Kyseessä varmasti eteläafrikkalainen näytelmäkirjailija, ohjaaja ja
näyttelijä Athol Fugard (s.1932), jonka, kuten niin monen muun eteläafrikkalaisen kirjailijan, tuotannon teemoihin on vaikuttanut
Etelä-Afrikan hallituksen harjoittama, mutta jo historiaan siirtynyt,
rotuerottelupolitiikka.
Kätevimmin tietoja Fugardista löydät netistä. Hyviä sivuja on useita, esim. http://www.xs4all.nl/~fisher/atholi.html ja
http://artsedge.kennedy-center.org/pwtv/fugard.html ja
http://www.stagebill.com/Theater/profiles/profilesarchive/fugard.html
Löytyy mm. seuraavat arvostelut:
Thanatos, häpeä ja muita tutkielmia / Pentti Ikonen, Eero Rechardt (Psykologia 1996, Kirja-arv., nro 2, sivu 141-142) ja
Thanatos, häpeä ja muita tutkielmia / Pentti Ikonen, Eero Rechardt (Suomen lääkärilehti 1996, Kirja-arv., nro 8, sivu 856-858)
Helsingin kaupunginkirjasto siirtyy tänään maanantaina 14.8.2000 normaaleihin aukioloaikoihin kesän jälkeen. Uudet aukioloajat selviävät kaikkien kirjastojen osalta mm. osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ kohdasta "kirjastopalveluiden opas". Tästä lähtien pääkirjasto Itä-Pasilassa on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10 - 20 ja lauantaisin klo 10 - 16.
Kysymyksessäsi et varmaankaan tarkoittanut Keskuskirjastotoimistoa, joka toimii pääkirjaston tiloissa, mutta ei ole avoinna lauantaisin.
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Sen mukaan kone on valmistettu helmikuussa 1925.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
Finnish National Bibliography contains a list of all the Finnish books that have
been translated into English. This list can be narrowed down in various ways, e.g
to include only fiction, non-fiction, history etc. However, to obtain such a list
you should visit either one of the Helsinki City public libraries or else the
University Library of Helsinki. All the above mentioned libraries have the said
database available in a CD-ROM format.
Paras lähde lienee Maa- ja metsätalousministeriön sivusto internetissä - www.mmm.fi - , josta eteenpäin mmm > maaseudun kehittäminen (tekstissä!) > EU-rahoitteinen maaseudun kehittäminen. Muitakin reittejä kannattaa tutkailla.
Mikäli on kyse EU-rahoituksen hakemisesta, voit käydä TE-keskusten (Työvoima- ja elinkeinokeskukset) yritysosastoilla (www.te-keskus.fi). Eurooppa-Instituutin Eurotietokeskus ja eurotietopalvelu voi myös olla hyödyllinen paikka (http://www.tukkk.fi/pei), kunhan palvelu saadaan toimimaan.
Joitakin vinkkejä asiaan: NissonForum/KvinnoForumin lehti Gaba sekä saameksi että norjaksi. Juuri ilmestynyt Aigi ii mana - dat boahta. Poronhoitajanaisista
tehdyt muutamat tutkimukset, tietyt lehtiartikkelit (Saamelaiskirjastossa Lappi-
osastolla lehtileikkeissä). Myös Karasjoella pidetyt naisseminaarit joista raportit saamelaiskirjastossa. Aiheesta toki löytyy tutkimuksia (myös Barentsin alueen yliopistojen naistutkijoitten yhteistyöprojektijulkaisut) mutta koska aihe on laaja on tutkimusta etsittävä monelta suunnalta
http://lapponica.rovaniemi.fi
osoite jossa saamelaisbibliogafia erikseen haettavissa
(Suoemn saamelaisen erikoiskirjaston ylläpitämä aineistorekisteri Rovaniemellä)
Hei, tässä muutama elokuvaehdotus:
Etana asialla: elokuvassa Kulkuri ja joutsen. Elokuva kertoo Reino Helismaasta, joka on säveltänyt ja sanoittanut laulun Etana asialla.
Walter Chalmers: elokuvassa Bullitt (ohjaus Peter Yates 1968). Elokuvassa senaattori Chalmers värvää poliisi Frank Bullitt'n vartioimaan erästä todistajaa.
Mutta miten nuo lauseet jatkuvat... Ainoa keino saada se selville taitaa olla ko. elokuvien katselu!
Oskar Lutsin teos Nukitsamees on olemassa englanninkielisenä käännöksenä nimellä Bumby. 1987. Löytyy ainakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta http://www.finlit.fi/kirjasto/
Suomenkielistä käännöstä en ole löytänyt.
Olisikohan etsimäsi kirja suomenruotsalaisen Marianne Backlènin romaani Karma (Gummerus, 2002).
Teoksessa kuvataan monikulttuurisia liittoja kahdeksassa tarinassa, eri ihmisten kertomina.
Yksi kertojista on nigerialainen Chike.
Tarkemman selostuksen kirjan sisällöstä löydät mm. seuraavista osoitteista:
http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2002_2/2342
http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/1502/1502backlen.html
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=471
Sofi Oksasesta saa tietoa hänestä kirjoitetuista lehtiartikkeleista,joissa kerrotaan hänen elämänvaiheistaan ja kirjailijakuvastaan.
Lehtiä saa lainaksi useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tarkistaa kirjastot pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
AVOTAKKA 2004 NRO 9b, s. 122 : Grön,Nette: Kirjailijan kammiossa.
HIIDENKIVI 2004, NRO 2 s.39-40 : Ropponen, Ville: Stalinin lehmät syö valtarakenteita.
ANNA 2003, NRO 41, s.8-11 : Halmekoski, Tuija: Esikoiskirjailia Sofi Oksanen: tukevasti marginaalissa
KAJASTUS 2003, NRO 4-5, S.23-25: Hänninen, Jera:Kosketuspintaa etsimässä.
Kannattaa käydä kirjastossa aivan paikan päällä missä asia voidaan helposti selvittää. Ottakaa mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, niin saatte tarvittaessa myös uuden kirjastokortin samalla käynnillä.
Helmet-kirjastojen myöhästymismaksu on 20 senttiä päivältä aikuisten aineistosta (lasten kirjoista maksua ei mene). Sillä ei ole merkitystä, onko elokuvasta varauksia vai ei.
Helsingin kaupunginkirjaston maksuista löytyy tietoa kirjaston sivuilta, kohdasta Kirjasto-info > Lainaaminen ja kirjastokortti > Maksut, (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1554 ).
Viveka-nimen alkuperään on vastattu jo aiemmin. Sivulta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoita Etsi arkistosta -laatikkoon sana viveka ja paina Hae (ylin Hae-nappi).
Nimet ja niiden kantamuodot ovat hyvin vanhoja, mutta juuri tuon kirjoitusasun yleisyyden Suomessa 1900-luvulla voit tarkistaa Väestörekisterikeskuksen Nimi-palvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/. Valitse vasemmalta etunimihaku ja kirjoita laatikkoon viveka. Nimeä on alettu antaa 1940-50-luvuilta lähtien.
Paikallisten sukututkijainyhdistysten kotisivuille pääsee parhaiten valtakunnallisen Sukututkimusseuran sivulta www.genealogia.fi . Sivun vasemmasta reunasta on valittava "Sukututkimusyhdistykset". Sen jälkeen avautuvasta karttakuvasta valitaan Rovaniemen sijainti ja sitten avautuu paikallisyhdistyksen sivusto. Suora osoite on http://www.genealogia.fi/stutkyh/perapohjola/ .
Seuraavista teoksista löytyy runsaasti tietoa aiheesta. Pääkaupunkiseudulla kirjat löytyvät ainakin Helmet –tietokannasta: www.helmet.fi
Nilsen, Anna: Program och funktion i senmedeltida kalkmåleri : kyrkmålningar i Mälarlandskapen och Finland 1400-1534. Kungl. Vitterhets historie och antikvitets akademien.
Pirinen, Hanna: Luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutuminen Suomessa : pitäjänkirkon sisustuksen muutokset reformaatiosta karoliinisen ajan loppuun (1527-1718). Helsinki : [Suomen muinaismuistoyhdistys], 1996
Saartio, Rafael: Kristilliset vertauskuvat ja tunnukset. WSOY
Stigell, Anna-Lisa: Kyrkans tecken och årets gång : tideräkningen och Finlands primitiva medeltidsmålningar. Helsingfors : Finska fornminnesföreningen, 1974...
Teksti on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Romaanin 14. luvun loppuosassa on kuvaus jahtivoudiksi ylenneen, Eeron ajatuksia: "Synnyinmaa ei ollut hänelle enään epämääräinen osa epämääräisessä maailmassa, ilman mitään tietoa missä ja minkälainen. Vaan tiesipä hän missä löytyi se maa, se kallis maailman-kulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäsivät isiemme luut.---"
Teksti löytyy esimerkiksi Aleksis Kiven Teokset -julkaisusta (Otava 1984) romaanin sivulta 675.
Anna-Leena Härkösen sivumäärältään pienin kirja on runoteos Jos joku kysyis multa : lauluja, jossa on 59 sivua. Toiseksi vähiten sivuja on kirjassa Palele porvari ja muita kirjoituksia : 112 s. Viimemainittu on kokoelma pakinatyyliin kirjoitettuja tekstejä, jotka ovat alunperin ilmestyneet Anna- ja Image-lehdissä vuosina 2004-2006.
Härkösestä saa tietoa esim. seuraavista kirjoista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2,
Saaristo, Helena : Suomalaisia nykykertojia,
Tarkka, Pekka : Suomalaisia nykykirjailijoita.
Tietoa Anna-Leena Härkösestä on kysytty usein ennenkin. Aiempia vastauksia pääsee selaamaan sivun http://www.kirjastot.fi/ kautta. Valitse vasemmalta Kysy kirjastonhoitajalta vastausten arkisto ja kirjoita kirjailijan nimi Etsi arkistosta -...
Teos Syysilta : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1905-1931, toimittanut Suvisirkku Talas, on juuri ilmestynyt ja vasta tulossa Espoon kaupunginkirjaston kokoelmiin. Helsingin kirjastoihin se on jo ehtinyt, joten varauksen voi tehdä osoitteessa www.helmet.fi tai ottamalla yhteyttä johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoista.
