Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Mistä tulee sana alakuloinen? Eli liittyykö jotenkin sanaan kulo? 1234 SKS:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä on sitä mieltä, että 'alakuloisen' jälkiosan alkuperä on epäselvä. Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä kirjailija Jukka Parkkinen puolestaan yhdistää sen 'kulo'-sanaan: "Kulo on menneen vuoden kuiva heinä. Se riiputtaa yleensä jo valmiiksi päätään, mutta alamaissa oleva kulo on entistä surullisempi." 'Alakuloinen' saattaa siis hyvinkin liittyä sanaan 'kulo', mutta ehdottoman varmaa se ei ole.
Mistä ja milloin suomenkieleen on ilmaantunut sana "sössiä"? Kuka on sen äiti? Onko se jotakin uuskieltä, laina tai väännös jostakin vieraasta kielestä? Mitä… 1234 Äitiä sössimiselle ei löytynyt, mutta ainakin 1990-luvulta alkaen se on tunnettu. Heikki ja Marjatta Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangin: stadin slangin suursanakirja sanaa kerrotaan käytetyn stadin slangissa ainakin vuodesta 1990. Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset  "sotkea, pilata, mokata, möhliä, tyriä, ryssiä": https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/s%C3%B6ssi%C3%A4  Kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa kirjoitetaan Kielitoimiston sanakirjan uudissanoista vuonna 2012. Verbien sössiä ja ryssiä sanotaan olevan tyyliltään arkisia deskriptiiviverbejä, joita joutuu usein sanakirjassa selittämään yhdellä tai useammalla synonyymillä, koska niitä...
Etsin paikkaa nimeltä Peikkometsä. Oli ehkä pk-seudulla tai lähistöllä. 1970 - 1980 luvuilla kenties. Missä sijainti ja onko paikasta kuvia? 1234 Kyseessä on varmaankin Järvenpäässä sijainnut Fauni-Peikkometsä. Peikkometsä avattiin 1960-luvulla ja se suljettiin 1971. Alla olevista linkeistä voit lukea lisää tietoa Peikkometsästä. Niistä löydät myös kuvia ja esimerkiksi Googlen kuvahaulla (Peikkometsä Järvenpää) löytyy paljon lisää kuvia. https://www.huvipuisto.net/peikkometsa.html https://www.rantapallo.fi/tastytravelissimo/2020/05/13/tarinoita-tuusul…
Mikähän on oravan etymologia? 1233 Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sivuilla kerrotaan että orava-sana palautuu uralilaiseen kantakieleen ja on siis hyvin vanhaa perua. Sanalla on vastineita kaikissa lähisukukielissä (esim. viron orav), saamelaiskielissä, mordvassa, marissa ja komissa. Sana esiintyy jopa Uralin takaisessa etäsukukielessä matorissa, jossa orava on orop. https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/o… https://sanat.csc.fi/wiki/EVE:orava  
Koko laulun sanat, jossa säe: Viisi lasta sulta saan tähdet kertovat sen... 1233 Kappale on nimeltään Tähtien kertomaa (säv. Alex Alstone). Tunnetuin esitys lienee Vieno Kekkosen tulkinta. Nuotinnos sanoituksineen onkin sitten Finna-haun mukaan vaikeasti saatavilla. Se löytyy Kansalliskirjastosta eikä ole saatavissa kotilainaan. Vieno Kekkosen lauluesitys esimerkiksi YouTubelta kuunneltuna on kyllä niin selkeä, että sanoituksen todennäköisesti kykenee kirjoittamaan muistiin sen perusteella.
Mikä on Suomen vanhin edelleen myynnissä oleva kahvimerkki? 1233 Suomen ensimmäinen kahvipaahtimo Gustav Paulig perustettiin vuonna 1904. Aluksi paahdettu kahvi toimitettiin kauppoihin viiden kilon pakkauksissa. Myöhemmin siirryttiin käyttämään 250 ja 500 gramman paperipussipakkauksia. Ensimmäiset tuotemerkit Paulig lanseerasi vuonna 1929. Ne olivat Juhlasekoitus ja Presidentti, jotka ovat nykyisten Juhla Mokka ja Presidentti -kahvien edeltäjiä. Ne ovat siis todennäköisesti Suomen ensimmäiset kahvimerkit, jotka ovat edelleen myynnissä. Lähteet ja lisätietoa Jorma Sipilä: Yhä jalompaa kahvijuomaa! : Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat (2007) Pauligin historia: https://www.paulig.fi/yritys/pauligin-historia Juhla Mokka: kahvin tarina https://www.paulig.fi/kahvit/juhla-mokka/kahvin-...
Teen tutkimusta Helsingin kaupungin kulttuuritarjonnasta nuorille,alle 18 vuotiaille. En ole löytänyt melkein mitään uutta vuoden 1995 jälkeen julkaistua… 1233 Löysin Plussa-aineistotietokannasta seuraavia teoksia, joista voisi olla apua tutkimuksellesi: Ilves, Kirsi Stadi ja sen nuoret nuorisotyötä Helsingissä 1948-1997 Helsinki, Edita, 1998 Salminen, Kimmo Bändiportaista kulttuuriareenaan kaupunkikulttuurin kehittämisen uusia välineitä Helsingin kaupunki, 1997 Helsinki, Nuorisoasiainkeskus, Koillinen nuorisokeskus Koillisen kasit kahdeksasluokkalaiset Koillis-Helsingissä : Helsingin kaupunki, 1996 Helsinki, Nuorisoasiainkeskus, Järjestö- ja kehittämisosasto Yhdeksäsluokkalaiset nuorisotalossa läntisen nuorisokeskuksen nuorisotalot ja nuoret Helsingin kaupunki, 1995 Monikulttuurinen nuorisotyö Helsingissä Helsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskus, maahanmuuttajatyöryhmä, julkaisuja, 1996...
Onko olemassa cd:tä, johon olisi koottu yleisimmät häämarssit? Minua kiinnostaa erityisesti Kuulan häämarssi, mutta haluaisin kuulla myös muita marsseja. Ja… 1233 Häämarsseja sisältäviä cd-levyjä voit hakea pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi/ . Valitse "monipuolinen haku", kirjoita asiasanaksi "häämarssit" ja tarkenna tekijäksi "Kuula". Valitse vielä "näytä vain cd-levyjä".
Onko kirjastossanne sokeille tarkoitettuna äänikasettina Kari Hotakaisen Hukassa on hyvä paikka kirjaa? 1233 Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei Hukassa on hyvä paikka -näytelmää ole luettu äänikirjaksi. Näytelmä löytyy kyllä kirjana, samoin Iiro Rantalan Cd-levy, jossa on näytelmän musiikki. Saatavuustietoja voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi Myöskään Näkövammaisten kirjasto Celia ei kyseistä äänikirjaa tuntenut (aineistotietokanna osoite: http://www.celialib.fi/hk2.html
Sinikka Laineen elämänkerta ja tuotanto, myös jotain valokuvia?? 1233 Seuraavalta sivulta löytyy tietoa kirjailijasta ja hänen tuotannostaan. http://lyyra.kempele.fi/pv/laine/laine.html Valokuvaa en löytänyt netistä, mutta kysele lähimmästä kirjastosta löytyisikö kuvaa esimerkiksi hakuteoksista.
Svenska Teatern ja Aleksanterin teatteri: salit ovat samantyylisiä. Onko niillä yhteinen esikuva? Onko Suomessa muita niiden arkkitehtien Benard ja Benois… 1233 Helsingin kaupunginmuseon julkaisussa "Narinkka : 1984" on sivuilla 90-110 Liisa Bycklingin artikkeli "Helsingin venäläisen Aleksanterin teatterin rakennusvaiheet". Siinä hän kertoo että kenralikuvernööri Nikolai Vladimirovits Adlerberg teki päätöksen venäläisen teatterin rakentamisesta v.1875. Hän määräsi hankkimaan Nicolas Benois'n suunnitteleman Uuden teatterin (nyk. Ruotsalaisen teatterin) mitat malliksi ja vertailukohdaksi. Rakennuspiirustukset teki kenraalimajuri Mihail Mihailovits Frolovin johdolla virkatehtävänään Petr Petrovits Benard, asemaltaan Viaporin linnoituksen insinöörihallinnon esimies ja arvoltaan everstiluutnantti. Benard suoriutui tehtävästään nopeasti, vajaassa kuukaudessa, ilmeisesti siksi että hänen uskotaan...
Mistä voisin saada tietoa suomen kirjallisuudesta vuosilta 1950-1959? 1233 1950-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista: Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (1999) (sisältää pitkän katsauksen 1950-luvun kirjallisuuteen s. 68-) Eskola, Antti: Kirjallisuus Suomessa (1974) (s. 147-153 käsittelee 1950-lukua) Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia (1997) (kirjan lopussa on myös vuosittainen kaunokirjallisuuskatsaus sisältäen vuodet 1950-1959) Saarinen, Marketta: Kirjan mittaa (1979) (1950-lukua käsittelevät sivut 35-51)
Mistä löytää tietoja kirjastojen tunnusluvuista esim. lainaajamääristä ja henkilökunnan määrästä? 1233 Opetusministeriön sivulla http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/tilastot/index… on linkki yleisten kirjastojen Tilastotietokantaan osoitteeseen http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi . Sieltä löytyvät yleisten kirjastojen perustilastot ja tunnusluvut.
Olen vailla seuraavia lehtiä 1. Advances in Wound Care, 2. Advances in Skin & Wound Care, 3. American Operating Room Nursing Journal, 4. Decubitus ja European… 1233 Koska kyseisiä lehtiä ei ole saatavilla Suomesta, kannattaa kääntyä kirjaston kaukopalvelun puoleen. He pystyvät paikantamaan aineistoa myös ulkomailta. Esim. kopioita lehtiartikkeleista voi tilata kaukopalvelun kautta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteet, tilaushinnat, yhteystiedot ja tilauslomake löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 . Kaukopalvelupyynnön voi myös tehdä tieteellisten kirjastojen, esim. Helsingin yliopiston Terveystieteiden keskuskirjaston TERKON kautta. Lisätietoja sivulta http://www.terkko.helsinki.fi/palvelut/kaukopalvelu.htm .
Muutossa meitä jäi muutama ylimääräinen kirja. Kirjastot ottavat niitä kuulemma vastaan. Mihin voi tuoda. 1233 Kirjalahjoituksista on kysytty aikaisemminkin. Tässä vastaus Kysy kirjastonhoitajalta-arkistosta: "Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat kyllä kirjalahjoituksia vastaan. Kannattaa kysyä vaikka omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille. Kunkin kirjaston esimies tai muu aineistohankinnoista vastaava henkilö päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei."
Kenen kirjoittama mahtaa olla runo, joka alkaa seuraavasti: Äitimme käden hellässä hipaisussa koskettaa Jumalan rakkaus... Epäilen Unto Eskelistä, mutta en ole… 1233 Runo todellakin on Unto Eskelisen kirjoittama. Se löytyy hänen runokokoelmastaan Yksinkertaisesti aivan.
Sain jostain käteeni "Vihdin 1500-luvun kartan", mutta en pannut mieleeni mistä sen kopioin. Voitteko auttaa minua? Mielelläni haluaisin kyseisen kartan… 1233 Pieni Vihdin 1500-luvun kartta on Kaarlo Soikkelin kirjassa Vihti: kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä (1. osa vuodelta 1929). Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa. Kartassa näkyvät mm. kunnan rajat, hallinnolliset neljännekset ja suurimmat tiet. Jos skannaamalla tehty kuva kartasta ei ole riittävän tarkka, on mahdollista kaukolainata kirja kotikirjaston kautta. Paljon tietoa Vihdin historiasta löytyy Vihdin kunnan sivuilta: Vihti täyttää ensi vuonna 500 vuotta: http://www.vihti500.info/
Kuinka paljon Irlannissa on kirjastoja? 1233 Teoksen World guide to libraries (16th ed.) Vol. 1 Libraries A-R (2002, s. 393-398) mukaan Irlannissa on mm. 32 yleistä kirjastoa. Lisäksi teoksessa on lueteltu yliopisto- ja collegekirjastoja sekä erikoiskirjastoja. Tietoa Irlannin kirjastoelämästä löytyy Library.ie- sivustolta, myös yleiset ja akateemiset kirjastot on lueteltu: http://www.library.ie/weblog/ Library Councilin sivuilta löytyy yleisistä kirjastoista lisää tietoa, mm. sivukirjastoverkosta (353 sivukirjastoa): http://www.librarycouncil.ie/public/overview.shtml EU:n Irlantia koskeva kirjastoselvitys v. 1998 sisältää myös tilastotietoja: http://cordis.europa.eu/libraries/en/green-ie.html
Onko kirjastossa susikoira Roi ohjelmaa 1233 Varkauden kirjastossa on kaksi videokasettia, joissa susikoira Roi seikkailee. Videoiden nimet ovat "Susikoira Roi" ja "Susikoira Roi - seikkailu saaristossa".
Olisiko mitään kirjaa, jossa käsiteltäisiin barokkiajan seinien maalauksia ja sablooneja. Erityinen tarve olisi kuville. 1233 Kirjoja, joissa on barokkiajan seinien maalauksia, ovat Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa mm. kirjat: Roojen, Pepin van: Baroque (parhaat kuvat) Arkitekturen under 1600- och 1700- talen Fridell Anter, Karin: Så målade man Thornton, Peter: Authentic decor Sjöberg, Ursula: Krig och kärlek på tapeter.