Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Miostä kirjastosta löydän linux ubuntu 12.04LTS CD levyn lainaksi 1222 Ubuntun kyseisen version Desktop-edition voi varata HelMet-kirjastosta, suora linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b2044986~S9*fin Varauksia on nyt vain yksi, joten sen saa aika nopeasti. Saman version Server edition löytyy suoraan HelMet-kirjastojen hyllystäkin (Kallio, Kirjasto Omena, Töölö), tämän version linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b2044985~S9*fin Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Tarvitsisin esitelmään kaiken mahdollisen tiedon kirjailija Virginia Vailista. Kuten ikä,perhesuhteet,ura jne. Myös englanninkieliset kirjat käyvät. 1222 Valitettavasti Virginia Vailista ei löydy mitään laajempaa tietoa kirjoista eikä myöskään internetistä. Internetistä löytyy kyllä joitain lähinnä koululaisten tekemiä kirja-arvosteluja, mutta niistäkin monet ovat ruotsinkielisiä tai norjankielisiä. Tässä kuitenkin muutama linkki näihin: http://w1.312.telia.com/~u31213059/sandra.html http://frdbib.of.fylkesbibl.no/lesenett/372.html http://www.tampere.fi/kirjasto/arvost.htm Virginia Vaililta on suomennettu seuraavat teokset, jotka kaikki (ensimmäistä lukuunottamatta) kuuluvat sarjaan "Eläinlääkärin talossa": -Ihan oikea hevonen (1996) -Lemmikki hyvään kotiin (1995) -Lemmikkikissa (1994) -Vintiöt valloillaan (1993) -Aika parantaa haavat (1992) -Koti täynnä eläimiä (1990)
Mihin perustuu vanhanaikainen nimitys "armo"? Esim. Kaari Utrion historiallisissa romaaneissa nimitetään kartanon emäntää 1800-luvulla armoksi. 1222 Sanoilla armo ja armollinen on suomen kielessä useita merkityksiä. Sanaa armo on käytetty mm. entisajan aatelisten ja ylhäissäätyisten puhuttelusanana. Näin esimerkiksi ilmauksessa "teidän armonne". Armollinen tarkoittaa vanhoissa puhuttelusanoissa ja titteleissä myös ylhäissäätyistä, korkea-arvoista ja kunnioitettavaa, esim. "armollinen kuningas". Sanojen eri merkitykset löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armo?searchMode=all https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armollinen?searchMode=all   
Missä asti tähdet ovat? 1222 Tähtien näkyminen Maasta käsin paljain silmin riippuu paitsi niiden etäisyydestä, myös koosta ja sitä kautta kirkkaudesta. Proxima Centaurin etäisyys Maasta on 4,27 valovuotta, mutta sen kirkkaus on vain noin 1/20 000 Auringon kirkkaudesta, eikä sitä siksi voi nähdä paljain silmin. Kirkkain taivaalla näkyvä tähti Sirius on 8,6 valovuoden päässä, mutta 22 kertaa Aurinkoa kirkkaampi. Orionin tähtikuviosta löytyvä Betelgeuse taas on 530 valovuoden etäisyydellä meistä, mutta sen kirkkaus on peräti 9 400 kertaa suurempi kuin Auringon. Betelgeusen massa on noin 15-17 kertaa Auringon massa ja sen säde on 630 Auringon sädettä. Se kuuluu suurimpiin tunnettuihin tähtiin. Kaikki paljain silmin näkyvät tähdet kuuluvat kotigalaksiimme Linnunrataan....
Koska sana "jyväjemmari" on tullut suomen kielessä käyttöön? 1222 Hei, Heikki & Marjatta Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan sanaa on käytetty (ainakin) 1940-luvulta alkaen merkityksessä 'maalainen, maalla asuva, maanviljelijä'. Negatiivisempi merkitys 'tyhmä', hölmö, yksinkertainen' olisi saman lähteen mukaan 1950-luvulta eteenpäin. Lähde: Paunonen, Heikki, ja Marjatta Paunonen. Tsennaaks Stadii, Bonjaaks Slangii: Stadin Slangin Suursanakirja. Helsinki: WSOY, 2000.
Miten pääsen lukemaan suomalaisia aikakauslehtiä etänä (kirjaston aikakauslehtiä), siis oman tietokoneeni kautta? 1221 Sähköiset aikakauslehdet ovat siirtyneet valtakunnalliseen E-kirjasto -palveluun. Palveluun ei tarvitse kirjastokorttia, vaan siihen rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella (pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla). E-kirjasto on sovellus, jonka voi ladata mobiililaitteelle, eli esimerkiksi älypuhelimelle tai tabletille. Tällä hetkellä sitä ei voi käyttää tietokoneella. Tämän ominaisuuden eteen tehdään kuitenkin kehitystyötä ja se on saatavilla myöhemmin, mutta tarkempi aikataulu ei ole vielä tiedossa. Lisätietoa: E-kirjaston usein kysytyt kysymykset
Löytyykö www:stä käräjäoikeuden tai hovioikeukeuden (Helsinki) päätöksiä/tapauksia? 1221 Käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätöksiä ei pääse katsomaan Internetin kautta. Päätöksistä saa tietoa käymällä ao. virastotssa Helsingin käräjäoikeus Pasilanraitio 11 00240 Helsinki (PL 25, 00241 Helsinki) (09) 1571 Telekopio (09) 157 2717 helsinki.ko@om.fi Helsingin hovioikeus Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki (PL 76, 00521 Helsinki) (09) 15 961 Telekopio (09) 159 6212 (kirjaamo) helsinki.ho@om.fi
Jätin tammikuun (2007) lopussa hankintaehdotuksen parista kirjasta ja kysyisin milloin tiedän onko hankintaehdotus mennyt läpi ja milloin kirjat tulevat… 1221 Hankittavaksi ehdotetun aineiston saapumista voi Helsingin kaupunginkirjastossa seurata HelMet aineistotietokannasta www.helmet.fi . Kun ehdotettu aineisto päätetään hankkia, pyritään se tilaamaan mahdollisimman nopeasti. Kaikki hankintaehdotukset käsitellään, mutta kaikkia toiveita ei valitettavasti voida toteuttaa. Hankintapäätöksestä ei lähetetä ehdotuksen tekijälle ilmoitusta.
Mistä löytäisin Marja Metson kirja Sahakoulusta Ammattikorkeaan 1921-2005 1221 Frank-monihaku näyttää, että teos on saatavana oman asuinpaikkasi Kotkan kaupunginkirjastosta.
Löytyisikö valokuvauskirjaa, mikä käsittelisi Ansel Adamsin kehittämää ns. zone system valotus- ja kehitystapaa? 1221 Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi Leppävaaran ja Rikhardinkadun kirjastot) on yksi kirja, jossa zone system –tapaa käsitellään: Musta taide 3/1996. Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta on aiheesta muutama kirja (https://finna.fi - Beyond the zone system / Phil Davis - A zone system for all formats / Joseph Saltzer - Beyond the zone system : workbook / Phil Davis - Zone system calibration manual / Joseph Saltzer Kameralehdestä löytyy aiheesta artikkeli: Kohti täydellistä mustavalkokuvaa, osa 5 : zone system käytännössä (1984, 1, s. 44-47). Vanhat Kameralehdet ovat Pasilan kirjastossa.
Tarvitsisin tietää, mistä voisin saada tietoa kirjallisuudessa joskus esille tulevasta peilisymboliikasta, mitä se tarkoittaa, missä yhteydessä sitä käytetään. 1221 Peilisymboliikalla kuvataan usein itseyttä (itsetutkiskelua) sekä toisaalta toiseutta. Esim. Virginia Woolf kuvasi teoksessaan Oma huone naisten tapaa toimia peilin lailla heijastaen sekä vahvistaen miesten maskuliinisuutta. Feministisessä psykoanalyysissa ajatellaan, että miehet käyttävät naisia (toisia) narsistisesti vahvistaen ja peilaten omaa egoaan. Narsismia käsitellään mm. seuraavassa kirjassa: Lyytikäinen, Pirjo: Narkissos ja sfinski : minä ja toinen vuosisadanvaihteen kirjallisuudessa. Muita varteenotettavia kirjoja voisi olla: Morris, Pam: Kirjallisuus ja feminismi : johdatus feministiseen kirjallisuuden tutkimukseen, Elovaara, Raili: Olen tyhjä huone : tutkielma sanataiteen metaforista ja symboleista, Moi, Toril: Sukupuoli,...
Milloin perustettiinkaan HelMet-verkkokirjasto eli nämä yhteiset verkkopalvelut? Vuosi riittää :) 1221 Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) ottivat käyttöön 3.2.2003 Millennium-kirjastojärjestelmän. Samalla avattiin yhteisen HelMet-aineistotietokannan hakukäyttöön kolmikielinen WebOPAC, jonka nimeksi annettiin HelMet-aineistohaku. Aineistohaku uudistettiin HelMet-verkkokirjastoksi vuonna 2008. Yhteisiä verkkopalveluja pääkaupunkiseudun kirjastoilla on toki ollut paljon pitempäänkin, mutta oletan että tarkoitat kysymykselläsi nimenomaan HelMet-verkkokirjastoa ( www.helmet.fi ), joka siis on kahdella eri nimellä ollut käytössä pian kuuden vuoden ajan.
Olen v.1941 syntynyt ja sain nuorena (12-13v) kirjoja, joissa tyttöpäähenkilö oli Suzy tai Susie tms. Kirjat katosivat myöhemmin, enkä muista niistä juuri… 1221 Kyseessä on varmaankin färsaarelaisen Daniel Jacob Eilif Mortensenin (1916-1989) Gretha Stevnsin nimellä kirjoittama kirjasarja, jonka suomennetut osat ovat: Susy Tulitukka (ilm. 1948) Susy ja Solveig (1950) Susy ja mustalaistyttö (1951) Susy ja kumppanit (1952) Susy selvittää kaiken (1952) Kahdeksankymmentäluvulla näistä otettiin uudet painokset ja julkaistiin kolme osaa lisää: Susyn suuri päivä (1981) Susy tarttuu toimeen (1981) Susy pulassa (1981)
Amerikkalainen kirjailija? Hiljattain ilmestynyt ja käännetty suomeksi. Kertomus liittyy Leningraadin piiritykseen,toisen maailmnsodan aikana. Kirjailian-ja… 1221 Etsitty kirja lienee David Benioffin Varkaiden kaupunki. http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-34398-6
Vuonna 1918 Kurtin kylän yläpuolella 500m korkeudella lensi vesitaso maalattuna brittiläisten sotatunnuksin. Kone pudotti 6 pommia- sekä ampui k-kiväärillä… 1221 Kurtti (Kurtin kylä) sijaitsi vuonna 1918 Suomen puolella, silloisen Kuolajärven (nykyisin Salla) pitäjän alueella. Useammissa lähteissä tuodaan esiin se, että brittiläiset todella pommittivat sekä tulittivat Kurttia elokuussa 1918, jopa kahtena peräkkäisenä päivänä, 24.8. ja 25.8. Suomi protestoi asiasta virallisesti edustajansa välityksellä Lontooseen, joten tämäkin seikka tukee sitä tosiasiaa, että iskut tulivat Suomen puolelle ja että Suomen rajaa loukattiin. Jo mainitun Jukka Nevakiven "Muurmannin legioona"-teoksen lisäksi pommitusretkestä sekä sen sotilaallis-poliittisista taustoista ja intresseistä kirjoitetaan muun muassa Jouko Vahtolan teoksessa "Suomi suureksi - Viena vapaaksi", O.V. Itkosen teoksessa "Muurmannin suomalainen...
Syksylä ilmestyy "Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus 2012" ja haluaisin tietää koska tuollaista uutta kirjaa voi varata? Muistan kuulleeni että… 1221 Kirja on tulossa syksyn aikana kirjastoon, ja sen voi varata, kun sen tiedot ja sijaintipaikat näkyvät Helmetissä. Tämän tarkempaa aikaa ei valitettavasti vielä tiedetä. Helmetin kautta voi selailla uutuuskirjojen tietoja, mutta vasta sitten, kun ne jo ovat lainattavissa. Uudesta Helmet-sivustosta eri aiheiset uutuusluettelot löytyvät sivun alareunasta Uutuudet-linkin kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Haluaisin tietoa eduskunnan kirjaston historiasta. 1221 Eduskunnan kirjastosta on kirjoitettu suppeita historiikkejä: Eduskunnan kirjasto 1872-1972 (1972). Eduskunnan kirjasto 1872-1972-1992 (1993). Muutoksen 13 vuotta : Eeva-Maija Tammekann Eduskunnan kirjaston ylikirjastonhoitajana 1980-1993 (1993). Lehtiartikkeleita voi katsoa CD-KATI-tietokannasta (asiakaskäytössä mm. kaupunginkirjastossa). Esim. Anna-Maija Kurikan artikkeli Säätyjen kirjastosta julkiseksi palvelukeskukseksi : Eduskunnan kirjasto 100-vuotias Kirjastolehdessä 1972 nro 9 s. 302-303. Kannattaa myös katsoa: Suomen eduskunta : bibliografia (1991).
Otatteko nuoria työharjoitteluun,ja mitä toimenkuvaan kuuluisi? 1221 Ilmeisesti et tarkoita koululaisharjottelua etkä muuhunkaan opiskeluun sisältyvää harjoittelua, vaan tavallista työntekoa. Kaupunginkirjaston erilaisten harjoittelijoiden työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa Pirkko Saarinen puh. 310 85508, osoite on Rautatieläisenkatu 8, 00520 Helsinki. Messukeskusta vastapäätä. Häneltä voit tiedustella tarkemmin mahdollisia työpaikkoja ja harjoittelupaikkoja. Työ on asiakaspalvelutyötä, johon kuuluu lainauksesta ja palautuksesta huolehtiminen ja kirjastoaineiston järjestäminen. Lainausrutiinit hoidetaan atk-pohjaisella kirjastojärjestelmällä. Työhöntulijat ovat yleensä yli 18 vuotiaita.
Kenen tekemän ja mikä runo oli kyseessä minkä Vesku Loiri esitti kerra tv.ssä? 1221 Kyseinen katkelma on Eino Leinon runosta Elämän koreus, joka julkaistiin ensimmäisen kerran samannimisessä kokoelmassa vuonna 1915. Voit lukea runon esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen Klassikkokorpuksesta tai Project Gutenbergista  (ks. linkit alla). http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1915_elaman.x… http://www.gutenberg.org/ebooks/14774  
Kirjastonväki! Mulla on äidin puolelta veli, eri isä ja isän puoleltakin lapsi, eri äidin kanssa? Sekä serkusta kysyin aikaisemminkin. Toinen on kolmanmnessa… 1221 Veli, jonka kanssa vain toinen vanhemmista on yhteinen, on velipuoli. Samoin sisar, jonka kanssa vain toinen vanhemmista on yhteinen, on sisarpuoli. Kahden serkun lapset ovat keskenään pikkuserkkuja, heillä on yhteinen isoisoäiti ja isoisoisä. Pikkuserkkua sanotaan myös toiseksi serkuksi. Tästä kaukaisempia, mutta toisiinsa samassa suhteessa olevia sukulaisia ovat kolmas serkku, neljäs serkku ja niin edelleen. Nykysuomen sanakirjan mukaan joskus myös pikkuserkku-nimitystä käytetään yleisemmin kaukaisista sukulaisista. Lähteet: Suomen kielen perussanakirja (1994) Nykysuomen sanakirja (1992).