Teos Syysilta : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1905-1931, toimittanut Suvisirkku Talas, on juuri ilmestynyt ja vasta tulossa Espoon kaupunginkirjaston kokoelmiin. Helsingin kirjastoihin se on jo ehtinyt, joten varauksen voi tehdä osoitteessa www.helmet.fi tai ottamalla yhteyttä johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Hain HelMetistä tekijän nimellä Hännikäinen, Timo ja sain alla olevan teoslistan. Nimellä Hannikainen, Timo en saanut mitään. Kokeilin hakua omalla työkoneellani ja kirjaston asiakaspäätteellä. Molemmissa sain saman tuloksen. Esiintyykö kyseinen ongelma vain tämän nimen kohdalla vai tapahtuuko sama muissakin skandinaavisia merkkejä (ä, å, ö) sisältävissä sanoissa? Ongelma saattaa piillä koneen tai selaimen asetuksissa.
Tässä lista teoksista, jotka ovat Timo Hännikäisen kirjoittamia tai joissa hän ollut kääntäjänä tai toimittajana: Istun vastapäätä : runoja / Timo Hännikäinen - Helsinki : WSOY, 2002., - Kilpailevan lajin muistomerkki : runoja / Timo Hännikäinen. - Turku : Savukeidas, 2005., - Taantumuksellisen uskontunnustus : esseitä /...
Hänellä on kaksi kissaa: Amason ja Karisma. Tieto löytyy täältä:
http://www.sune.web.surftown.se/bild2.php
Kirjailija Sören Olsson kertoo sivulla muutakin itsestään, mm. että hänen vaimonsa nimi on Yvonne, ja että heillä on kolme lasta: Ludvig, Lova ja Vide.
Teosta Toimiva pakkaus (toim. Järvi-Kääriäinen, Terhen ja Ollila, Margareetta. Pakkausteknologia ry – PTR. 2007. ISBN 9789518988413) ei tosiaan ole pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa eikä sitä löydy hankintalistoiltakaan. Kirja kuuluu kuitenkin esim. Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen (Viikin tiedekirjasto) kokoelmiin https://finna.fi
Teoksesta voi jättää myös hankintatoivomuksen. Linkit pääkaupunkiseudun eri kuntien kirjastojen hankintaehdotuksiin löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta http://www.helmet.fi
Kyselimme asiaa Hevostietokeskukselta, josta vastattiin, että hevoset kyllä jossakin määrin kykenevät tulkitsemaan ihmisen tunnetiloja kuten hyvää tuulta tai vihaisuutta. Hevosen kyvystä ymmärtää tai tulkita ihmisen itkua, ei heilläkään ollut tietoa.
Myöskään Tuire Kaimion teoksesta Hevosen kanssa (WSOY, 2004) ei äkkiselailemalla löytynyt mainintaa hevosen reagoimisesta nimenomaan itkuun. Teoksesta löytyi kyllä paljon kiinnostavaa tietoa ihmisen ja hevosen kanssakäymisestä, sekä siitä miten hevonen ihmistä tulkitsee.
Lähteet:
http://www.hevostietokeskus.fi/
Kaimio, Tuire: hevosen kanssa (WSOY, 2004)
Etsitty romaani on Pirkko Saision Voimattomuus (WSOY, 2005). Kirjan avaa papin rouva Harrietin näkökulmasta kerrottu luku, jonka ensimmäiset sanat ovat "Se juhannus nostatti tsunamin, josta minä selvisin."
Olet oikeassa: lainausoikeuden menettää, jos lainat ovat myöhässä 28 vuorokautta tai enemmän. Lainausoikeuden saa takaisin palauttamalla lainat ja maksamalla maksut. Myöhästymismaksut kirjautuvat vasta kun lainat on palautettu, joten niitä ei voi maksaa etukäteen. Maksut ovat enintään 6 euroa / laina.
Lainat kannattaa joka tapauksessa palauttaa ennen kuin eräpäivästä on kulunut 60 vuorokautta, ettei niitä siirretä perintätoimiston perittäviksi.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaiden on mahdollista lainata pdf-muotoisia e-kirjoja osoitteesta https://www2.helmet.fi/ebook/. Kyseessä on kirjaston hankkima Ellibs-palvelu, jossa on tarjolla lähinnä suomen- ja englanninkielistä tieto- ja kaunokirjallisuutta. Palveluun kirjaudutaan HelMet-kirjastokortin numerolla ja siihen liittyvällä nelinumeroisella pin-koodilla.
E-kirjojen lainaaminen vaatii Adobe Digital Editions -ohjelman asentamista. Kirjat ovat suojattuja, joten niitä pystyy käyttämään vain laina-ajan verran. Sen jälkeen kirjat poistuvat automaattisesti tietokoneelta. Ellibsistä löytyy tarkempia ohjeita siitä, kuinka kirjoja lainataan järjestelmässä.
KuMuKi tarkoittaa kuvaa, musiikkia ja kirjoja yhdistävää vinkkausta.
Video KuMuKi-vinkkauksesta http://www.kirjastokaista.fi/video/9557/kumuki-vinkkaus%20p%C3%A4hkin%C…
Helsingin yliopistossa on voinut opiskella farmasiaa Farmasisian laitoksella vuodesta 1897:
http://www.helsinki.fi/farmasia/tietoa/historia.htm
Varsinainen Farmasiamatrikkeli on julkaistu vain vuonna 1992. Helsingin yliopiston keskusarkistosta löytyy kuitenkin Farmasian laitoksen opiskelijamatrikkeli 1908-1976.
Voit ottaa yhteyttä tai mennä käymään Keskusarkistossa. Yhteystiedot löytyvät linkin kautta:
http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/
Suomeksi löytyvät mm. seuraavat kirjat:
- Juhani Mattila: Ujoudesta, yksinäisyydestä (2004)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1685467
- Laurie Helgoe: Introversion voima (2012)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2059115
- Susan Cain: Hiljaiset : introverttien manifesti (2012)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2037244
- Philip G. Zimbardo: Ujous : mitä ujous on? (1978)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1597818
Helgoen ja Cainin kirjat löytyvät myös englanniksi. Niiden lisäksi englannin kielisiä ujoutta käsitteleviä kirjoja löytyy
-Ruth Searle: Overcoming shyness and social anxiety (2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1869400
- Oakes, Bor, Eriksen: Coping successfully with shyness (2012)...
Pietariin pääsee junalla Helsingistä, ja siitä eteenpäin myös Arkangeliin. Yksi reitti olisi Helsinki-Pietari-Vologda-Konosa-Arkangeli. Reitin voi nähdä rautatiekartasta, joka löytyy Wikipedia-commonssista: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Russia_Rail_Map.svg
Venäjälle suuntautuvasta junamatkasta voi kysyä lisää myös VR:n palvelunumerosta:
Junalla Venäjälle 0600 41 905
ma-su klo 7-22
1,99 €/vastattu puhelu + pvm
Venäjän suuntaan lähtevät aikataulut löytyvät myös VR:n sivuilta:
http://www.vr.fi/fi/index/aikataulut/aikataulutvenajalle.html
Venäjän maantiet löytyvät pääpiirteissään tästä kartasta:
http://www.ezilon.com/maps/europe/russia-road-maps.html
Maantiethän löytyvät myös googlen kartoista.
Kyseessä varmasti eteläafrikkalainen näytelmäkirjailija, ohjaaja ja
näyttelijä Athol Fugard (s.1932), jonka, kuten niin monen muun eteläafrikkalaisen kirjailijan, tuotannon teemoihin on vaikuttanut
Etelä-Afrikan hallituksen harjoittama, mutta jo historiaan siirtynyt,
rotuerottelupolitiikka.
Kätevimmin tietoja Fugardista löydät netistä. Hyviä sivuja on useita, esim. http://www.xs4all.nl/~fisher/atholi.html ja
http://artsedge.kennedy-center.org/pwtv/fugard.html ja
http://www.stagebill.com/Theater/profiles/profilesarchive/fugard.html
Löysin kaksi mielenkiintoista nettisivua aiheesta. Toisessa esitetään taulukkomuodossa, miten eri EU-maissa käytetään hevosenlihaa
(http://www.mhr-viandes.com/en/docu/docu/d0000698.htm) ja toisilla sivuilla on monenlaista mielenkiintoista hevosenlihaa ravintona käsittelevää infoa sekä tuotteita ja reseptejä: http://members.aol.com/pferdeflsh/index.htm
Helsingin kaupunginkirjasto siirtyy tänään maanantaina 14.8.2000 normaaleihin aukioloaikoihin kesän jälkeen. Uudet aukioloajat selviävät kaikkien kirjastojen osalta mm. osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ kohdasta "kirjastopalveluiden opas". Tästä lähtien pääkirjasto Itä-Pasilassa on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10 - 20 ja lauantaisin klo 10 - 16.
Kysymyksessäsi et varmaankaan tarkoittanut Keskuskirjastotoimistoa, joka toimii pääkirjaston tiloissa, mutta ei ole avoinna lauantaisin.
Leikinlasku lienee tosiaan johdettu sanonnasta "laskea leikkiä", niin kuin kysymyksessä arvellaan. Laskea on tässä esimerkiksi puheen yhteydessä käytetyssä merkityksessä 'antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää'. Samantapainen sanonta on "laskea luikuria". Luikurinlaskuakin näkee ja kuulee silloin tällöin leikinlaskun tapaan käytettävän, vaikka sanakirjoihin saakka se ei ole päätynyt - toisin kuin leikinlasku.
Kielitoimiston sanakirja
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Niin sanottua suojaikärajaa on rikoslain mukaan kaksi, 16 ja 18 vuotta.
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä säädetään rikoslain 20. luvun 6 § ja 7 §:ssä, jota täydentää rajoituspykälä 7 a §.
Myös 18 vuoden ikää voidaan pitää suojaikärajana, sillä laki suojaa perheensisäisen sekä luottamussuhteessa tai auktoriteettiasemassa tapahtuvalta seksuaaliselta hyväksikäytöltä (rikoslain luku 20, 5 §).
Sukupuoliyhteydestä lähisukulaiseen säädetään rikoslain 17. luvun 22 §:ssä. Sen toisessa momentissa säädetään: "Sukupuoliyhteydestä lähisukulaisten kesken ei tuomita henkilöä, joka on ollut sukupuoliyhteydessä oman vanhempansa tai tämän vanhemman kanssa ollessaan kahdeksaatoista vuotta nuorempi, eikä henkilöä, joka on...
Maljakon muoto ja koko näyttäisi vastaavan Kupittaan Saven vuosien 1941 ja 1948 kuvaston lampunjalkaa 606. Tuotetta oli saatavana mm. yksivärisenä, käsinmaalattuna ruskealle pohjalle, käsinmaalattuna vaalealle pohjalle jne. Maalaustekniikkana on ollut ruiskumaalaus, johon kuvio on tehty sienellä pyyhkimällä. Tämä maalauskoristelu oli Kupittaalla 1940-luvulla hyvin tavallinen, ja ruskealla tehty koristemaalaus oli yksiväristä lukuun ottamatta esineiden edullisin koristeluvaihtoehto.
Lähteet:
Kupittaan Savi: Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941
Kupittaan Savi: Kuvasto keramiikkavalmisteista 1948
Laila Zink (1915 - 1999): Kupittaan Saven romantikko (2010)
Finnish National Bibliography contains a list of all the Finnish books that have
been translated into English. This list can be narrowed down in various ways, e.g
to include only fiction, non-fiction, history etc. However, to obtain such a list
you should visit either one of the Helsinki City public libraries or else the
University Library of Helsinki. All the above mentioned libraries have the said
database available in a CD-ROM format.
Paras lähde lienee Maa- ja metsätalousministeriön sivusto internetissä - www.mmm.fi - , josta eteenpäin mmm > maaseudun kehittäminen (tekstissä!) > EU-rahoitteinen maaseudun kehittäminen. Muitakin reittejä kannattaa tutkailla.
Mikäli on kyse EU-rahoituksen hakemisesta, voit käydä TE-keskusten (Työvoima- ja elinkeinokeskukset) yritysosastoilla (www.te-keskus.fi). Eurooppa-Instituutin Eurotietokeskus ja eurotietopalvelu voi myös olla hyödyllinen paikka (http://www.tukkk.fi/pei), kunhan palvelu saadaan toimimaan.
