Yahoo hakupalvelun (www.yahoo.com) kautta löytyi useitakin Zeuksen temppeli -linkkejä.
Nämä tosin ovat englanninkielisiä, mutta ainakin kuva-aineistoa voit käyttää:
http://history1900s.about.com/homework/history1900s/library/weekly/aa08…
http://www.perseus.tufts.edu/cl135/Students/Rebecca_Furer/index.html
http://www.wisc.edu/arth/ah201/11.earlyclassical.3.html
http://ce.eng.usf.edu/pharos/wonders/zeus.html
http://unmuseum.mus.pa.us/ztemp.htm
http://www2.students.sbc.edu/warner02/FinalDraft.html
Osoitteesta http://www.perseus.tufts.edu/ löytyy tietoa antiikin historiasta yleensä
- tosin jälleen englannin kielellä.
Taruja Zeuksesta suomen kielellä löytyy parhaiten kirjoista, esimerkiksi:
Henriksson, Alf: Antiikin tarinoita 1-2. 1991...
FAS-lasesta löytyy kirjatietoa pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta seuraavasti: 1) FAS-lapsi-raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit, Helsinki 1999; 2) Vauvani parhaaksi - alkoholi on haitaksi, Helsinki 1999; 3) Vainio: Alkoholivaurioinen lapsi perheen jäsenenä, Helsinki 1999. Kaikkien kustantaja on A-klinikkasäätiö.
FAS-lasten oppimisvaikeuksista on kirjoitettu lisäksi seuraavissa lehdissä: Ketju 1999/6; Ketju 1999/6. Muitakin FAS-lapsia koskevia artikkeleita löytyy muun muassa seuraavista lehdistä: Dialogi 1999/7-8; Kaks' plus 2000/1; Terve elämä 1997/6 Duodecim 1997/4; Lapsen maailma 1996/2 ja Lapsen maailma 1989/8.
Englanninkielisiä artikkeleita aiheesta voi hakea Ebsco-lehtitietokannasta, josta saat artikkelit...
Encyclopedia mythologicasta löytyy tieto, että mystinen Ing mainitaan anglosaksisessa riimurunossa (Old English Rune Poem, https://anglosaxonpoetry.camden.rutgers.edu/the-rune-poem/) 700-800 luvulta. Ing on mieshahmo, joka matkaa itään meren yli.
https://pantheon.org/articles/i/ing2.html
Ing-riimu ja hahmo on yhdistetty Yngvi (muin.norja) Inguin (muin.germ.) Ingwine (muin.engl.) -jumaluuteen https://infogalactic.com/info/Yngvi, joka yhdistetään jumalaan nimeltä Freyr. Yngvistä sanotaan, että hän on Odinin poika, https://pantheon.org/articles/y/yngvi.html Freyr on hedelmällisyyden, maanviljelyksen ja sään jumala https://pantheon.org/articles/f/freyr.html
Muotoa Ign ei löydy ...
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että sana ”lautanen” on tosiaan johdos sanasta ”lauta”. Teos ei kuitenkaan selitä tarkemmin, millä perusteella tuo johdos on synnytetty. Suomen kirjakielessä sanan ”lautanen” ensiesiintymä on vuodelta 1637.
Teos Suomalaisen arjen historia. 1 : Savupirttien Suomi (Weilin + Göös, 2006) kertoo, että vielä 1600-luvun lopulla henkilökohtaisia ruokailuvälineitä oli vähän. Ruokapöydässä saattoi olla kuitenkin lautasia eli ruokalautoja. Näkisin itse, että merkitys saattaisi liittyä siihen, että suomessa ja useissa sukukielissä ”lauta” on voinut merkitä pöytää, ja edellä mainitussa teoksessa kerrotaan, että itämerensuomalaisilla pöytä saattoi olla irrotettava levy. Usein johdin -nen...
Kysymyksessä on kaksi eri laulua: ”Peipon pesän” on säveltänyt Heikki Klemetti ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937), ”Peipposen pesän” on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi (1907-1994).”Peipon pesä” alkaa: ”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”. Vanhin julkaisu, josta löysin Immi Hellénin runon ”Peipon pesä”, on ”Nuorison eläinten ystävä” nro 8-9 vuodelta 1910. Immi Hellénin ”Lasten runokirjassa” runon yhteydessä on vuosiluku 1915. Tähän kirjaan Hellén kokosi runojaan lehdistä, koulukirjoista, kirjastaan ”Lasten runoja 1” (Werner Söderström, 1898) ja pöytälaatikostaan.Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin sävellys sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E....
Nykyisen Venäjän alueella eläviä on kutsuttu isovenäläisiksi ja esimerkiksi ukrainalaisia ja valkovenäläisiä vähävenäläisiksi. Nimityksilllä on pyritty korostamaan eroa slaavilaisten kansojen välillä.Lähteet ja lisätietoaYle: Venäjän ja Ukrainan kansat, kuin veljet keskenään? Tutkijan mukaan Ukraina on historiansa kautta lähempänä Keski-Eurooppaa kuin Venäjää: https://yle.fi/a/3-12343975Savonmaa: Isovenäläiset ja vähävenäläiset https://savonmaa.fi/articles/article/isovenalaiset-ja-vahavenalaiset
Sellaisten asutus- ja sukunimiemme kuin Haikala, Haikola, Haikka, Haiko ja Haikonen taustalla on ilmeisesti vanha saksalaisperäinen henkilönnimi, josta tavataan esimerkiksi muotoja Haic, Haica, Haika, Haico, Haicko ja Haike. - Sukunimenä Haikala keskittyy Lappeenrantaan, olkoonkin, että se on levinnyt monelle paikkakunnalle Kaakkois-Suomeen, Keski-Suomeen ja Ouluun asti.
Oulun edustalla olevan Hailuodon nimi ei kuitenkaan liity tähän nimipesyeeseen. Sen alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Haililuoto, jossa 'haili' merkitsee silakkaa. Sanaa ei tunneta Oulun seudulla, mutta se on yleinen Suomenlahden pohjukan murteissa, joiden alueella on myös useita Haili- ja Hai-alkuisia paikannimiä. Perämeren Hailuodon otaksutaan olevan...
Sarah J. Maasin kirjoja julkaisee suomeksi Gummerus. Gummeruksen kevään 2023 luettelon sivuilta 36-37 löytyy tieto Maasin Crescent city -sarjan ensimmäisen osan ilmestymisestä toukokuussa 2023.
Kannattaa antaa kustantajalle palautetta ja kysyä heiltä, onko Okaruusujen valtakunnan 4. osa ilmestymässä, esim. sähköpostilla info@gummerus.fi
(Linkit kustantajan sivuille ja sähköpostiosoite haettu 17.11.2022.)
Raavaan sanakirjamerkitykseen ei suoranaisesti sisälly ajatusta kovuudesta tai tunteettomuudesta – sikäli kuin nämä siihen liittyvät, on yhteys korkeintaan implisiittinen. Kielitoimiston sanakirja antaa raavaalle merkityksen 'voimakas, roteva, riuska; täysikasvuinen' ja huomauttaa, että sitä käytetään erityisesti miehestä. Näistä sanan merkityksistä alkuperäisin on 'täysikasvuinen'.Raavaan toinen sanakirjamerkitys on 'täysikasvuinen nauta'. Raavaanliha on täysikasvuisen naudan (lehmän tai sonnin) lihaa. Kotieläintemme nimityksiä tutkinut Veikko Ruoppila selittää sanan nauta-merkityksenkin johtuvan sen alkuperäisestä merkityksestä. Alkuaan raavasta on käytetty eläinten yhteydessä 'täysikasvuista' merkitsemässä lähinnä teuraseläimistä...
Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa ei toistaiseksi voi varata netin kautta. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisrekisteriä voi kuitenkin selailla netissä (http://www.libplussa.fi tai esim. Hgin kaupunginkirjaston etusivulta linkki 'Kirjat ja muu aineisto'), mutta varaukset täytyy tehdä entiseen malliin kirjastossa.
Esimerkiksi Seinäjoen kirjastoon lehdet hankitaan kaupungin hankintatoimiston kautta. Eli kun olemme päättäneet seuraavan vuoden lehtitilaukset, lähetämme listan niin aikuisten kuin lasten ja nuortenkin lehdistä hankintatoimistoon, joka taas käyttää kanavana lehtiagentuureja, kuten Lehtimarketia tai Suomalaista kirjakauppaa. Lehtiagentuuri taas vuorostaan tilaa lehdet kustantajilta. Hankintatavat saattavat toki vaihdella kirjastoissa.
Lasten- ja nuortenlehdillä on monia kustantajia ja mainitsen tässä nyt muutamia esimerkkejä. Nimien perässä on internet-osoitteet joista löydät kustantajista tietoa.
Aku Ankkaa, Lemmikit ja eläinmaailmaa ja Nalle Puhia kustantaa Helsinki Media Oy http://www.helsinkimedia.fi/helsinkimedia/
Hevoshullua Egmont...
Jotta pääsisi selville siitä, millä asiasanoilla esimerkiksi moottoriurheiluun liittyviä kirjoja kannattaa hakea, kannattaa käydä tarkistamassa ja katsomassa niitä YSA:sta (= yleinen suomalainen asiasanasto). YSA löytyy osoitteesta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
"Moottoriurheilu" on asiasanana laaja ja tässä tapauksessa siis ihan hyvä. Muita mahdollisia ovat esimerkiksi "autourheilu", "kilpa-autot", "kilpa-ajot", "formula", "ralliautoilu". Kiinnostuksen kohteesta riippuen myös esimerkiksi "moottoripyöräurheilu", "moottoriveneurheilu" jne. voivat tulla kyseeseen. Hyvä tapa on sekin, että kun löytää tietokannasta sopivia kirjoja, käy selvittämässä niiden asiasanat (Plussan täysistä tiedoista). Sen jälkeen voi jatkaa hakua...
Internetosoitteesta www.munich-tourist.de löytyi parhaiten tietoa Münchenin Oktoberfestistä. Nettisivuilla tieto on englanninkielellä. Osoite löytyi suomenkielisestä kirjasta : Olut for dummies sivulta 179, kirjoittajat Marty Nachel & Steve Ettlinger, kirja ilmestynyt 1999. Kirjassa alle puolen sivunpituinen esittely Oktoberfestistä.Micheal Jacksonin kirjasta Suuri olutkirja, 1990, ainakin luvusta Märzen sivulta 47 alkaen , löytyy suomenkielellä tietoa Oktoberfestista, samoin Michael Jacksonin kirjasta Matkailijan olutopas,1990. Kirjassa mainitaan juhlaviikot ja esitellään Baijeria, mm. Münchenia, oluenystävän näkökulmaasta. Nämä kirjat kuten muutakin olutkirjallisuutta ovat Kouvolan kaunpunginkirjasto-maakuntakirjaston...
Helsingin kaupunginkirjaston velvoitteena on säilyttää kaikkien Helsingissä ilmestyneitten lehtien vuosikerrat. Varsinaiset Helsingin Sanomat mikrofilmataan kolmen kuukauden jälkeen. Näitä mikrofilmejä löytyy myös Helsingin yliopiston kirjastosta, jonka toimesta mikrofilmaust itse asiassa tapahtuu. Kuukausiliite säilytetään myös alkuperäisessä muodossa Pasilan keskusvarastossa. Mikrofilmejä voi tilata maan muihin kirjastoihin kaukolainoina oman kotikirjaston välityksellä.
Yleensä kirjastoilla on varastointivelvoite ainoastaan omien paikallislehtien suhteen. www.kirjastot.fi saatujen tietojen mukaan suurimmista kaupungeista ainoastaan Tampereen kaupunginkirjastossa löytyy kuukausiliitteitä vuodesta 1999 lähtien.
Sailor Moonista löytyy mm. tällaisia sivuja: http://www.geocities.com/Tokyo/5976/
http://www.projectanime.com/sailormoon (mm. episodilista.
Näillä sivuilla sarjan henkilöistä on tietoja myös suomeksi:http://hrst.serveftp.net/phoo/sailor_moon/henkilot/moon2.html
Tuula Lehtisen teoksessa Metalligrafiikka (1992) on luku Valotusmenetelmät, jossa käsitellään valokuvan siirtämiseen metallialustalle käytettäviä tekniikoita, mm. fotoetsausta ja fotogravyyria. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Asiaa käsitellään lyhyemmin myös verkkosivuilla:
http://www.saunalahti.fi/joro2/paasivu (Arkisto-> Taidegrafiikan tekniikat-> Valokuvapohjaiset menetelmät) ja
http://www.taidegraafikot.fi (Taidegrafiikka-> Valotustekniikka)
Merja Jalosta löydät tietoa Kirjasampo -tietokannasta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Myös seuraavissa kirjoissa on tietoa Merja Jalosta:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 / toim. Ismo Loivamaa (2001).
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän / [toim.] Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen (1996).
Kirjoja voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta useita kertoja. Aikaisemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakuruutuun: Merja Jalo.
Viveka-nimen alkuperään on vastattu jo aiemmin. Sivulta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoita Etsi arkistosta -laatikkoon sana viveka ja paina Hae (ylin Hae-nappi).
Nimet ja niiden kantamuodot ovat hyvin vanhoja, mutta juuri tuon kirjoitusasun yleisyyden Suomessa 1900-luvulla voit tarkistaa Väestörekisterikeskuksen Nimi-palvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/. Valitse vasemmalta etunimihaku ja kirjoita laatikkoon viveka. Nimeä on alettu antaa 1940-50-luvuilta lähtien.
Pääkaupunkiseudun kirjastoiden kokoelmiin ei kyseistä musiikkikasettia valitettavasti kuulu. Neuvoisin Teitä kääntymään Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen joko vierailemalla jossakin Helsingin kirjastossa ja laatimalla virkailijan kanssa kaukopalvelupyynnön tai suoraan verkossa osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp Kaukopalvelu Suomessa maksaa neljä euroa. Ko äänitettä löytynee ainakin Rovaniemen kirjastosta, tosin vuodelta 1981.
Tästä linkistä sinulle ainakin pitäisi tulla yksi kuva Merja Jalosta. Tarkistin että se todellakin on Merja Jalon kuva kirjasta:Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 2 / toim. Ismo Loivamaa ; [julkaisija: Suomen nuorisokirjailijat ry.]Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
Tässä tämä linkki, ole hyvä!
http://www.kauhava.fi/yhvesiluomankoulu/merja%20jalo.htm
