Kansanedustajalle ei tule sijaista äitiysvapaan tai muun perhevapaan ajalle.
Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhion mukaan, jos edustaja on sairauslomalla tai perhevapaalla, on hän poissa perustellusta syystä, mutta jatkaa tällöin edelleen kansanedustajana. Perustuslain 30 §:n mukaan kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantointaan. Edustaja Kulmunilla oli siis täysi oikeus tulla täysistuntoon kesken perhevapaiden.
Varakansanedustaja nousee eduskuntaan vain siinä tapauksessa, että varsinainen kansanedustaja kokonaan luopuu tehtävästään. Perustuslain 28 §:n mukaan eduskunta voi myöntää kansanedustajalle tämän pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos se katsoo, että vapautuksen myöntämiseen on hyväksyttävä syy....
Kielitoimiston sanakirja määrittelee termin leikilliseksi sanaksi kuvailemaan johtoporrasta tai johtajia. Linkki sanakirjaan
Sana on tullut tunnetuksi 1970 perustetun lentopalloseuran nimenä. Seuran perustajajäseniin kuuluin myös presidentti Mauno Koivisto. Linkki SST info 18.8.2021
Sana on kuitenkin tunnettu jo 1960-luvulla. Sikariporras on ollut silloin jalkapalloseura Helsingin Ponnistuksen johtokunnan nimityksenä. Linkki seuran historiikkiin
Luultavasti sana on levinnyt yleiseen tietoisuuteen jostain pilapiirroksesta tai kaskusta. Olisikohan kyseessä jokin Kari Suomalaisen pilapiirros?
Etymologisen sanakirja kertoo sanasta porras:"porras (Ljungo 1601; yl.) ’Steg; Stufe; (Pl.) Treppe’, johd. porrastaa...
Kattavimman tuloksen saanee hakemalla Suomen kansallisbibliografian
Fennican cdrom-versiosta. Luettelo virosta suomeksi käännetyistä kirjoista saadaan seuraavasti: 'Kirjoita hakulause'-kenttään kirjoitetaan: ki=6est (eli haettavien kirjojen alkukieli on viro). Jos halutaan siistiä hakutulosta eli
pudottaa pois Suomessa painetut muunkieliset virosta käännetyt kirjat,
tehdään uusi haku: ki=fin. Lopuksi yhdistetään nämä kaksi hakua
kirjoittamalla hakulauseeksi: yh=1 ja yh=2.
Ehkä voitte käydä esim. Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, missä voitte ilman ajanvarausta tutustua cdrom-mikrolla virosta suomennettujen kirjojen listaan.
Kouluopetuksen vaiheita -kirjaa on kyllä runsaasti kirjastojen kokoelmissa, mutta saatavuus vaihtelee. Keuruulla sitä on sekä Haapamäellä että pääkirjastossa mutta kaikki 5 kpl ovat lainassa. Myös Vilppulasta kirja on nyt lainassa. Esimerkiksi Helsingissä sitä taas on runsaasti vapaana. Lähikuntien tilannetta voi katsoa internetistä osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen kokoelmat ovat nähtävissä internetissä osoitteessa http://www.libplussa.fi > paina jotakin painiketta, jossa on kaupungin nimi (haku kohdistuu aina kaikkien neljän kaupungin kirjastojen kokoelmiin).
Jos haet jotakin tiettyä videota, anna valinnan olla kohdassa nimeke. Kirjoita hakulokeroon videon nimi ja paina hae. Voit myös etsiä videoita ylipäätään: siirrä valinta hiirellä kohtaan asiasana tai luokka, kirjoita hakulokeroon sana videokasetti (kokonaan!) ja paina hae. Saat 9700 viitettä.
Voit rajata hakua esim. kielellä. Videoissa kieli määräytyy tekstityksen kielen mukaan, ei elokuvassa puhutun kielen. Jos tekstitystä ei ole, kieli määräytyy elokuvassa puhutun kielen...
Internetistä ei löydy paljoa Linnan kuvia, mutta sen sijaan jonkin verran tietoa kyllä. Tässä muutamia vinkkejä:
Hakupalvelusta http://www.northernlight.com voit etsiä esim. seuraavasti: kirjoita hakukenttään 1)Väinö Linna tai 2)Väinö Linna picture
Näistä hauista saat joitain vinkkejä.
Osoitteessa http://www.sci.fi/~vanhalao/vainolinna.htm on mm. pienimuotoinen lähdeluettelo, jossa teoksia, joista voit saada lisätietoa. Osa teoksista on varmasti saatavissa myös Ruotsissa.
ätän tähän lopuksi vielä linkin sivuille, joilta löytyy Väinö Linnan seuran yhteystiedot. Sieltä voit varmasti saada lisätietoa ja mahdollisesti myös kuvia:
http://www.finlit.fi/kia/luettelo/nseura.htm
Työn iloa!
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on useita lainattavia Berliinin karttoja. Voit hakea niitä aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi seuraavalla tavalla: valitse hakutapa aihe ja anna hakusanaksi Berliini, klikkaa painiketta hae. Avautuvan sivun yläosassa on kuvake Rajaa/Järjestä hakua, klikkaa sitä ja valitse aineisto-kohdasta kartta. Ruksaamalla kohdan Järjestä hakutulos ilmestymisvuoden mukaan saat uusimmat viitteet ensin. Klikkaa harmaata palkkia Rajaa/Järjestä hakutulos. Näin saat luettelon tietokannassa olevista Berliinin kartoista. Kunkin kartan alleviivattua nimeä klikkaamalla saat näkyviin saatavuustiedot, eli minkä kirjastojen kokoelmissa kyseistä karttaa on ja onko se hyllyssä vai lainassa. Varsinainen...
Pentti Haanpään teoksessa Kairanmaa : valitut jutut on kertomus nimeltä Työvoiman tuotannon rationalisoiminen (2. painoksessa vuodelta 1985 sivuilla 146-148), jonka alku muistuttaa kuvaustasi. Tarina alkaa näin: "Koko maanpiirin oli täyttänyt ylenpalttinen runsaus: ihmisiä oli niin yllin kyllin, ettei kaikille riittänyt mitään työtä tai puuhaa, ja ruokatavaraa ja kaikenlaisia hyviä vehkeitä oli niin runsaasti, että alimmaiset mätänivät. Mutta kävi ilmi, ettei tällainen runsaus ollut onneksi."...
Lääkkeeksi tilanteeseen eräs ministeri keksii lapsikieltolain, joka aluksi näyttää toimivankin hyvin, mutta joudutaan kuitenkin lopulta kumoamaan.
Kairanmaa-teoksen saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvät HelMet-tietokannasta: http...
Rovaniemen kirjastossa on kirjoille pääasiallinen laina-aika neljä viikkoa, musiikkiaineistolle kaksi viikkoa ja videoille ja dvd-levyille viikko. Uusille aineistoille laina-aika lyhenee, nopeakiertoaika on kirjoille kaksi viikkoa, musiikkiaineistoille (esim. cd-levyt) viikko ja dvd-levyille ja videoille kaksi päivää.
Anni Swanista: Maija Lehtonen: Anni Swan (1958), muutamia sivuja kirjassa Sain roolin johon en mahdu (1989). Anni Swanin tuotantoa teoksessa Katsomuksen ihanuus (1996. Swanin sisarusten kirjeitä on ilmestynyt teoksissa Yhdeksän mustaa joutsenta (autonomian ajan Suomessa) ja Mustat joutsenet ja heidän jälkipolvensa (itsenäisen Suomen ajalta) sekä Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898-1908.
Kirjallisuudesta vuosina 1890-1950 saat parhaiten tietoa Suomen kirjallisuudenhistorioista, esim. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia. Aikaväli on laaja ja käsittää monenlaisia suuntauksia.
Oman kotikuntasi kirjaston aineistotietokannasta löydät lisää kirjallisuudenhistorioita.
Annika Thorin Steinerin sisaruksista kirjoittama sarja on neliosainen. Neljäs ja samalla viimeinen osa "Öppet hav" ei ainakaan vielä ole ilmestynyt suomeksi. Kolme ensimmäistä osaa ovat: Saari meren keskellä, Lumpeenkukkalampi ja Meren syvyyksissä.
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Mettala-nimeä löytynyt. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 98 Mettala-nimistä, joten yleinen nimi se ei ole. Ehkä kannattaisi soittaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistönhuollon neuvontapuhelimeen. Tiedot löytyvät täältä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Contemporary Authors –tietokanta (sis. tiedot yli 120 000 kirjailijasta) antaa tuloksesi 446 eteläafrikkalaista kirjailijaa, kun hakuehtona on kansallisuus. Tietokantaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla. Hieman suppeampia listauksia eteläafrikkalaisista kirjailijoista antaa englanninkielinen Wikipedia (vapaa netti-tietosanakirja) osoitteista
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_South_African_writers ja http://en.wikipedia.org/wiki/Category:South_African_writers tai Google-hakuna (south african writers wikipedia).
Helmet-tietokannasta ei saa listauksia kirjailijan kansallisuuden perusteella. Mainittakoon tässä muutamia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia löytyy myös Helmet-aineistohausta: Peter...
Kyseessä on varmaankin amerikkalainen rikoskirjailija Andrew Vachss, jolta on suomennettu neljä rikosromaania ja kaksi sarjakuvanovellia. Melko hyvä lähde kirjailijan elämään ja tuotantoon on DekkariNetti http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/vachss.htm
Vachssista löytyy tietoa myös teoksesta Haasio, Ari : Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita 1.
Kirjailijan teoksia pääkaupunkiseudun kirjastoista voi hakea HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi/
Elävä kirjasto toteutettiin ensimmäisen kerran Suomessa Helsingin Maailma kylässä-festivaaleilla vuonna 2006. Tapahtuman järjesti Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin "Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia" (KEKS) -kampanja yhdessä nuorisojärjestöjen kanssa. Tapahtuma järjestettiin myöhemmin samana vuonna eduskunnassa ja jälleen tänä vuonna Maailma kylässä-festivaaleilla.
Elävä kirjasto on pohjoismaisten nuorten kehittämä idea, jota kokeiltiin ensimmäisen kerran Tanskassa vuoden 2000 Roskilden festivaaleilla.
Keskeisin lähdeteos elävästä kirjastosta on Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisema "Elävä kirjasto - järjestäjän käsikirja", joka ilmestyi vuonna 2005 kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Kirja on maksutta ladattavissa...
Omakustanteita hankitaan lähinnä kirjailijoilta ja kirjoittajilta, jotka asuvat Pohjois-Karjalan alueella tai joiden tausta ja tuotanto liittyvät Pohjois-Karjalaan jollakin tavalla.
Lähetä esittely ja mahdollisesti muuta materiaalia kirjasta ja itsestäsi sekä hinta- ja yhteystiedot sähköpostitse Joensuun pääkirjaston aikuistenosaston osastonjohtajalle. Jos haluat tarjota kirjaa myös Joensuun seutukirjaston muiden kuntien kirjastoille, kirjastonjohtajien yhteystiedot löytyvät seutukirjaston sivuilta http://seutukirjasto.jns.fi
Kysymyksiin omakustanteiden saannista kirjastojen kokoelmiin on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aikaisemminkin ja kerrottu, että Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia...
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien Feto-yhdistyksen sivuston (http://www.feto.fi/) mukaan suomalaisessa lukiossa on yksi pakollinen filosofian kurssi sekä valinnaisina kolme syventävää kurssia. Peruskoulussa filosofiaa voidaan opettaa valinnaisena aineena. Vuonna 2003 on tullut voimaan valtakunnallinen filosofian opetusuunnitelma. Sivustosta löytyy myös artikkeli filosofian kouluopetuksen historiasta Suomessa:
http://www.feto.fi/Filosofia/filhist.html
Muiden maiden käytännöt vaihtelevat suuresti. Ilmeisesti eroja on maidenkin sisällä. Euroopan maiden käytännöistä voi etsiä tietoa Eurybase-tietokannasta (Virtual Centre for European Studies):
http://www.jur.lu.se/eu
Viimeisin suomennos on vuonna 2002 julkaistu Valheiden kukkaniityt. Cleo Virginia Andrews oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka kuoli vuonna 1986. Hänen kirjojaan on julkaistu myös Virginia Andrewsin nimellä. Kirjailijan kuoleman jälkeen kirjoja on kirjoittanut haamukirjailijana Andrew Neiderman.
http://fi.wikipedia.org/wiki/V._C._Andrews
Luettelon suomennoksista saat Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta:
https://finna.fi
Uusista suomennoksista kannattaa kysyä kirjailijan suomalaiselta kustantajalta Gummerukselta:
http://www.gummerus.fi/default.asp
Ohjeet lehtien varaamiseen löytyvät HelMet-sivulta (omat tietoni > ohjeet > lehtien varaaminen).
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta "Varaa" tai painiketta "Lisää koriin". Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta "Varaa valittu lehden numero".
Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista.
Etsimääsi TM Rakennusmaailma -lehden numeroa näyttää löytyvän...
