Elisabet tulee heprealaisesta nimestä Elisheba, joka tarkoittaa ”Jumala on valani”. Uudessa testamentissa Elisabet on Johannes Kastajan äidin nimi. Nimi on ollut yleinen kuninkaallisten keskuudessa. Suomessa vanhimmat tiedot ovat vuodelta 1439.Nimestä on lukuisia muunnelmia, esim. Liisa, Lisbet, Elsa, Elise, Bettina ja Isabel. Nimestä esiintyy myös runsaasti erilaisia kirjoitusasuja esim, Elisabeth, Eliisabet, Eliisabeth ja Elizabeth.
Lähde:Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) sanotaan:
Elisabet, Vanhassa testamentissa 2. Moos. 6:23 muodossa Eliseba (hepr. Jumala on valani tai Jumala antaa avun). Elisabeth on Marian jälkeen kristikunnan tavallisin...
HelMet-verkkokirjastossa on helppoa hakea tietyntyyppistä musiikkia. Tapoja on moniakin. Kohdasta "Muut hakutavat" löydät asisanahaun ja luokkahaun, mutta jos ne tuntuvat hankalilta, on toki muitakin tapoja.
Voit esimerkiksi ensin ottaa esille jonkin sellaisen levyn tiedot, josta pidät, ja katsoa, millaisilla asiasanoilla sitä on kuvailtu. Esimerkiksi levyn "Adiemus II : Cantata mundi" tiedoista löytyy seuraavat asiasanat:
populaarimusiikki
taidemusiikki
viihdemusiikki
1990-luku
popmusiikki
new age -musiikki
meditaatiomusiikki
Iso-Britannia
Kun viet kursorin minkä tahansa asiasanan kohdalle, huomaat, että se on aktiivinen linkki, jota napsauttamalla saat esille kaikki ko. sanan kuvaamat julkaisut. Napsauttamalla esim. linkkiä "new...
Kysyin tätä tuntemaltani alan asiantuntijalta ja sain seuraavanlaisen vastauksen.
On vähintään kolme aakkosia käyttävää kreikkaa ennen nykykreikkaa:
1) Arkaainen ja klassinen kreikka (n. 700-330 eKr.)
2) Jälkiklassinen kreikka (n. 330 eKr.- 330 jKr., aluksi koiné, esim. UT)
3) Bysanttilainen kreikka (n. 330 - 1453 jKr.)
Arkaaisella ajalla kreikan kielen eri murteet poikkesivat paljon toisistaan. Attikalainen murre kehittyi klassillisesta kreikasta hellenistiseksi yleiskieleksi ja uuden testamentin kreikaksi.
Nykykreikka syntyi puhutusta kielestä, joten äänteellinen eriytyminen on ollut käynnissä periaatteessa reilut 2300 vuotta. Kielioppi puhutussa kielessä alkoi yksinkertaistua jo jälkiklassisella kaudella.
Bysanttilaisella...
Esimerkiksi näistä teoksista löydätte tietoja kirjailijasta:
Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi, Helsinki, 2000, 6. uud. laitos
Kotimaisia nykykertojia 8 (Avain, 2010)
Miten kirjani ovat syntyneet. 5 : Kirjailijoiden studia litteraria 2011-2012 (toim. Markku Turunen, Wsoy, 2012)
Helttunen, Anne: Mieli ja maisema : kirjailijoiden työhuoneita (Avain, 2015)
Kirjailijakuvia. 16 : Anna-Leena Härkönen (Suomen Kirjailijaliitto, 2006), DVD
Teosten saatavuustietoja voitte tarkastella pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://www.helmet.fi/fi-FI
Myös seuraavilta nettisivuilta löytyy tietoa Anna-Leena Härkösestä.
https://otava.fi/kirjailijat/anna-leena-harkonen/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Jokainen Down-lapsi ja aikuinen kehittyy omaan tahtiinsa. Ylioppilastutkinnon suorittamista tai ajokortin suorittamista ei liene tilastoitu tältä kannalta.
Verneri.net-sivustolla, joka on verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta, kerrotaan, että pojat ja miehet, joilla on Downin syndrooma ovat steriilejä, mutta tytöt ja naiset eivät ole. Downin oireyhtymä johtuu naisen munasolujen jakautumisessa tapahtuneesta häiriöstä, joka ei ole periytyvä.
Alla lisää tietoa Verneri.net-sivustolta:
http://verneri.net/yleis/downin-periytyminen
http://verneri.net/yleis/murrosika-down
Löysin seuraavat nuotit HelMet-kirjastojärjestelmästä (osassa nuotteja ei ole varsinaista laulusovitusta):
1. Kevätsää: Kultainen lastenlaulukirja (toim. Virpi Kari)
2. Vuokot: Lasten laulu- ja leikkikirja alakouluille säestyksineen (toim. Olavi Ingman) 1kpl Tikkurilan musiikkivarasto, Vantaa
3. Peipon pesä (Tiri, tiri teijaa): sama kuin edellä
4. Toukokuu: Suuri Toivelaulukirja 16
5. Leivo: Leivo, op138, nro2/Erkki Melartin (1 nuotti Sellon kirjastossa) tai kirjassa: Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toim. Timo Leskelä) tai Suuri toivelaulukirja 2
6. Nyt kevät on: Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo)
Toivottavasti näistä tiedoista on apua. Nämä nuotit olivat tätä kirjoitettaessa hyllyssä ja lainattavissa/varattavissa...
Seteleitä voi periaatteessa suoristaa silitysraudalla, kunhan lämpö ei ole kovin korkea. Rahoja voi laittaa myös painon alle, jotta ne suoristuisivat. Linkki Oulun numismaattisen kerhon artikkeliin "Rahojen puhdistaminen": http://www.oulunnumismaatikot.fi/rahojen_puhdistus.htm
Laila Hietamiehen teokset "Kylä järvien sylissä" (1998) aloittaa sarjan, jonka jatko-osat ovat "Siniset Viipurin illat" ja "Kesän korkea taivas".
"Mäeltä näkyy toinen mäki" -teos (1981) aloittaa sarjan, jonka jatko-osat ovat: "Maa suuri ja avara", "Hylätyt talot, autiot pihat", "Vierailla poluilla, oudoilla ovilla" ja "Edessä elämän virrat".
Löydät Laila Hietamiehen (nykyisin Laila Hirvisaaren) äänikirjat verkkokirjastosta http://hameenlinna.kirjas.to, kun rajaat haun tarkennetussa haussa koskemaan vain aineistolajia "äänikirjat".
Tähän kysymykseen on myös vastattu aikaisemmin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=23828155-a07…
Hietamiehen tuotanto löytyy myös kustantajan verkkosivuilta: http://www.otava.fi/...
Janika ja sen monet rinnakkaismuodot (Janiika, Jannika, Janica, Jannica, Jannike ja Janice) ovat Johanneksesta johdettujen miehennimien Jan ja Jani sisarnimiä. Janica merkitsee siis samaa kuin Johanna: 'Jumala on armollinen', 'Jahve on osoittanut armonsa'. Toisaalta Janikaa on pidetty myös muunnoksena vanhasta kreikkalaisperäisestä pyhimysnimestä Eunike ('kaunis voitto').
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kyseessä lienee Elina Karjalaisen Uppo-Nallen runo, joka kuuluu näin:Mitä voisi lahjoittaa sille,joka omistaa jo kissankellon, vanamon, säteet kevätauringon, jolla on talvi ja syys– kävisikö ystävyys?
Fono-äänitietokannan (http://www.fono.fi) mukaan Leonard Cohenin tuotantoa ovat levyttäneet suomeksi seuraavat artistit.
Ahola, Jarkko: Halleluja (Hallelujah) albumilla Suojelusenkeli, 2014
Esko, Matti: Halleluja (Hallelujah); Oon sun mies (I'm your man), molemmat albumilla Halleluja, 2010
Hannele: Tanssi loppuun rakkauden (Dance me to the end of love) albumilla Huippuiskelmät, 1985
Hector: Halleluja (Hallelujah) albumilla Kultaiset lehdet, 1995; Suzanne (Suzanne) singlenä v. 1972, sittemmin useilla eri kokoelmilla, mm. Hectobox, 2005
Jansson, Jari: Tanssin loppuun rakkauden (Dance me to the end of love) singlellä Tanssin loppuun rakkauden, 2013
Kansa, Tapani: Salaisuudessain (In my secret life) albumilla Salaisuudessain, 2002
Kaunisto,...
Helmet-palvelusivustolla kohdassa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa voi käyttää paperisilppuria. Espoossa paperisilppuri on käytettävissä Sellon, Entressen, Tapiolan, Viherlaakson, Soukan ja Nöykkiön kirjastoissa. Helsingissä paperisilppuri asiakkaiden käyttöön löytyy Jätkäsaaren ja Rikhardinkadun kirjastoista. Kirjastojen sivuilla ei mainita, että ajanvaraus olisi tarpeellista, kun haluat käyttää paperisilppuria.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä Alvar-nimen selityksiä eri lähteistä:
"Suomen ruotsalaisessa almanakassa 24.9., myös suomenkielisessä 1908-28 ja Luulajan almanakassa 1901-18. Pitempi kansanomainen muoto on Alvari. Nimen kirjoitusasuna oli aikaisemmin Allvar, jolloin se käsitettiin sananmukaiseksi ruotsinnokseksi saksalaisesta nimestä Ernst (vaka). Toisen tulkinnan mukaan nimessä on kaksi osaa, eli al (sanasata alf, keiju) ja var (sotilas). Tätä tulkintaa tukee samankaltaisuus saksalaisiin nimimuotooihin Albhard, Alf(h)ard ja Alphard, joiden alkuosa merkitsee keijua ja jälkiosa voimakasta, lujaa ja rohkeaa." Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
"Alvar är ett nordiskt namn, troligen sammansatt av ord som betyder alf och krigare. Det har använts som...
Ari -nimen tarkoitusta ja alkuperää on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Aiemmissa vastauksissa on mainittu Arin olevan suomalainen muunnelma ja lyhennelmä nimestä Adrianus, latinaksi Hadrianus, kreikaksi Adrianos. Se tarkoittaa alun perin Venetsian lähellä sijaitsevan Adrian satamakaupungin asukasta. Kalenteriin nimi on kuitenkin tullut Adrian (Adrianus)-nimisten pyhimysten mukaan. Arin nimipäivä on 4.3 (vuodesta 1950) ja ortodoksisessa kalenterissa se viittaa erityisesti Aristarkos ja Aristion –nimisiin marttyyreihin.
Lähteenä käytetty : Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. WSOY, 2001.
Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988.
Vetoketju keksittiin alunperin Yhdysvalloissa kenkien kiinnikkeeksi.
Chicagolainen insinööri Whitcomb Judson keksi vuonna 1891 kenkien sulkemislaitteen, joka muodostui hakas- ja silmukkariveistä sekä liukuvasta lukkolaitteesta. Tämä "liukusuljin" ei kuitenkaan soveltunut vaatteisiin, koska se avautui usein itsestään tai juuttui kiinni. Yhdeksän vuotta myöhemmin Judson keksi vastaavanlaisen kangassuikaleisiin kiinnitetyn sulkemislaitteen, joka voitiin ommella vaatteisiin. Tämäkin keksintö oli kuitenkin epäluotettava ja saattoi yllättäen aueta.
Vuonna 1906 Judsonin palveluksessa ollut ruotsalainen insinööri Gideon Sundback valmisti kiinnityslaitteen, jossa oli lomittain menevät metallihakaset ja liukuva lukkolaite. Vuonna 1913 Sundback...
Haikka tarkoittaa lapin kielessä niemeä http://www2.pirkkala.fi/historia/sanasto.htm#paikat joten tämä merkitys tuntuu sopivan myös mainitsemaanne paikannimeen hyvin.
Lumikki-sadun seitsemän kääpiötä ovat japaniksi Sensei (Viisas), Okorinbo tai nNgamushi (Jörö), Nobosuke tai Nemuriya (Unelias), Teresuke (Ujo), Gokigen tai Nonkiya (Lystikäs), Kushami (Nuhanenä) ja Otoboke tai Nukesaku (Vilkas). Joillakin kääpiöillä on siis Japanissa kaksikin nimeä.
Venäläiset seitsemän kääpiön nimet ovat Professor, Vorčun, Zasonja, Skromnik, Vesel´chak, Čixun ja Prostak. Nimet on translitteroitu englannin kielen käytännön mukaan.
Kääpiöiden nimet ovat viroksi Doktor (Viisas), Toriseja (Jörö), Ninatark (Lystikäs), Unimuts (Unelias), Häbelik (Ujo), Aevastaja (Nuhanenä) ja Onneseen (Vilkas).
Alla olevasta linkistä löydät nimien japanin- ja venäjänkieliset kirjoitusasut sekä kääpiöiden nimet myös 22 muulla kielellä.
http://...
Vaikuttaa kovasti Leo Tolstoin novellilta Missä on rakkautta, siellä on myös Jumala (Tolstoin tarinoita, Karisto 1979).
Novellissa suutari Martyn Avdeits kestitsee tosin kadunlakaisijaa, köyhää äitiä lapsineen sekä kaupustelijaeukkoa ja pojannulikkaa.
Samasta tarinasta on tehty myös ainakin kaksi lastenkirjaa:
*Holder: Pappa Panovin erikoinen vieras (Kirjaneliö 1979) sekä
*Tolstoi: Suutari Martti (Lasten Keskus 1986).
Tarina ei alkujaan ollut Tolstoin oma, vaan hän muokkasi sen ranskalaisesta kansansadusta.
Erika (ja mm. Eriikka ja Riikka) on "Erikin melko myöhäinen sisarnimi" (Uusi suomalainen nimikirja, 1988, s. 56). Eerik (tai Erik) on muinaisskandinaavinen ja sen merkitys on "yksin hallitseva" tai "aina hallitseva" (sama teos s. 49).
Voit tutkia aihetta tarkemmin esim. sivulta www.helmet.fi . Kirjoita kohtaan Sanahaku etunim** , jolloin pääset tutustumaan uudempiin ja seikkaperäisempiin teoksiin, esim.
Tekijä Vilkuna, Kustaa
Teos Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen
Julktiedot Helsingissä : Otava, 2005
Painos 4. uud. laitos
Ulkoasu 288 s.
