käydä tutkimassa Kirjastohakemistossa, https://hakemisto.kirjastot.fi
Lapin maakuntakirjaston arkkitehtuurille on omat sivut osoitteessa http://arkkitehtuuri.rovaniemi.fi/kuvat2.htm
Verkkomaksamismahdollisuus on kyllä kehitteillä, mutta tällä hetkellä ei ole tiedossa milloin se saadaan käyttöön.
Kirjastokortteja ei valitettavasti ole mahdollista postittaa kotiin. Huonokuntoiset kortit vaihdetaan uusiin kirjastoasioinnin yhteydessä.
