Kuluttajakäyttäytymisestä ja markkinointiviestinnästä löytyy runsaasti kirjoja.
Sinun kannattaa tehdä haku pääkaupunkiseudun Plussa -aineistotietokantaan, http://www.libplussa.fi/ . Valitse asiasanoiksi esim. kuluttajakäyttäytyminen, ostokäyttäytyminen, kulutus, markkinointiviestintä tai markkinointi. Valitsemalla monipuolisen haun voit myös yhdistellä hakusanoja.
Samoilla hakusanoilla voit katsoa myös Kysy kirjastonhoitajalta - palvelun arkistosta aiempia samaan aiheeseen liittyviä vastauksia.
Kirjaston tietokoneilta voit käyttää seuraavia artikkelitietokantoja Aleksi, Arto ja EBSCO, joista voit löytää työhösi sopivaa tietoa. Samoin kirjaston koneilta on pääsy Helsingin kauppakorkeakoulun Helecon MIX tietokantaan.
Hyödyllistä tietoa ja...
Eeva Norénin dekkareiden sekä Teuvo Masalinin teosten tapahtumapaikkana pidetään Kangasniemeä, vaikka sitä ei suoraan teoksissa mainita. Kangasniemeläiset lukijat kuitenkin tunnistavat kuntansa teksteistä.
Arto Paasilinnan teoksista ei löytynyt Kangasniemeä, vaikka Mikkelin ohi joissakin matkattiinkin, mutta esim. toinen savolainen kunta Kerimäki on tärkeä paikkakunta hänen teoksessaan Auta armias.
Markku Ropposen uudessa dekkarissa Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)tapahtuu murha Puulaveden rannalla, mutta varsinaisesti Kangasniemeksi paikkaa ei mainita.
Elämäkertojen ja muistelmien tapahtumapaikkana Kangasniemi on esillä mm. lukuisissa Otto Mannista ja hänen sukuaan käsittelevissä kirjoissa.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kaksi suomenkielistä kirjaa wiccalaisuudesta: Cunningham, Scott: Wicca: opas wiccan harjoittajalle ja
West, Kate: Wiccan käsikirja.
Harjunpää ja pahan pappi kirjan on kirjoittanut Matti Yrjänä Joensuu. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi
Matti Yrjänä Joensuusta saat tietoa esimerkiksi Sanojen aika -tietokannasta ( http://kirjailijat.kirjastot.fi/ ) tai vaikkapa seuraavista kirjoista:
Haasio, Ari
Kotimaisia dekkarikirjailijoita
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
ISBN 951-692-507-3 (sid)
Kotimaisia nykykertojia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1997
ISBN 951-692-397-6 (sid)
Hankittavaksi ehdotetun aineiston saapumista voi Helsingin kaupunginkirjastossa seurata HelMet aineistotietokannasta www.helmet.fi . Kun ehdotettu aineisto päätetään hankkia, pyritään se tilaamaan mahdollisimman nopeasti. Kaikki hankintaehdotukset käsitellään, mutta kaikkia toiveita ei valitettavasti voida toteuttaa. Hankintapäätöksestä ei lähetetä ehdotuksen tekijälle ilmoitusta.
Hei,
kysyin asiaa Helsingin pörssistä ja sain vastauksen, jossa ei eritellä peräkkäistä ja samanaikaista merkintää. Joka tapauksessa merkintää käytetään osakemarkkinoilla. Lähetin heille sähköpostia, jossa pyysin tarkennusta mutta en ole sitä vielä saanut. Tässä kuitenkin vastaus jonka sain:
Merkintä = Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ostaminen liikkeeseenlaskun yhteydessä
-selitys Pörssisäätiön Osakeoppaasta. NASDAQ OMX Asiakaspalvelu.
Mikäli saan tarkennuksen, lähetän vastauksen myöhemmin.
Antoisaa opiskelua
Tarkoitat varmaan yleisiä kirjastoja (kaupungin- ja kunnankirjastoja).
Nordic statistical year bookista (2009) löytyy kaksi pohjoismaisiin kirjastoihin liittyvää tilastoa, kokoelmien koko ja lainaus.
Yleisten kirjastojen kokoelmat vuonna 2008:
Suomi 40 508 000
Ruotsi 39 520 000
Norja 21 788 000
Tanska 25 993 000
ja lainausluvut:
Suomi 99 777 000
Ruotsi 58 263 000
Norja 23 977 000
Tanska 71 640 000
Islannin tilastot puuttuvat. Nuo kaksi tilastoa lienevät yksiselitteisimpiä. Jo kirjastojen määrää koskevat luvut ovat tulkinnanvaraisempia, sillä keruuperiaatteet tuntuvat pohjoismaissakin eroavan jonkin verran toisistaan, ks. oheinen linkki koskien pohjoismaisten kirjastojen määrää
http://iflastat.wordpress.com/2010/08/15/how-many-nordic-...
Onko tässä yhteydessä yleensä todella puhuttu pelkistä 'siirtolaisista', useimmin kai 'siirtoväestä' tai ainakin 'karjalaisista siirtolaisista' (joka kyllä on voinut "seuraavassa lauseessa" lyhentyä 'siirtolaisiksi')?
Sanaa 'pakolainen' oli meillä ennen toista maailmansotaa käytetty lähinnä Venäjältä vallankumousvuosina Suomeen hakeutuneista.
Ymmärtääkseni karjalaiset eivät siksi itse oikein pitäneet nimityksestä 'pakolainen', koska siihen katsottiin liittyvän jonkinlaisen ajatuksen pakenemisesta vieraaseen valtioon. Evakuoidut tunsivat tarvetta korostaa, että he olivat suomalaisia siinä kuin tynkä-Suomenkin väki.
Jos lukee vuosien 1939-1940 virallista aineistoa (eli Suomen asetuskokoelmassa julkaistuja lakeja, asetuksia ja...
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Teuvo Pakkalan tekijänoikeudet ovat jo rauenneet, sillä kirjailijan kuolemasta on kulunut jo paljon yli 70 vuotta – Pakkala kuoli 1925 –, joka on tekijänoikeuslain määrittämä teosten suoja-aika (43 §). Koska tekijänoikeus ei enää suojaa hänen teoksiaan, niitä voi vapaasti siteerata tai vaikka julkaista uudelleen. Ainoa mahdollisuus kieltää julkaisu on ns. klassikkosuoja (53 §), mutta sitä voi käyttää ainoastaan Opetusministeriö tapauksissa, joissa ”teoksen suhteen tekijän kuoltua menetellään julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavalla...
Arkistosta löytyi aiempi vastaus samaan kysymykseen, jonka itse olitte esittäneet. En löytänyt eri lähteistä toista tietoa, joten vastaus lienee pätevä. Linkki vastaukseen : http://www.kysy.fi/kysymys/mita-kuuluu-kahdeksan-surmanluodin-lapsinayt…
Kysymykseen on hankala vastata, kun näillä sanoilla alkavia lauluja on Viola-tietokannan mukaan useampiakin. Listaan tähän jotain mahdollisia:
Jenni Vartiainen: Minä ja hän - Alkusanat "Sitten kun oon viimeisen lauluni laulanut" (teksti Maria Rahikainen)
Laineen Kasperi: Sitten kun - alkusanat "Sit ku pääsen pois"
Ilona Korhonen: Sitten kun - alkusanat "Sitten kun surullinen sydämeni metsässä mustikkaa kantaa"
Pasi Kaunisto & Markku Aro: Sitten kun mä pääsen siviiliin (sävellys Toivo Kärki, sanat Vexi Salmi)
Cheek: Pelkkää puhetta - alkusanat "Sitten kun ollaan puhelimet kii-kii-kiinni"
Tuollaista eläkkeellepääsemislaulua Viola ei valitettavasti tunne lainkaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei,
täällä kirjastotäti Ylen Arkistosta vastaa että:
Kyseessä on Ylen omatuotantoinen luontoaiheinen käsinukkeohjelmasarja:
Jusu ja Josefiina.
Sarjan tunnuslaulun kertosäe menee täsmälleen muistamallanne tavalla:
”Me mennään luontoon,
me mennään luontoon,
me mennään luontoon”
(viimeinen luontoon-sana venyy laulettaessa: luu-on-toon).
Sarjan käsikirjoitus ja musiikki ovat Kaija Kohosen käsialaa.
Jusun ääninäyttelijänä on Janne Reinikainen.
Josefiinan ääninäyttelijänä oli ensimmäisissä jaksoissa Erja Alander, ja myöhemmissä Minna Suuronen.
Jusu ja Josefiina -ohjelmaa on esitetty Yle TV2:n Pikku Kakkosessa vuosina 1991, 1993, 1996 ja 2003.
Kaupunkilaiskissa Josefiina vierailee Jusun luona maalla monenlaisten seikkailujen merkeissä....
Tarkennetulla haulla aiheiksi itsetuho, lapset tai nuoret.
Silloin löytyy 15 tietokirjaa ja 5 romaania.
Muuttamalla hieman hakua esim. vaihtamalla hakusanaksi pelot, ahdistus tai masennus, voi löytyä vielä lisää aihetta sivuavia teoksia.
Mainitsemiesi uusien kirjojen lisäksi vanhempia:
Ahistaa! : mistä apu nuoren ahdistukseen? / Johanna Välimäki
Cut : the true story of an abandoned, abused little girl who was desperate to be part of a family / Cathy Glass
Kasvatuspsykologian näkökulmia ihmisen voimavarojen tueksi / Kaarina Määttä & Tuula Uusitalo
Nuorten sielunhoidon käsikirja / Heli Pruuki
Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä. 9 : Itseään viiltelevä nuori / Timo Niemi
Bleeding to ease the pain : cutting, self-injury, and the...
Useat yleiset kirjastot ovat osallistuneet Kirjastot ja laatu -hankkeeseen, josta enemmän osoitteessa http://www.kuntaliitto.fi/opetus/kirla.htm.
Tarkempia tietoja asiakaskyselyistä voisi varmaan saada kustakin hankkeeseen osallistuneesta kirjastosta.
Meillä Uudessakaupungissakin tehtiin viimeksi viime kesänä asiakaskysely, josta tarkempia tietoja voi kysyä kirjastonjohtaja Ritva Kolholta. Painetussa muodossakin on joitain sekä tieteellisistä että yleisistä kirjastoista tehtyjä raportteja saatavissa. Samoin kirjastoalan lehdissä on joitain selvityksiä. Tarkempi luettelo näistä viitteistä on teille varattuna Uudenkaupungin kirjaston neuvonnassa.
Oletko lukenut J. R. R. Tolkienin Hobitti, eli Sinne ja takaisin -kirjan, Taru sormusten herrasta -trilogian tai George R. R. Martinin A Game of Thrones -kirjasarjan? Kotimaisia, fantasiamaailmaan sijoittuvia kirjoja ovat esimerkiksi Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupunki, Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi ja Maria Turtschaninoffin Maresi-kirjat.
Netistä löytyy myös sivustoja, joilta voi etsiä kirjasuosituksia aiemmin lukemiensa kirjojen perusteella. Esimerkiksi Kirjasampo (https://www.kirjasampo.fi/) ja Goodreads (https://www.goodreads.com/) ovat tällaisia. Kirjasammon sivuilla suositellaan aikuisille muun muassa George R. R. Martinin teosta Valtaistuinpeli ja Andrzej Sapkowskin kirjaa Viimeinen toivomus. Lista löytyy...
Zacharias (Sakari) Topeliuksella on suuri tuotanto, etkä mainitse kysymyksessäsi, mistä kirjasta olet erityisesti kiinnostunut, joten seuraavana on esimerkkejä joistakin kirjoista tai lehdistä, joissa on käsitelty Topeliuksen teoksia. Välskärin kertomuksista löytyy tietoa esim. Kirsti Mäkinen: Ajattelen kynälläni: esseitä, kirjoituksia (1998), Matti Klinge: Idylli ja uhka: Topeliuksen aatteita ja politiikkaa (1998), Maija Lehtonen: "Synkkenevä menneisyys: Välskärin kertomuksista Tähtien turvatteihin" (Ruumiin kulttuuri 1997:4, s. 394-405), Yrjö Alanen: Kansamme tienviitoittajia (1944, s. 276-306) ja Gösta Attorps: Nuoruuden purret (1958, s.68-81). Linnaisten kartanon viheriää kamaria käsitellään Paula Arvaksen artikkelissa "Satusedän...
Maija Asunta-Johnston on kirjoittanut kaksi kirjaa, joissa hän kertoo talon ostamisesta ja asumisestaan
Unkarissa.
Punapukuisen naisen talo,WSOY,2000.
Onnellisen naisen vuosi,WSOY,2000.
1. Elaine Cunningham on syntynyt New York Cityssä 12.8. 1962.
2. Hänellä on kaksi poikaa, Sean ja Andrew.
3. Elaine Cunningham asuu eteläisessä Uudessa Englannissa Yhdysvaltain itärannikolla.
Lähde (suomenkielinen): http://members.surfeu.fi/slrk/elainecunningham.htm
4.Tähän ei löytynyt suoraa vastausta.
5. Tietoja tähän aiheeseen löytyy seuraavista lähteistä
(englanninkielisiä):
http://www.elainecunningham.com
http://www.wizards.com/default.asp?x=books/fr/cunninghamprofile
http://www.atlasofadventure.com/interviews/ecunningham.asp
Haltian varjo (alkuteos Elfshadow) oli Elaine Cunninghamin ensimmäinen julkaistu kirja. Tästä saat linkin suomenkieliselle harrastajasivulle: http://members.surfeu.fi/slrk/laulutjamiekat.htm
Internetistä voit...
Jos varaus on tehty Helmet-tietokantaan, se odottaa noutajaansa kahdeksan päivää. Jos olet soittanut kirjastoon ja pyytänyt varaamaan kirjaston hyllystä löytyneen kirjan itsellesi noutaaksesi sen samaisesta kirjastosta, niin aikaa noutaa se on kolme päivää.
Kysymäsi teos löytyy Helmetistä ainoastaan ruotsiksi nimellä Djungeln är neutral (kääntänyt Torsten Blomkvist), mutta se on tällä hetkellä korjattavana.
HELKA-tietokannan mukaan teos löytyy englanniksi Museoviraston kirjastosta, mutta sitä ei anneta kotilainaan. Kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät internetistä osoitteesta:
http://www.nba.fi/fi/kirjasto
