Vuokselan lautta- tai lossiliikenteestä löytyy tietoa kahdestakin lähteestä:
KÄHÄRI, Matti, Vuoksela : nuoren kannakselaispitäjän vaiheita. Vuokselaisten pitäjänseuran ry. 1955
VAARI, Saima, Vuosalmi: Kylä vuoksen rannalla. Vuosalmen historiatoimikunta 1970
Erityisesti Oravanniemen lossista löytyy mainintoja Matti Kähärin teoksesta.
Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja 1. Otava 1976.
barré (ransk.) kitara- ja luuttutekniikassa yhden sormen poikittaisote useiden kielien yli. Tällä tavoin sormi toimii keinotekoisena satulana (vrt capotasto). Barré on koko sointujensoiton perusta korkeammissa asemissa ja tapa selviytyä soittimelle hankalista sävellajeista. Jazz- ja popmusiikissa barré-otteita (engl. inside chords)käytetään usein, koska ne suovat erityisiä mahdollisuuksia äänen sammuttamiseen ja sen kautta rytmiseen tarkkuuteen.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaiden on mahdollista lainata pdf-muotoisia e-kirjoja osoitteesta https://www2.helmet.fi/ebook/. Kyseessä on kirjaston hankkima Ellibs-palvelu, jossa on tarjolla lähinnä suomen- ja englanninkielistä tieto- ja kaunokirjallisuutta. Palveluun kirjaudutaan HelMet-kirjastokortin numerolla ja siihen liittyvällä nelinumeroisella pin-koodilla.
E-kirjojen lainaaminen vaatii Adobe Digital Editions -ohjelman asentamista. Kirjat ovat suojattuja, joten niitä pystyy käyttämään vain laina-ajan verran. Sen jälkeen kirjat poistuvat automaattisesti tietokoneelta. Ellibsistä löytyy tarkempia ohjeita siitä, kuinka kirjoja lainataan järjestelmässä.
KuMuKi tarkoittaa kuvaa, musiikkia ja kirjoja yhdistävää vinkkausta.
Video KuMuKi-vinkkauksesta http://www.kirjastokaista.fi/video/9557/kumuki-vinkkaus%20p%C3%A4hkin%C…
Googletus hakusanoilla "naxos musiikkikirjastot" antaa tulokseksi listan Suomen kirjastoista tai kirjastoverkoista, jotka tarjoavat asiakkailleen Naxos-musiikkikirjaston käyttöoikeuden.
Luettelon mukaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen lisäksi ainakin Päijät-Hämeen, Ylä-Savon ja Lounan kirjastoverkot sekä Lukas-, Lukki-, Piki- ja Vaski-kirjastot tarjoavat asiakkailleen pääsyn Naxos Music Libraryn musiikkitietokantaan.
Ainakin kirjassa Maailman paras hevonen (1983) Kikka käy Harmaalinnan kartanossa, kuten Sanojen aika-sivuston kirjatiedoista käy ilmi: http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=296&PageConten…
Luin myös paikalla olleiden sarjan kirjojen takakannet, mutta ainakaan niissä ei viitattu Harmaalinnaan.
Pelkästään Marie Thèrèsestä tai Marie-Thérésestä kertovaa suomenkielistä painettua teosta ei löytynyt, mutta Marie Antoinettesta löytyy HelMet-kirjastossa kyllä suomeksikin kirjoja.
Uusin suomeksi ilmestynyt on Carolly Ericksonin Minä, Marie Antoinette (suomentanut Taina Wallin). Toinen kirja on Joan Haslipin teos Marie Antoinette (suomentanut Eila Salminen). Luulisi näissä teoksissa olevan jotain myös Marie-Thérésestä. Suosittelemme tutustumista näihin teoksiin.
Lisäksi kirjastosta löytyy aikalaismusiikkia ja DVD -elokuvia (napsauta linkkiä) http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
1.)
Oikea versio 64-bittiselle tietokoneelle on luonnollisesti 64-bittinen. Mutta itse asiassa 32-bittinen versio Ubuntustakin toimii kyllä käytännössä ihan yhtä hyvin myös 64-bittisessä tietokoneessa. Lataussivulta voi valita tuon version valikosta: http://www.ubuntu.com/download/desktop
2.)
Kovalevyn osioiminen eli jakaminen ei ole välttämättä niin mutkikasta, miltä se kuulostaa. Jos esim. vain halutaan, että koneella jo oleva Windows-asennus säilyy, Ubuntun asennusohjelma osaa asennettaessa tunnistaa kovalevyllä olevat muut käyttöjärjestelmät ja tarjoutuu säilyttämään ne. Ubuntulle osioidaan tällöin oma osansa kovalevystä ja Windows säilytetään omilla osioillaan. Windows myös lisätään tällöin automaattisesti Ubuntun luomaan...
Ihan tuollaista värssyä en löytänyt, mutta voisikohan kyseessä olla joko Edu Kettusen laulu "Yhden illan juttu", jota Bablo on esittänyt tai Matti Ruohosen laulu "Enemmän kuin yhden illan juttu" (sanat Veli-Pekka Lehto), jota Matti & Teppo on esittänyt? Yhden löytämäni videoklipin perusteella tämä Matin ja Tepon laulun sanat eivät kyllä aivan muistikuvasi kanssa sovi yhteen. Kettusen laulun sanoja en löytänyt mistään. Mutta toivotaan, että hakuammuntani onnistui tai joku tämän vastauksen lukeva tietää paremmin.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
"Jori" on nimestä Georg tehty "suomennos" lähinnä siltä pohjalta, miten ruotsinkieliset tuon kansainvälisestikin yleisen nimen ääntävät. Esimerkiksi suositun suomalaisen laulajan ja säveltäjän Georg Malmsténin nimestä käytetään puhekielessä usein muotoa "Jori Malmsten" tai "Molli-Jori".
Jori on suhteellisen nuori nimi, vuoden 2012 loppuun mennessä sen nimisiä oli ehtinyt olla 1740. Aikaisemmin Georgin vastine on meillä ollut tavallisimmin Yrjö, hiukan harvemmin Yrjänä, Jyrki ja Jyri. Js. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jori
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Katja-sarjaa on ilmestynyt 12 kirjaa, ja 13. osa Katja Kuubassa ilmestyy vuonna 2000. Sarjassa ensimmäisenä on ilmestynyt Katja New Yorkissa ja vuonna 1999 Katja au pairina. Saat koko listan esille esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta hakemalla tekijän nimellä.
Yksi hyvä keino saada tietoa kirjailijasta on ottaa yhteys suoraan kustantajaan. Samoin kannattaa tutkailla Kirjallisuusarvosteluja-nimistä lehteä(tulee ainakin suurien kirjastojen käsikirjastoihin), lasten aineistosta ilmestyy sarjassa C-osa, josta löytyy tietoa ilmestyneistä kirjoista ja kirjailijoista.
Internetistä löydät tietoa esim. Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista, josta kirjailijat löytyvät aakkosjärjestyksessä. Osoite on http://www.nuorisokirjailijat.fi/
Kunkin kirjailijan kohdalta löytyy lähdeluettelo, jossa mainitaan myös kirjoja, joista löytyy tietoa ko. kirjailijasta.
Sue Graftonin aakkosdekkareista viimeisin suomennettu on O niin kuin oikeus (2000). Muut käännökset voit katsoa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Valitse tarkennettu haku, jossa voit rajoittaa hakua valitsemalla vain suomenkieliset kirjat.
Internetin kautta voi selailla myös tukholmalaisia vuokra-asuntoja: http://se.classifieds.yahoo.com/se/
- valitse hyresbostäder. Myös seuraavalta sivulta löytyy tietoa vuokra-asunnoista ja yleistietoa ruotsa-
laisista vuokramarkkinoista http://www.bostad-direkt.se/. Molemmat sivut ovat ruotsiksi. Useinmiten
ilmoituksissa on vuokranantajan sähköpostiosoite, joka toivottavasti helpottaa yhteydenottoa.
Kysymääsi materiaalia löytyy suomeksi melko vähän - varsinkin, jos etsit tietoa ulkomaisista artisteista ja bändeistä. Turun kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmista löytyy Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirja, osat 1-2 (vuodelta 1983) ja Jake Nymanin Rocktieto, osat 1-3 (vuodelta 1979). Lehtosen kirjasta löytyy tietoja suomalaisista, Nymanin kirjassa ulkomaisista laulajista, muusikoista ja yhtyeistä. Tuoreempia tietoja löydät Internetistä, esim. osoitteista http://www.banditrekisteri.com/ ja http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html saat tietoja kotimaisista bändeistä ja muusikoista suomeksi. Lisää suomalaisia musiikkihakemistoja ja artistisivuja kannattaa katsoa esim. Hämeenlinnan kirjaston Makupaloista: http...
Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintyttären henkilö Skalle-Per on suomennoksessa saanut nimen Kalju-Pietu.
Lindgren, Astrid: Ronja ryövärintytär (suom. Tuula Taanila, useita painoksia, WSOY)
Tizin Pannaan menemään -kappaleen sävelsi Vesa-Pekka "Costello" Hautamäki ja sanoitti Juice Leskinen. Kappale julkaistiin yhtyeen toisella ja viimeiseksi jääneellä (vinyyli)singlellä (Poko, PIS130, 1984) sekä kokoelmakasetilla Rock Attack (Poko Records REPLAY3, 1984). Nuottina tai muissa ääniteformaateissa sitä ei valitettavasti ole julkaistu.
Tiz-yhtye syntyi kosketinsoittaja Masi Luoman perustaman Martiz-yhtyeen jatkajaksi. Tizin laulusolistiksi tuli Toni (Tiina) Lähteenmäki. Hittimittarin 1. jakso, jossa kappale esitetään, on toistaiseksi nähtävissä Yle Areenassa.
Singlen tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa. Kokoelmakasetti.
Singlen tiedot Discogs-tietokannassa.
Hittimittarin 1. jakso.
Martiz-yhtye Wikipediassa.
Suomen kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy tietoa Jorma Hietalasta. Netistä löytyvien kuvien perusteella omistamanne teoksen signeeraus näyttää kyllä kovasti Jorman Hietalan signeeraukselta. Mikäli haluatte varmistua teoksen tekijästä, teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taideliikkeen puoleen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-laytaisin-lisatietoa-henkilosta-jon…
https://finna.fi/Record/varkaudenmuseot.pju-47495?imgid=1
Kyllä linnuilla on polvet, mutta useinkaan ne eivät näy. Lasse j. Laineen Lintuharrastajan oppaan (951-1-18829-1) sivuilta 73-74 löytyy kuva linnun luustosta sekä tietoa jalan rakenteesta ja toiminnasta. Suomenluonto.fi :stä löytyy artikkeli linnun jalan rakenteesta: https://suomenluonto.fi/uutiset/polvi-onkin-nilkka/ .
