Teflon saadaan pysymään pannun pintana siten, että ensin paistinpannun pinta hiekkapuhalletaan, jotta siihen saadaan pikkuruisia naarmuja. Tämän jälkeen pintaan ruiskutetaan ohut päällyste nestemäistä teflonia, joka valuu naarmuihin. Tämä kuumennetaan korkeassa lämpötilassa, mikä kovettaa teflonin ja luo kohtalaisen vankan mekaanisen pidon. Sitten pinta päällystetään kyllästysaineella ja kuumennetaan taas.
Lähde:
John Lloyd & John Mitchinson, Tietoa kaikkitietäville. Otava, 2008
Runo on julkaistu englanniksi Josef Timarin valokuvateoksessa Whispering Birches, joka sisältää Emily Jeremiahin ja Fleur Jeremiahin käännöksiä eri runoilijoiden tuotannosta.
Kirja kuuluu Pasilan kirjaston kokoelmiin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2181963
Mary Shelleystä löytyy kyllä runsaasti tietoa, mutta ei valitettavasti suomeksi. Internet on tässä tapauksessa käyttökelponen. Kirjoittamalla hakutermiksi Shelley Mary saat linkkejä liiankin kanssa. Ohessa pari hyvää sivua, joilta löydät vastauksia kysymyksiisi:
http://www.desert-fairy.com/maryshel.shtml
ja http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Genres/Literary_Fiction….
Shelleyn englanninkielisen elämäkerran on kirjoittanut Muriel Spark. Jos sitä ei löydy kotikirjastostasi, voit tarvittaessa kaukolainata sen.
Aikakauslehtiartikkeleita löytyy suomeksikin, lähinnä Frankenstein -elokuvasta. Esimerkiksi: Peltonen: Mary Shelleyn Frankenstein - Aikakone : Ursan Science Fiction-klubin julkaisu. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. ISSN 0358...
Ilmeisesti tarkoitat varhaisinta äänitettä kupletista ”Yö Kaivopuistossa”? Sillä nimellä tästä kappaleesta ei löydy levytystä, mutta kappaleella on muitakin nimiä: ”Helsingin kulkurin huolia”, ”Kulkuripoika Helsingissä” ja ”Asuntopula Helsingissä”. Kaikissa melodia on sama; joissakin versioissa sävelmä on merkitty kansanlauluksi, uudemmissa viitteissä säveltäjäksi on nimetty Saša (tai Sasha) Makarov. Sävelmän alkuperäinen nimi on "Kak tsvetok dušistyi" (tai "Kak tsvetok dushistyi"). Sävelmä tunnetaan nimellä "Kerenski".
Kupletin sanoituksen on ilmeisesti alun perin tehnyt Eino H. Ahti (1894-1955), joka käytti mm. salanimeä Ahti H. Einola. Tosin Einari Kukkonen pitää kappaletta J. Alfred Tannerin kuplettina, kun taas Reino Hirviseppä...
Niin kuin kielitoimiston sanakirja sanoo, aihio on "vasta pääpiirteiseen muotoonsa työstetty esine". Avaimen aihiosta tehdään avainjyrsinkoneella avain. Koneeseen asetetaan aihio, mutta siitä poistetaan avain: aihio on jyrsimätön, jyrsinnän jälkeen se on jo avain.
https://www.abloy.fi/Abloy/Abloy.fi%20(OW2)/Tuotteet/Tuotekatalogi/Avainjyrsinkoneet/131010v_6232_EXEC%20manuaali%20FIN.pdf
Esseitä Albert Camus'n teoksesta Le Mythe de Sisyphe (1942) voi lukea myös kokoelmasta Kapinoiva ihminen (suom. Leena Jokinen, toim. Maija Lehtonen, 1971). Tähän teokseen sisältyy myös essee Absurdit muurit (Les murs absurds), josta kyseinen sitaatti on peräisin.
https://archive.org/details/le_mythe_de_sisyphe
https://postarchive.files.wordpress.com/2015/03/myth-of-sisyphus-and-other-essays-the-albert-camus.pdf
https://www.finna.fi/Record/piki.189439?checkRoute=1#componentparts
Teos näyttää löytyvän oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Alaikäinen saa kirjastokortin ilman henkilökorttia tai passia. Huoltajalta kysytään kuvallista henkilötodistusta ja hän vastaa alaikäisen lainoista. Kun lainajaatietolomake on täytetty ja huoltaja on allekirjoituksellaan hyväksynyt ja rastittanut lainaajalomakkeen kohdan ” Vastaan ohessa nimetyn huollettavan lainoista”, niin lapselle voidaan antaa kirjastokortti. Huoltaja voi yksin hakea lapselleen kirjastokortin. Tai jos lapsi tuo täytetyn ilmoituslomakkeen ja kelakorttinsa, niin kirjastokortti voidaan antaa alaikäiselle ilman huoltajan mukanaoloa.
Pallomaisesti haarovat kasvit, jotka tuulen kuljettamina kierivät pitkin aavikoita ja preerioita ovat suomalaisille tuttuja ainakin lännenelokuvista. Tällaisia kasveja kutsutaan aro- tai aavikkokierijöiksi. Kypsytettyään siemenensä ne katkeavat juurenniskasta ja lähtevät tuulen puskemina matkaan, karistaen siemeniään taipaleellaan. Eräät monivuotiset kierijät pystyvät jopa juurtumaan uudelleen maahan ja jatkamaan kasvuaan.
Suomen kasvilajeista kierijöihin kuuluu esimerkiksi unkarinpernaruoho. Meillä kierijät saavat kovimmat kyydit talvisin jäällä tai avomaalla kovalla hankiaisella.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/unkarinpernaruoho
Arkikielen puotipuksu-sanan merkitys yleiskielessä on kauppa-apulainen.
Suomen kielen sanakirjoista löytyy hyvin vähän tietoa sanan alkuperästä. Sana puoti on lainaa ruotsin sanasta bod (kauppapuoti, aitta, koju). Suomen kirjakielessä puoti on ensi kertaa mainittu vuonna 1609.
Tarkempaa tietoa voi pyytää Kotimaisten kielten keskuksen Kieli- ja nimineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja (2009).
Kielitoimiston sanakirja; 2. osa, L-R (2012).
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P (1995).
Juliaanisen päivän laskemiseen löytyy tietoa sivustosta Juliaaninen päivämäärä.
Webguru-niminen palvelu sisältää juliaanisen kalenterin päivämäärät, https://www.webcal.guru/fi-FI/tapahtumalista?calendar_id=system_julian.
Ajanlaskusta ja kalentereista löytyy tietoa julkaisussaAikakirja 2013. Se ja muuta tietoa ajanlaskusta löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/1043%2B6560/hae?category=114398&sort=titl…
Suomessa koulu on alkanut melko pitkään sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Alkuvuonna syntyneet ovat siis melkein 8 vuotiaita, kun syyslukukausi loppuu. Osa taas on 6 vuotiaita, kun koulu alkaa. He täyttävät 8 syyslukukauden aikana. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetus
Perusopetuslaki vuodelta 1998 sanoo:"Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta." https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980628#Pidm45237816017040
8.8.2018 YLE uutiset on toimittanut koosteen koulunkäynnistä eri...
Lainan päivänä (8. helmikuuta) oli aiemmin mahdollista palauttaa myöhässä olevaa aineistoa maksutta, mutta nykyään tavasta on luovuttu ainakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Kunnat.net -sivustosta löytyy tietoa ruotsinkielisistä ja kaksikielisistä kunnista Suomessa, http://www.kunnat.net/fi/kunnat/ruotsinjakaksikielisetkunnat/Sivut/defa… . Liitteessä (linkki oikeassa yläreunassa) on lueteltu ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat.
Ikävä kyllä kaiken kattavaa teosta Ruotsin taidehistoriasta ei ole suomeksi.
Ruotsiksi on kirjastojen kokoelmissa laajojakin ruotsalaisesta taiteesta kertovia teossarjoja. Pohjoismaisesta maisemamaalauksesta löytyy teos 1800-luvulta, mutta ei 1900-luvulta.
Yksittäisistä taiteilijoista kuten Carl Larssonista, Lars Jonssonista tai Anders Zornista löytyy tietoa suomeksi, samoin näyttelyjulkaisuja eri aiheista tai aikakausista on jonkin verran. Suomeksi on tietenkin laajoja teoksia ja teossarjoja maailman taiteesta, mutta niissä eri maista kertovat osiot ovat luonnollisesti suppeita.
Tässä muutama kirja poimittuna Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista - toivottavasti näistä on apua (suluissa painovuosi) :
YLEISTÄ AIHEESTA :
1. POHJOISMAIDEN...
Veikko Huovisen kirjaan perustuvaa elokuvaa Lampaansyöjät ei valitettavasti ole saatavissa kirjastojen kokoelmista. Videovuokraamojen tai myyntivideoiden luetteloistakaan elokuvaa ei löytynyt.
DVD-kotelon sivuilla on lista, jonka kautta voit esittää toiveita uusista dvd-elokuvista. Lampaansyöjät näyttää olevan toivelistan kolmosena eli toivottavasti se tulevaisuudessa saatavissa:
http://www.dvdkotelo.com/toivo3.php
Lahden kaupungin talousarviot ja tilinpäätökset löytyvät kaupungin kotisivulta internetistä osoitteesta http://www.lahti.fi/
Kirjaston vuoden 2004 talousarvio löytyy seuraamalla linkkejä: Talous > Lahden kaupungin talousarvio 2004 > Käyttötalousosa. Kirjasto löytyy otsikon "Sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen toimiala" alta.
Talousarvion toteutumisesta löytyy tietoa vuoden 2004 toimintakertomuksesta (klikkaa linkkejä Tilinpäätös 2004 > Toimintakertomus). Kirjasto löytyy jälleen sivistystoimialaa käsittelevästä kohdasta.
Lahden kaupungin talousarviot ja tilinpäätökset on julkaistu myös paperimuodossa. Kirjastossa ne löytyvät luokista 36.5105 (talousarviot) ja 36.53 (tilinpäätökset).
Varman vastauksen esittäjästä ja levystä saat ottamalla yhteyttä kyseiseen radiokanavaan.
Kävimme läpi tietokannastamme löytyviä eri versioita Beethovenin "An die Freudesta". Yksi mahdollinen voisi olla California Guitar Trion tulkinta nimeltään "Symphony no.9", joka löytyy heidän CD-levyltään "Rocks the West" (Pepa Paldo Music, 2000). Soittimina kappaleessa on kolme akustista kitaraa.
Mutta, kuulemasi kappale on todennäköisesti joku aivan muu. Allmusicin tietokannassa löytyy tiedot jopa 73 populaarista versiosta "Oodista ilolle": http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=17:1110042
Hyllypaikka ei toimi HelMetissä hakuterminä juuri tuosta mainitsemastasi syystä: eri kirjastot käyttävät sitä eri tavoin. Kirjastoilla täytyy nimittäin olla mahdollisuus merkitä omiin kokoelmiinsa erilaisia asioita oman tarpeensa mukaan. Osa kirjastoista tekee hyvinkin yksityiskohtaisia merkintöjä tuohon Hyllypaikka-kenttään, osa taas ei. Esimerkiksi Pasilassa kaikkia kaunokirjallisuuden lajeja ei siihen välttämättä merkitä. Eri kirjastojen hyllypaikkamerkinnöistä ei ole mitään listaa, eikä oikein voi ollakaan, koska joka päivä tähän kenttään saattaa tulla uudenlaisia merkintöjä.
Tehokkain tapa etsiä haluamaasi kirjallisuutta on valita HelMetin etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Kirjoita sitten hakukenttään vaikkapa "tieteiskirjallisuus...
Nimipäivien historiaa esittelevässä kirjallisuudessa Melinda-nimelle on erilaisia selityksiä. Nimipäivää etsittäessä kaikkein yksinkertaisin tulkinta on se, jonka mukaan Linda on Melindan lyhenne. Lindan päivä on niin suomalaisessa kuin ruotsalaisessa kalenterissamme 15.4.
Blomqvist, Marianne
Dagens namn. - Schildts, 2002.
Palauteviestit pääkaupunkiseudun kirjastoille kannattaisi lähettää joko HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivulla olevan Palaute-linkin tai kunkin kaupunginkirjaston kotisivuilla olevien palautelinkkien kautta. Tämä valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksille, eivätkä tänne lähetetyt kysymykset yleensä päädy palautteita käsittelevälle henkilökunnalle. Yritän nyt kuitenkin vastata palautteeseenne täältä käsin.
Aineiston laina-aikoja yhtenäistettiin, kun HelMet-kirjastojen käyttösäännöt uudistettiin 15.5.2008. Tällöin päädyttiin kahteen laina-aikaan, katso käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
"Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta.
Poikkeukset yleisestä laina-...
