Runo Hönttä-Lönttä on ruotsalaisen Brita af Geijerstamin tekemä. Se löytyy ainakin Aarteiden kirjan 2-osasta Kerro äiti! Tämä 50-60-luvuilla suosittu kirjasarja löytyy kirjaston varastosta.
Täydellistä kirjasuosituslistaa on mahdotonta laatia, mutta kannattaa hyödyntää kirjastojen lasten- ja nuortensivujen kirjavinkkauksia. Sivustojen osoitteita löytyy kirjastot.fistä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kirjastot/
Kirjastojen kirjavinkkaussivustoja löytyy osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kirjat/
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Kirviö-sivusto sisältää suosittelulistoja niin kaunokirjallisuudesta kuin tietokirjallisuudesta. Listat ovat kirjastoammattilaisten laatimia ja niissä on otettu huomioon lukijakunta. Mukana on siis uudempaa kirjallisuutta sekä lukijoiden suosiossa olevia teoksia. Esimerkiki Suomen historiasta on laadittu lasten teemapaketti:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/...
Sitaatin alkulähde on Shakespearen näytelmä Richard III (IV näytös, IV kohtaus, säe 70). Kuningatar Margareeta sanoo monologissaan ” Richard yet lives, hell's black intelligencer”. Matti Rossi suomentaa tämän kohdan ”Rikhard elää vielä, hornan musta renki”. Margareetalle Rikhard, joka on tappanut hänen lapsensa, on kaiken pahan ruumiillistuma.
Kirjaston nimikirjat antavat Sirpa-nimelle kovin toisenlaisen alkuperän. Niiden mukaan se on uusi, 1900-luvun, nimi. Kantasanana saattaa olla yleiskielen sana sirpale. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan nimi oli hyvin suosittu 1940-70-luvuilla, mutta sitä ennen ja sen jälkeen varsin harvinainen. (Kirjalähteet: Saarikalle Anne ja Suomalainen Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 ja uusi suomalainen nimikirja, 1988.)
Myös yksi Ruotsin nimiä, myös mm. suomalaisia, selvitellyt kirja mainitsee Sirpa-nimen. Myös tämän kirjan mukaan Sirpa on nuori suomalainen nimi, joka on ehkä muodostunut nimestä Siiri, ja ehkä liittyy sanaan sirpale. (Lähde: Brylla Eva, Förnamn i...
Matkan opetus, kotiintulon syyt sekä jumalten puolet ja kannanotot löytyvät Odysseiasta, eepoksen lukeminen on toki kova urakka. Antiikin hakusanakirjoja löytyy, esim. Castren Antiikin käsikirja, jumaltaruja kuvataan esim. vanhassa Lindskog, Claes Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja. Verkostakin löytyy materiaalia, esim. Encyclopedia Mythica http://www.pantheon.org/ . Odysseuksen kotimatkan venymisen syyksi kerrotaan eepoksessa Poseidonin, meren jumalan viha. Jo alkuun Poseidon katsoo Odysseusta karsaasti, mutta kun Odysseus miehineen joutuu Poseidonin pojan, kyklooppi Polyfemoksen vangiksi ja pakenee sekä sokaisee Polyfemoksen ainokaisen silmän, Poseidon vihastuu toden teolla ja nostattaa tuulet sekä meren aallot Odysseusta vastaan. (...
Kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteissä on Microsoft Word, joten siinä muodossa voi kirjastossa tallentaa.
Muuntamisen onnistuminen riippuu siitä, missä muodossa muunnettava teksti on. Esimerkiksi rtf-tiedostot saa helposti muutettua Wordin omiksi tiedostomuodoiksi, mutta toisaalta esimerkiksi OpenOfficen omia tiedostomuotoja kirjaston asiakastietokoneet eivät pysty lukemaan. Pitäisi siis tietää ensiksi alkuperäinen tiedostomuoto, ennen kuin muuntamisesta voi sanoa varmasti mitään.
Persialaiselta 1200-luvulla eläneeltä runolijalta Jalal ad-Din Muhammad Rumilta on suomennettu muutamia teoksia runoja, aforismeja tai muuta kirjallisuutta --
- Kalebassin veistämisen taito : runokertomuksia
- Kauppias ja papukaija
- Rakkaus on musta leijona
- Ruokopillin tarinoita
Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Hänen tekstejään on myös käänetty lauluiksi. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Runoja on myös monissa kokoomateoksissa ja lehdissä. Tietoja mm. Linkki mailman runouteen -tietokannan kautta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=rumi&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Todennäköisesti tekstejä löytyy myös...
Englanninkielisen Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Lakota_language löytyvät artikkeli lakotan kielestä kertoo, että yleisin tervehdys on Háu kȟolá, joka ei viittaa ihan kirjaimellisesti päivää mutta vastannee käytöltään tuota suomen kielen ilmausta. Tuo ilmaus on kuitenkin miesten käyttämä, sillä naiset käyttävät muotoja Háŋ ja Háŋ kȟolá.
Jos lakotan kielen sanat kiinnostavat laajemmin, osoitteesta löytyy https://www.lakotadictionary.org/phpBB3/nldo.php sanakirja, jonka avulla lakotan kielen sanoja voi etsiä. Hakusanaksi tarvitaan englanninkielinen sana.
Australian aboriginaaleilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperäiskieltä vaan suuri määrä eri kieliä, jotka eroavat enemmän tai vähemmän toisistaan. Aihetta käsittelevästä...
Todennäköisesti Harvey Schmidtin I do! I do! -musikaalin sanoja ei löydy yleisistä kirjastoista suomenkielisinä. Alkukielellä sanat löytyvät nuotista, joka on Espoon kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmissa. Saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä PLUSSA-tietokannansta
http//www.libplussa.fi . Sama nuotti löytyy myös teatteri- ja tanssialan kirjaston kokoelmista http//www.teak.fi/kirjasto . Teatterin tiedotuskeskuksesta kerrottiin musikaalia esitetyn suomenkielisena ( Tahdon! tahdon!) useissakin suomalaisissa teattereissa ja sen oikeuksia valvoo Näytelmäkulma, josta siis suomenkielinen teksti löytyy. Näytelmäkulma
on näytelmäagentuuri, joka välittää ennen muuta ulkomaisten näytelmien esitysoikeuksia...
Kokeile Plussa-aineistohakua http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään hakusanoiksi esim. muotisuunnittelijat (taikka muotisuunnittelijat ja Suomi, niin saat näkyviin erityisesti suomalaisia muotisuunnittelijoita käsitteleviä teoksia). Voit kokeilla myös hakuja muoti ja Suomi taikka hakua tietyn muotisuunnittelijan nimellä (asiasanakenttään esim. Rintala Jukka). Helsingin kaupunginkirjastossa muotisuunnittelijoihin liittyvät teokset on luokiteltu kulttuurihistorian osalta hyllyyn 919.9 ja piirustustaiteen osalta hyllyyn 749.1 ja 749.11. Henkilötietoja (syntymäajat ja -paikat jne.) kannattaa etsiä hakuteoksista ja tietosanakirjoista. Kannattaa siis käydä lähimmässä kirjastossa!
Yleisistä kirjastoista tuntuu kuitenkin löytyvän melko...
Kirjastot.fi -verkkosivuilta löytyy osasto Kirjastot, josta löytyy kirjastohaku http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastohaku.aspx . Valitse hakuvalikosta Varsinais-Suomen maakuntakirjasto ja oletukseksi kaikki maakunta-alueen kirjastot. Saat luettelon alueen yleisistä kirjastoista yhteyslinkkeineen.
(Päivitetty 08.02.2008)
Verkostotyöstä ja verkostokartoista löytyy kirjoja ja artikkeleja. Koulusi kirjastossa käytössäsi on Linda-tietokanta, jolla voit etsiä mm. tutkimuksia aiheesta asiasanalla verkostotyö, artikkeleja voit etsiä samoin Arto-tietokannasta. Tässä muutamia:
Härkönen, Tuuli: Nuoren kiinnittäminen viranomaisverkostoon, verkostonäkökulma rikoksilla ja päihteillä oirehtivien nuorten kanssa tehtävään sosiaalityöhön, Pro gradu -työ, 2001
Pesonen, Arja: Asiantuntijuus ja osaaminen sosiaali- ja terveysalan mielenterveystyössä : pari-, tiimi- ja verkostotyö sekä muutos ja työssä jaksaminen, 2005
Seikkula, Jaakko: Dialoginen verkostotyö Tammi, 2005
Arnkil, Tom Erik
Avoimet dialogit ja ennakkointidialogit : sosiaaliset
verkostot psykososiaalisessa työssä...
Porin kauupungikirjastossaa esim. seuraava teos:
Hyytiä, Riina
Teoksen nimi Ennen kuin kamera käy : ideasta kuvauksiin : tekijät kertovat
Julkaisutiedot [Helsinki] : Taideteollinen korkeakoulu, 2004
http://weborigo.pori.fi/
Suomen elokuva-arkiston kirjastossa esim. seuraavat teokset:
The European film production guide : finance, tax, legislation / Andersen, Arthur
London : Routledge, 1996. - 461 s.
ISBN 0-415-13665-2
Honthaner, Eve Light
The complete film production handbook
3rd ed, Boston, MA : Focal Press, 2001. - xix, 514 p. ; 28 cm + CD
ISBN 0-240-80419-8
Includes indexes.
QUEENAN, Joe
The unkindest cut : how a hatchet-man critic made his own $7,ooo movie and put it all on his credit card / Queenan, Joe
London : Picarion, 1996. -...
Shy löytyy Sonata Arctican EP:ltä Successor (Spinefarm Records, 2000). Frank-monihaku löysi cd:n kahdesta kaupunginkirjastosta, Kotkan pääkirjastosta ja Lieksan kirjastosta. Voit kaukolainata levyn oman lähikirjastosi kautta.
http://www.sonataarctica.info/site07/gallery.php?id=44&s=31&l=uk
http://monihaku.kirjastot.fi/
Hei!
Reijo Raskin kirjaa Kirje ei valitettavasti löydy kokoelmistamme. Teosta löytyy muutamasta maakuntakirjastosta, joten voitte kaukolainata sen. Kaukopalvelupyynnön voitte lähettää Kuopion kaupunginkirjaston internet-sivujen kautta.
Kotisivun
http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/300506113748264?OpenDocument&MenuItem=1…
kohdasta Lomakkeet löytyy Kaukopalvelu ja sitä klikkaamalla voitte täyttää lomakkeen.
Valitkaa noutopaikka, niin kun teos on noudettavissa, Teille lähetetään siitä ilmoitus.
Vaihtoehtoisesti voitte soittaa Kuopion kaupunginkirjaston tietopalveluun p. 017-182319 kirjaston aukioloaikoina.
Kaukopalvelumaksu on maakuntakirjastoista 2e/teos.
Tarkoitat varmaan yleisiä kirjastoja (kaupungin- ja kunnankirjastoja).
Nordic statistical year bookista (2009) löytyy kaksi pohjoismaisiin kirjastoihin liittyvää tilastoa, kokoelmien koko ja lainaus.
Yleisten kirjastojen kokoelmat vuonna 2008:
Suomi 40 508 000
Ruotsi 39 520 000
Norja 21 788 000
Tanska 25 993 000
ja lainausluvut:
Suomi 99 777 000
Ruotsi 58 263 000
Norja 23 977 000
Tanska 71 640 000
Islannin tilastot puuttuvat. Nuo kaksi tilastoa lienevät yksiselitteisimpiä. Jo kirjastojen määrää koskevat luvut ovat tulkinnanvaraisempia, sillä keruuperiaatteet tuntuvat pohjoismaissakin eroavan jonkin verran toisistaan, ks. oheinen linkki koskien pohjoismaisten kirjastojen määrää
http://iflastat.wordpress.com/2010/08/15/how-many-nordic-...
Ruumiin kulttuuri -lehti on ainoa salapoliisi- ja jännityskirjallisuuden yleisaikakauslehti. Dekkarinetin sivuilla mainitaan myös seuraavat lehdet:
Ampiaiskesä
Julk. Mauri Sariola -seura.
Isku : jännityskertomuksia
Julk. Kioskikirjallisuusyhdistys
http://www.tornio.fi/index.php?p=Kasikirjasto
Dekkarinetissä on paljon tietoa dekkarikirjallisuudesta sekä linkkejä aiheeseen liittyville sivustoille http://www.tornio.fi/DekkariNetti .
Kysymyksessä annettuja vihjeitä verrattain hyvin vastaa ainakin Joanna Trollopen The rector's wife -kirjan pohjalta toteutettu neliosainen minisarja, joka on TV1:ssä esitetty ainakin FST:n ohjelmistossa kesällä 1996 nimellä Prästens fru.
Sarjan tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen Loxfordin kylään. Päähenkilö Anna Bouverien huomiosta kilpailevat sekä naapuriin muuttanut liikemies Patrick O'Sullivan että kirjailija Jonathan Byrne, jota näyttelee Stephen Dillane.
