Kiinan kielellä kirjoittamisesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Tässä yksi vastauksista:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
HelMet-verkkokirjaston etusivulle on valittu vapaa sanahaku ensimmäiseksi hakutavaksi juuri siitä syystä, että asiakkaat ovat tottuneet käyttämään erilaisia hakutermejä hyvin vapaasti esim. Internetin monissa hakukoneissa. Voit mainiosti kirjoittaa HelMetin etusivun hakukenttään kirjan nimen. Yhtä hyvin voit kirjoittaa tähän vapaan sanahaun kenttään tekijän nimen tai minkä tahansa muun asian, jolla haluat etsiä tarvitsemaasi kirjaa, vaikkapa julkaisijan tai vain osan kirjan nimestä, asiasanan ym.
Mikään ei siis estä käyttämästä kirjan nimeä hakuterminä HelMetin etusivulla, ja hakutulos on oikea. Vapaa sanahaku vain antaa sinulle vapaammat kädet haun tekemiseen kuin pelkkä nimekehaku. Jos valitset sen sijaan välilehden "Teoksen nimi",...
Eläinten pitoa säätelee moni laki. Järjestyslaista löytyy pykäliä eläinten kiinnipidosta. Järjestyslain mukaan kissan omistaja on huolehdittava, ettei kissa pääse yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle kytkemättömänä.
Ko. lain mukaan lemmikkieläimen pitäminen vapaana aidatulla pihalla on sallittua. Valvomattomana kissa tuskin pysyy aidatulla pihalla, joten käytännössä kissa ei voi pitää vapaana. Varmaankin paras tapa ulkoiluttaa kissaa on käyttää kissalla tarkoitettuja ulkoiluvaljaita.
Järjestyslaki löytyy netistä osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
William Butler Yeatsilta on käännetty suomeksi ainoastaan yksi teos Runoja (Wsoy, 1966; suomentanut Aale Tynni) ja siitä ei kysymääsi runoa löydy. Yeatsin runoja löytyy käännettynä myös esimerkiksi seuraavista antologioista Maailman runosydän (Wsoy, 1998) ja Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa (Wsoy, useita eri painoksia). Näistäkään kysymääsi runoa ei löytynyt.
Hei!
Kyllä Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi AGE=bbSearch&SEQ=20110705170310&PID=xMoV054GlkMtVZO1anrHEApYot-
löytyy kaikki Suomessa julkaistu ja Suomea käsittelevä kirjallisuus
ja sieltä voi hakea myös ISBN-tunnuksen avulla.
Kannattaa valita ensin TARKENNETTU HAKU ja sitten oikean ylänurkan
laatikkoon SANAHAKU-termin tilalle vyöryttämällä nuolesta ISBN.
(ISBN-numeroon ei laiteta välimerkkejä)
Arto Kivimäki suomentaa Seneca-sitaatin "Et sceleratis sol oritur" kirjassaan Verba volant : sanat lentävät (Karisto, 2001) kirjaimellisesti näin: "Aurinko nousee myös rikollisille." Sitaatin taustaa selvittäessään Kivimäki tarjoaa myös vapaamman tulkinnan: "Paistaa aurinko pahoillekin." Teksti on peräisin Senecan hyväntekeväisyyttä käsittelevästä tutkielmasta De beneficiis, neljännen kirjan 26. jaksosta. Kokonaisuudessaan tätä teosta ei ole suomennettu.
Kivimäki huomauttaa myös, että ajatus kaikille paistavasta auringosta tuntuu ensimmäisellä vuosisadalla olleen suosittu, sillä Senecan lisäksi se esiintyy myös Jeesuksen vuorisaarnassa ("Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille." - Matt. 5:45) ja Petroniuksen romaanissa...
Ubuntun kyseisen version Desktop-edition voi varata HelMet-kirjastosta, suora linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b2044986~S9*fin Varauksia on nyt vain yksi, joten sen saa aika nopeasti.
Saman version Server edition löytyy suoraan HelMet-kirjastojen hyllystäkin (Kallio, Kirjasto Omena, Töölö), tämän version linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b2044985~S9*fin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on elokuvia, joissa puhutaan (joko alunperin tai dubbaamisen kautta) tiettyä kieltä, ja joissa myös testitys on samalla kielellä.
Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta löydät näitä elokuvia näin: mene etusivulta tarkennettuun hakuun, kirjoita ensimmäiseen hakusanaruutuun "ääniraita espanja" tai "ääniraita venäjä" sen mukaan kummankielisiä elokuvia haet, kirjoita toiseen ruutuun sana elokuvat ja valitse kielivalikosta espanja tai venäjä. Paina hae-painiketta. Tuloksena on suuri joukko elokuvia (tällä hetkellä espanja-haulla 1140 ja venäjä-haulla 820).
Valitettavasti läheskään kaikki eivät ole toivomuksesi mukaisia elokuvia, vaan joukossa on runsaasti myös elokuvia, joissa ainoastaan puhutaan...
Tässä joitakin perehdyttämisen käytännön oppaita:
- Perehdyttämisen suunnittelu ja toteutus / [teksti: Pirkko Kangas, Juha Hämäläinen] (2007)
- Työpaikkakouluttajan käsikirja / [teksti: Irma Lepistö] (2004)
- The creative training idea book : inspired tips and techniques for engaging and effective learning / Robert W. Lucas ; illustrated by Michael O'Hora (2003)
- Opastus lyhytaikaiseen työsuhteeseen / [teksti: Matti Santalahti, Jukka Mäkeläinen, Juha Hämäläinen] (2005)
- Oppiminen ja ohjaus työelämässä : opas seurakunnille (2003)
- Perehdyttäminen palvelualoilla / [teksti: Pirkko Kangas] (2003)
Kyllä, joissakin Helmet-kirjastoissa on myös negatiivien digitointiin sopivia skannereita. Niistä ei näytä olevan listaa, joten saatavuuden saa selville oikeastaan vain varmistamalla kirjastosta esimerkiksi soittamalla. Kaikissa skannereissa ei ole negatiivien digitoinnin mahdollisuutta.
Digitointimahdollisuus on ainakin Pasilan kirjaston skannereilla varustetuilla tietokoneilla. Negatiivit digitoidaan samalla apuvälineellä kuin diakuvatkin eli kannessa kiinni olevalla lisävälineellä. Henkilökunta voi varmasti tarvittaessa opastaa asiassa.
Nykysarjakuvassa on vahvasti esillä seksuaalisuus ja sen eri muodot, joskus myös sadomasokismi. Jos sadomasokismia sisältäviä sarjakuvia kirjastoon hankitaan, ovat ne aina aikuisten aineistoa, eikä niitä kukaan kirjastoihminen tahallaan laita lasten hyllyyn. Niitä ei myöskään lainata lapsille. Jos lastenhyllystä kuitenkin löytää lapsille sopimatonta aineistoa, siitä voi ilmoittaa virkailijalle.
Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että sanoittaja olisi Michael Rosing. Ainakin yhdessä viittauksessa sanoittajaksi mainitaan Rosingin ohella Heikki Klemetti, joten hän on saattanut suomentaa sanat. Mainittu Rosing on ehkä tanskalainen runoilija, josta löytyy artikkeli ruotsinkielisestä Wikipediasta osoitteesta https://sv.wikipedia.org/wiki/Michael_Rosing_(diktare).
"Kesähessu" (= kesätyöntekijä, kesäapulainen, lomittaja) lienee muunnelma sanasta "kesäheikki" (= kesätöissä käyvä koulupoika). Muuta tietoa en termistä löytänyt.
Sanan "kesähessu" tarkemmasta alkuperästä voi tiedustella Kotimaisten kielten keskukselta.
Heiltä voi kysyä sanojen alkuperästä tämän lomakkeen kautta: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Lähteet: Jari Tammi, Suuri nimittelysanakirja, ISBN 978-952-9589-46-3, 2014.
Kylmässä ilmastossa elävät kalat ovat sopeutuneet talven kylmyyteen. Monet kalat eivät talvella juurikaan liiku tai syö, vaan elävät vararavintonsa turvin. Järvien pohjavesi pysyy talvella yleensä +4-asteisena, joten kalat eivät jäädy. Jos vesi jäähtyy sitä kylmemmäksi, jotkin kalat saattavat mennä horrosta muistuttavaan tilaan, ja osa arktisista kaloista selviytyy jopa silloin, kun niiden ruumiinlämpö on alle nollan. Esimerkiksi ruutana pystyy selviytymään jopa hapettomissa ja pohjaan asti jäätyneissä pikku lammissa, koska se pystyy kaivautumaan pohjamutaan jäätymistä pakoon ja lisäksi tuottamaan happea vararavinnoksi keräämästään glykogeenista.
Ks. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/09/kalojen-talvi-elamaa-jaakannen-...
Fado-nuotteja ei kirjastoista näytä löytyvän - etsin sekä pääkaupunkiseudun että muun Suomen kirjastoista. Netistä löytyi muutaman fadon sanat portugaliksi osoitteesta http://lisboa.KPNQwest.pt/p/ouvir/fado/letras.html .
Lapin maakuntakirjastosta löytyy aiheeseesi liittyen mm. seuraavaa:
Suomen EU-kansanäänestys 1994: raportti äänestäjien kannanotoista. 1994
Suomalaisten EU-kannanotot (vuodesta 1995-)
Suomen tilastollinen vuosikirja 1995 s. 512 (EU-jäsenyyden kannatus vaalipiireittäin)
EU-kansanäänestys 1994 (SVT Vaalit 1995:2)
Aikakauslehdistä vuodelta 1994 löytyy myös aiheestasi, esim Suomen kuvalehti
numeroista: 41, 42, 43 sekä Politiikka-lehdestä numeroista 2 ja 3, samoin Politiikka-lehdestä v, 1995, no. 2.
Varsinaista tietoa lappilaisten kannanotoista löydät 1994 Lapin kansoista, jos voit tulla selaamaan niitä Lappiosastolle.
Kehotan sinua myös kääntymään Lapin yliopiston Eurotietokeskuksen puoleen.
Voit myös vilkaista internet-osoitetta: http://...
Kiitos kysymyksestä. Helsingin kaupunginkirjasto alkoi käyttää Contant-perintätoimistoa palauttamatta jääneen
aineiston perinnässä 1.3.2002 lähtien. Perittäväksi siirretään aluksi 1.3.02 ja sen jälkeen lainattu 60 vrk myöhässä oleva aineisto. Tätä ennen lainattu aineisto siirtyy perintään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Perittäväksi siirrettävän aineiston alaraja on 8,40 euroa. Perintään siirtyvät aineiston arvo, myöhästymismaksut aikuisten aineistosta ja kirjaston käsittelykulut on 5 euroa/tapaus. http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm
Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjastokortti on henkilökohtainen, jolloin kortin haltija on vastuussa kortilla lainatusta aineistosta. Tässä tapauksessa Teidän kannattaa sopia asia...
Tämäntyyppisissä kysymyksissä kannattaa kääntyä suoraan Helsingin kaupunginarkiston puoleen. Sieltä löytyvät mm. kaikkien Helsingin koulujen vuosikertomukset. Meillä täällä kaupunginkirjastossa niitä ei ole kattavasti, eikä myöskään kaikkien koulujen matrikkeleita.
Helsingin kaupunginarkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Vuonna 2002 on ilmestynyt kylähistoriikki
Kotalahti ajan virrassa, jonka on toimittanut Jouko Kokkonen ja julkaissut Kotalahden kylähistoriatoimikunta. Teoksessa on sivuja 672.
Kirjaa ei ole Varkauden kaupunginkirjastossa. Sen sijaan se on Leppävirran kunnankirjaston ja Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa, joten sen saa lainaan niistä tai asiakas voi pyytää sitä kaukolainaan Varkauden kaupunginkirjastosta.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista voi etsiä aihetta käsittelevää kirjallisuutta HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi .
Esim. aihe-haussa voi käyttää hakusanaa naivismi, joka antaa jo 37 viitettä.
Haun joukossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Brodskaia, Natalia: Naive art. (New York : Psrkstone, cop. 2000)
Itkonen, Satu: Sydän siveltimellä : suomalaista naivismia. (Helsinki : Taidepiste, 1998)
Bihalji-Merin, Oto: World encyclopedia of naive art : a hundred years of naive art. (London : F. Muller, 1984)
Ojanen, Risto: Kuvien lempeä kapina : suomalaisia naivisteja. (Helsingissä [Hki] : Otava, 1983)
Haun tuloslistalla kirjan sijaintipaikat saa selville klikkaamalla sen nimeä.
