Kaivattu kirja lienee Henning Mankellin Leopardin silmä. Siinä norrlantilainen Hans Olofson lähtee tutustumaan juuri itsenäistyneeseen Sambiaan, mutta lyhyeksi suunniteltu vierailu venähtää paljon odotettua pitemmäksi. Romaani alkaa tilanteesta, jossa yli kahdensadan afrikkalaisen työnantajaksi päätyneen Olofsonin saapumisesta on kulunut kahdeksantoista vuotta.
Vantaan kaupunginkirjaston kirjastokortti käy myös Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa on käytössä yhteinen HelMet-kirjastokortti, ja myös niiden aineistoa voi palauttaa toistensa toimipisteisiin.
Kadonneen kortin tilalle hankittu kirjastokortti maksaa 3 euroa, ja sen voi hankkia missä tahansa HelMet-kirjastossa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. On myös mahdollista, että asiakastietosi ovat jo poistuneet rekisteristä kolmen vuoden aikana. Jos näin on tapahtunut, uusi kirjastokortti on ilmainen. Internetin kautta uutta kirjastokorttia ei voi tilata,...
Gerda Rytiltä ei ole ilmestynyt muistelmien toista osaa. Ester Såhlbergilta on ilmestynyt kolmiosainen muistelmateos, joiden nimet ovat Ester Ståhlbergin kauniit, katkerat vuodet: presi-
dentin rouvan päiväkirja 1920-1925 (WSOY 1985), Ester Ståhlbergin voittojen ja tappioiden vuodet : päiväkirja 1926-1934 ( WSOY 1986) ja Ester Ståhlbergin sodan ja rauhan vuodet: päi-väkirja 1935-1947 ( WSOY 1987). Ilmeisesti viimeksi mainitussa voisi olla jotain nuoruusvuosista Oulussa. ARTO lehtitietokannasta löytyi kaksi Ouluun sijoittuvaa artikkelia. Kaltio lehdessä vuodelta 1947 numerossa 3: Miksi kirjoitin kerran Frans Michael Franzenista ja miksi rakastan Oulua ja Kaltio 1949 numerossa 4: Löytöretki Oulun ystävän Ester Ståhlbergin elämänvaiheisiin....
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Hämeen Voima -lehden numeroita on luettavissa Suomen Kansalliskirjaston kokoelmissa mikrofilmattuina. Vuoden 1918 vuosikerta ei ole täydellinen, mutta etsimänne numero näyttäisi löytyvän.
Filmeistä voi tilata paperisia suurennoksia tai niitä voi itse tulostaa. Teidän kannattaa olla yhteydessä Kansalliskirjastoon. Alla olevista linkeistä löytyvät Kansalliskirjaston yhteystiedot, lisätietoa mikrofilmi- ja jäljennepalveluista sekä palveluhinnasto.
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/mikrofilmi…
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/palveluhin…
Kyllä voit käyttää koulussa kirjastonkirjoja, jos teet merkintäsi ja tehtäväsi esimerkiksi omaan vihkoosi. Kirjojen yleinen laina-aika on 28 vuorokautta ja lainan voi uusia kolme kertaa, jos kirjasta ei ole varauksia. Uusia voit HelMet-verkkokirjastossa, kirjastossa tai kirjastoautossa.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Edith Sohlströmin (1870 - 1934) Elegiasta on useita sovituksia, eri instrumenteille. Siitä päätellen, että viittaatte sellisti Seeli Toivion esittämään versioon, etsinette nimenomaan sellosovitusta.
Sohlströmin Elegian sellosovitus löytyy mm. nuottijulkaisuista "Finlandia, Suomalaisia sellokappaleita"(1996) ja "Suomalaisia sellosävellyksiä" (1983).
Nuottijulkaisut ovat saatavissa oman alueenne kirjastoista.
https://finna.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edith_Sohlstr%C3%B6m
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kyseiset kirjat löytyvät Turun kaupunginkirjaston varastosta, jonne ne on varastoitu, koska ne on haluttu säilyttää kirjaston kokoelmissa, joten emme voi myydä niitä. Poistamme jatkuvasti aineistoa, jota myydään asiakkaille, mutta asiakkaat eivät voi varata haluamaansa teosta. Antikvariaateista kannattaa
tietysti myös kysellä.
Periaatteessa tiedon voi saada Puolan ajoneuvo- ja kuljettajarekisterikeskukselta. Tietojen saaminen edellyttää kuitenkin joko sähköistä kirjautumista tai kirjeitse tehtyä tietopyyntöä, jossa annetaan henkilötiedot. Tietopyyntö pitää perustella ja tietojen saaminen on maksullista. Sivusto on valitettavasti vain puolaksi.
http://www.cepik.gov.pl/dla-obywateli/wniosek-o-dostep-do-cepik#/tabs-1
Runo on nimeltään Uamupäevän kuva ja se löytyy Kalle Väänäsen kirjasta Sanarieskoo. Kirja sisältää Väänäsen koottuja murrerunoja ja on lainattavissa Lohjan kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
Sortin lisäksi vanhoja kankaita, mm. lakanoita ja kodintekstiilejä voi Helsingissä viedä Reccin kierrätyspisteisiin:
http://recci.fi/?page_id=2
Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistykseltä voi myös suoraan kysyä, onko heillä tarvetta käytöstä poistetuille kodintekstiileille.
https://sey.fi/paakaupunkiseudun-elainsuojeluyhdistys/pk-esy/yhteystiedot/
Sortti-aseman jäteopas ja yhteystiedot:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/default.aspx
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat/Sivut/default.aspx
HSY:n kierrätysohjeet:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/vaatteettekstiilit/Sivut/default.aspx
Suomen Tekstiili & Muoti -sivuston vinkit...
Runo on 1. osa "Kädet" Katri Valan (1901-1944) runosta "Lapsen maailma". Runon 2. osa on nimeltään "Leikki" ja 3. osa "Kesää". Runo sisältyy Katri Valan runokokoelmaan "Pesäpuu palaa" (1942) ja myös Katri Valan "Kootut runot" -teokseen.
Maiju Lassilasta (oik. Algot tai Algoth Tietäväinen, sittemmin Untola, käytti mm. salanimiä Irmari Rantamala ja J. I. Vatanen) löydät tietoa lähimmästä kirjastostasi. Esim. Kansallisgalleria : Suuret suomalaiset sisältää hänestä laajan artikkelin. Samoin Suomen kirjallisuushistoria 2 käsittelee myös Lassilaa. Lassilasta löytyy monia elämäkerrallisia teoksia, kaikkia niitä et löydä omasta (Aura?) kirjastostasi, mutta apua niiden etsimiseen saat kaikista kirjastoista, samoin näytelmien etsimiseen.
Maiju Lassilan kotisivut eivät toimi, Tohmajärven kunta osaa ehkä kertoa niistä enemmän.
Osoitteesta http://kirjasto.sci.fi/lassila.htm löydät tietoa kirjailijasta englanniksi.
Tämäntyyppisissä kysymyksissä kannattaa kääntyä suoraan Helsingin kaupunginarkiston puoleen. Sieltä löytyvät mm. kaikkien Helsingin koulujen vuosikertomukset. Meillä täällä kaupunginkirjastossa niitä ei ole kattavasti, eikä myöskään kaikkien koulujen matrikkeleita.
Helsingin kaupunginarkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Tietoa suomeksi Henrik Ibsenistä löydät erilaisista hakuteoksista, esim. Kansojen kirjallisuuden osasta 9. Netistäkin löydät Ibsenistä tietoa, esim. englanniksi tai norjaksi. Osoitteita ovat esim.
http://www.ibsen.net/
http://www.unc.edu/~lkelly/mybibliography.html
http://www.kirjasto.sci.fi/ibsen.htm
http://www.imagi-nation.com/moonstruck/clsc5.htm
Maija Asunta-Johnston on kirjoittanut kaksi kirjaa, joissa hän kertoo talon ostamisesta ja asumisestaan
Unkarissa.
Punapukuisen naisen talo,WSOY,2000.
Onnellisen naisen vuosi,WSOY,2000.
Etsimällä internetistä hakuohjelmalla Teoma http://www.teoma.com fraasilla "three-dimensional virtual retrieval" tai "three-dimensional virtual information retrieval" tuli useita viitteitä. Käyttämällä tarkempaa hakua ja esimerkiksi sanoja virtual retrieval löytyy myös paljon viitteitä, esim. http://www-scm.tees.ac.uk/users/p.c.fencott/newMedia/torresParkes.html . Samoin termeillä information retrieval visual elements kannattaa katsoa. Esimerkki löytyneistä http://www.ims.tuwien.ac.at/publication_detail.php?ims_id=118 .
Lindasta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) kirjoja:
-Lew, Michael S: Principles of visual information retrieval, 2001.
- Del Bimbo, Alberto: Visual information retrieval, 1999
Valitettavasti Oulun kaupunginkirjaston...
Olisiko kysymys B2B-markkinoinnista eli business to business -markkinoinnista? Business to business –markkinoinnilla tarkoitetaan yritysmarkkinointia, joka on organisaatioasiakkaille suunnattua markkinointia eli yritykseltä yritykselle.
Aiheeseen liittyvää tietoa löytyy markkinointia käsittelevistä teoksista, mm. seuraavista:
Rope, Timo. Suuri markkinointikirja. 2000.
Rope, Timo. Business to business –markkinointi. 1998. (vuonna 2004 julkaistu on myös sähköisenä kirjana).
Talvitie, Jyrki. Englanti-Suomi: Tekniikan ja kaupan sanakirja. 2000.
Saksankielisellä Kika-kanavalla parhaillaan esitettävässä Eva & Adam-sarjassa on 16 osaa. Sarjaa esitetään keskiviikkoisin klo 19.15 Suomen aikaa. En nyt muista moneseko jakso tulee seuraavaksi. Toivottavasti jollakulla tutullanne on mahdollisuus nauhoittaa sarjan osia käyttöönne, jotka tosin ovat saksaksi dubattuja. Ruotsinkielisiä jaksoja 1-8 ja 9-16 voi myös ostaa nettikaupoista, esim. täältä: .
HelMet-kirjastojen videoissa ja DVD-levyissä on seuraavat ruotsinkieliset jaksot:Handtag, famntag, klappa eller kuss?, Stulna biffar och förlorade kyssa, Syskonkärlek och annan kärlek, Att vara...eller inte vara...ihop. Lisäksi on tuo 16 jaksoa sisältänyt video, jonka olettekin jo nähneet.
Toisessa videossa, jonka tunnus on cls0129123 on...
Aleksi artikkeliviitetietokannasta löytyy artikkeleita, joissa käsitellään aihetta sananvapaus ja kirjastot.
Baer, Titta: Oliko Orwell optimisti? : kansalaisoikeudet tietoyhteiskunnassa ja kirjastossa.Kirjastolehti 2005;6; 10-11.
Haasio, Ari: Sensuurin kourissa. Kirjastolehti 2000; 7; 6-7. Elektronisena aineistona löytyy Haavisto, Tuula: Sananvapaus asuu myös kirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0198/vierask.html