Kyseessä on Marionin levyttämä kappale nimeltä Appi näki anopin. Laulu on alunperin ilmestynyt El Bimbo -LP-levyllä vuonna 1975. El Bimbo-pitkäsoitto on julkaistu myös cd-levynä vuonna 1999.
Taivaan kappaleita -levyn tekstivihkossa ja Juicen kappaleista tehdyissä nuottikokoelmissa kyseinen tekstikohta on poikkeuksetta muodossa "kaimani kritisoi". Kuka tämä kaima sitten on, onkin jo paljon tulkinnanvaraisempi ja kiistanalaisempi kysymys. Pohdintojahan tästä kyllä löytyy, ja ehdokkaita on useita; laulussa mainittujen John Lennonin ja Juha Vainion lisäksi Pauli Matti Juhanin kaimaksi on tarjottu esimerkiksi Paul McCartneytä, Pauli Mustajärveä, Juhani Ahoa ja jopa Juhani Aaltosta. Täysin vakuuttavia perusteluja näistä yhdenkään - tai kenenkään muunkaan - puolesta ei ole vastaani tullut, joten jääköön tämä kohta avoimeksi ja itse kunkin tahollaan päätettäväksi.
Runoantologiasta Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät (WSOY, 1997) voit lukea Anna Ahmatovan runoelman Requiem kokonaisuudessaan Pentti Saaritsan suomentamana.
Marja-Leena Mikkolan suomennos Requiemistä on luettavissa teoksesta Anna Ahmatova: Valitut runot (Tammi, 2008).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Mona-nimen alkuperää on selvitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin.
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -teos (Gummerus 2007) kertoo, että Mona-nimen alkuperästä on useita eri teorioita. Se voi olla yksinkertaisesti lyhennös etunimestä Monika, joka saattaa tulla kreikan sanasta ”monachos” (’yksinäinen’, ’munkki’) tai olla tuntematonta foinikialaista alkuperää. Toisaalta Mona voi olla lyhennelmä vaikkapa nimestä Ramonasta.
Kolmas vaihtoehto on iirinkielinen nimi ”Muadhnait”; ”muadh” merkitsee ’jalosukuista’. Vielä yksi teoria on, että nimen alkuperä olisi Madonna, jonka mukaan Leonardo da Vinci nimesi kuuluisan maalauksensa Mona Lisa.
Nimi Mona on esiintynyt Suomessa 1800-luvulta alkaen.
Runsaudensarvi oli antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten käyttämä yltäkylläisyyden symboli. Kuvissa se esitetään kukkia ja hedelmiä pursuavana sarvena tai sarven muotoisen astiana. Latinaksi runsaudensarvi on cornu copiae, joka tulee sanoista cornu (sarvi) ja copia (runsaus).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/runsaudensarvi?searchMode=all
https://fi.wikipedia.org/wiki/Runsaudensarvi
Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Jukka Parkkisen teoksesta Aasinsilta ajan hermolla (2005) ei löytynyt kyseisen sanonnan alkuperää. Vastausta voisi etsiä myös näistä kirjoista:
Sakari Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja (1981)
Päivä pulkassa, pyy pivossa (2014)
Leea Virtanen: Ellun kana ja Turusen pyssy (1999)
Et kertonut, haluatko lukea romaaneja vai tietokirjoja, siis esimerkiksi psykologisia tutkimuksia. Et myöskään kertonut, haluatko aikuisten, lasten vai nuorten kirjoja. Tai haluatko kirjoja, jotka kertovat nuorista tai aikuisista tyttäristä.
Kerään sinulle nyt jotain vaihtoehtoja. Jos kirjat ovat vääränlaisia, lähetä seuraavan kysymyksen myötä tarkemmat tiedot.
Aikuisten romaaneja:
Blom, Hila : Kuinka rakastaa tytärtään. Gummerus, 2023. – Israelilainen romaani, jossa aikuisen tyttären äiti kertoo perheensä tarinan tyttären syntymästä lähtien. Äiti ja tytär vieraantuvat vähitellen.
Feldt, Felicia : Näkymätön tytär. Otava. 2013. Kasvatusguru Anna Wahlgrenin tytär kertoo lapsuudestaan, jossa ei aina eletty kasvatusoppien mukaan....
Kielitoimiston sanakirjan mukaan haveri tarkoittaa merivahinkoa, kun taas haaveri on arkikielinen sana mille tahansa vahingolle tai onnettomuudelle. Luultavasti sana on arkikielen käyttöön siirtyessään hieman muuttanut merkitystään ja ääntämystään (sekä kirjoitusasuaan). Sana on tullut suomen sanastoon ruotsin kautta romaanisista kielistä.Lähde: Kielitoimiston sanakirja (sanat yllä metalinkkejä)Suomen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_0b0c2a0c9a0256a3c…
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät esimerkiksi Seppo Sampion Sukututkimuksen perustieto (1996) ja Marja-Liisa Putkosen toimittama Selvitä sukusi (1992). Kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa Plussasta. Plussa-aineistohaulla löytyy lisää teoksia hakemalla luokasta 999.1 (sukututkimuksen historia ja menetelmät). Sukututkimukseen liittyvää tietoa löytyy myös Internetistä Suomen Sukututkimusseuran kotisivulta osoitteesta http://www.genealogia.fi.
Kouluopetuksen vaiheita -kirjaa on kyllä runsaasti kirjastojen kokoelmissa, mutta saatavuus vaihtelee. Keuruulla sitä on sekä Haapamäellä että pääkirjastossa mutta kaikki 5 kpl ovat lainassa. Myös Vilppulasta kirja on nyt lainassa. Esimerkiksi Helsingissä sitä taas on runsaasti vapaana. Lähikuntien tilannetta voi katsoa internetistä osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi
Esitelmäntekoon suosittelen kolmea keskeistä kirjallisuudenhistoriaa:
Kansojen kirjallisuus 1-12
Koskimies, Rafael : Maailman kirjallisuus 4
Roos, Vappu : Suuri maailmankirjallisuus
Turun kaupunginkirjastossa teokset ovat luokassa 86.1, josta voit löytää lisääkin tietoa yleisen
kirjallisuuden historiasta.
Kysy henkilökunnalta, jollet itse löydä hyllystä!
Kertomus Salainen ikkuna, salainen puutarha löytyy Stephen Kingin teoksesta Sydänyö (Tammi 1991). Alkuteoksen nimi on Four past midnight. Samassa teoksessa on kolme muutakin kertomusta: Langolieerit, Kirjastopoliisi ja Aurinkokoira.
David Koepp on muuten ohjannut tänä vuonna Kingin kertomukseen perustuvan elokuvan Secret window.
Sydänyö on saatavilla monissa kirjastoissa, katso tarkemmin HelMet aineistohaulla http://www.helmet.fi
1930-luvulla teos julistettiin kielletyksi Kiinassa Huanin maakunnassa, koska ihmiset ja eläimet laitetaan samalle tasolle eläinten käyttäessä ihmisten kieltä. Myös 1986 teosta uhattiin sensuurilla Yhdysvalloissa.
Tieto kirjasta Kielletyt kirjat, toimittanut Kai Ekholm, saatavuustiedot http://www.helmet.fi
Ilmari Kiannon loppuelämästä ja kuolemasta löytyy aika vähän tietoja. Jalo Heikkisen kirjasta Turjanlinna (1986) on kappale Iki mutta ei ikuinen. Uolevi Kiannon kirjassa Tervetuloa kotiin, Iki(1978) on s. 157 alkaen kappale: Kaksi aihetta melkein sekaisin: tanssiminen ja vanheneminen. Kirjassa Nälkämaan keisari(1986) on loppuosassa muutamia kuvia Ilmari Kiannon elämän loppuvaiheista.
Paul Ranson (1864-1909) oli ranskalainen symbolistista suuntausta edustava taidemaalari, muotoilija ja koristetaiteilija. Ranson oli yksi kokeilevan Les Nabis -ryhmän perustajista. Kyseisestä ryhmästä ja sen taiteellisista tavoitteista voi lukea esim. teoksesta Näkyjä ja haaveita : ranskalainen symbolismi 1886-1908 Ateneum 1994) s. 31-41. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa HelMet -tietokannasta
http://www.helmet.fi
Internetistä löytyy myös tietoa Paul Ransonista, esim.
http://www.renoirinc.com/biography/artists/ranson.htm
http://www.answers.com/topic/paul-ranson
http://www.kilidavid.com/Art/Pages/Artists/ranson.htm
Internetistä löytyy Google-haulla sekalaista tietoa Maria Augusta Trappista, suhteellisen hyvin elämäkertatiedot on kirjattu englanninkielisen Wikipedian sivulle
http://en.wikipedia.org/wiki/Maria_von_Trapp
Maria Trappin kirjoittama Trappin perhe (joissakin painoksissa Laulava Trappin perhe) mainitaan useissa yhteyksissä elämäkertana, vaikka se joissakin kirjastoissa luokitetaankin kaunokirjallisuuteen. Hyvä kirjallinen lähde Marian ja Trappin perheen elämästä on myös Kotiliesi-lehdessä vuonna 2003 numerossa 23-24 julkaistu artikkeli Trappin perhe: rakkaudesta musiikkiin. Kyseisessä artikkelissa on paljon kuvia ja tietoa Trappin perheen myöhemmistä vaiheista, sekä katsaus suvun lastenlasten elämään.
Tähän kysymykseen vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta, missä säilytetään historiallisia dokumentteja Helsingistä, mm. vanhoja puhelinluetteloita. Kaupunginarkisto sijaitsee Kallion virastotalossa, Eläintarhantie 3 F. Yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html. Asiakaspalvelu on auki ma-to klo 9.00-16.00, pe klo 9.00-15.00. Neuvonta puh. (09) 310 43560.
Ragnar Ölanderin "Krig och censur"-teosta ei ole julkaistu suomeksi käännettynä.
Häneltä on ilmestynyt kaksi kirjaa suomeksi eli "Amerikka valokeilassa : vaikutelmia matkalta nykypäivien U.S.A:ssa" (Otava, 1946) ja "Radiokuuntelijan kirja : uutta mikrofonin maailmasta koti- ja ulkomailta" (Yleisradio, 1947). Jälkimmäisessä Ölander on yksi teoksen toimittajista.
Suomeksi ilmestyneet teokset löytyvät Fennicasta - Suomen kansallisbibliografiasta, https://finna.fi .
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien Feto-yhdistyksen sivuston (http://www.feto.fi/) mukaan suomalaisessa lukiossa on yksi pakollinen filosofian kurssi sekä valinnaisina kolme syventävää kurssia. Peruskoulussa filosofiaa voidaan opettaa valinnaisena aineena. Vuonna 2003 on tullut voimaan valtakunnallinen filosofian opetusuunnitelma. Sivustosta löytyy myös artikkeli filosofian kouluopetuksen historiasta Suomessa:
http://www.feto.fi/Filosofia/filhist.html
Muiden maiden käytännöt vaihtelevat suuresti. Ilmeisesti eroja on maidenkin sisällä. Euroopan maiden käytännöistä voi etsiä tietoa Eurybase-tietokannasta (Virtual Centre for European Studies):
http://www.jur.lu.se/eu