Kysymyksessä annettuja vihjeitä verrattain hyvin vastaa ainakin Joanna Trollopen The rector's wife -kirjan pohjalta toteutettu neliosainen minisarja, joka on TV1:ssä esitetty ainakin FST:n ohjelmistossa kesällä 1996 nimellä Prästens fru.
Sarjan tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen Loxfordin kylään. Päähenkilö Anna Bouverien huomiosta kilpailevat sekä naapuriin muuttanut liikemies Patrick O'Sullivan että kirjailija Jonathan Byrne, jota näyttelee Stephen Dillane.
Helmet-kirjastoista löytyivät mm. nämä teokset:
Eventus : tilaisuuksien järjestäjän opas / toimittajat: Laura Heikkinen .. [et al.] ; valokuvat: Björn Lundahl .. [Thinktank, 2000
http://www.helmet.fi/record=b1024219~S9*fin
Vallo, Helena
Tapahtuma on tilaisuus : tapahtumamarkkinointi ja tapahtuman järjestäminen. Tietosanoma, 2008
http://www.helmet.fi/record=b1854665~S9*fin
Kiinnostu & kiinnosta: näin markkinoit järjestöäsi sosiaalisessa mediassa. / Seppälä, Piritta
http://www.helmet.fi/record=b2013534~S9*fin
Lampinen, Jari
Yleisötilaisuuden järjestämisopas.Suomen ympäristö- ja terveysalan kustannus, 2009
http://www.helmet.fi/record=b1920396~S9*fin
Conway, D. G.
The event manager's bible : the complete guide to planning and organising a...
Neljäs osa on nimeltään Langenneiden enkelten kaupunki. Se ilmestyy tämän vuoden syyskuussa.
Englannin kielellä neljättä ja viidettä osaa saa jo lainaksi HelMet-kirjastoista. Neljäs osa on nimeltään City of fallen angels ja viides osa on City of lost souls.
Kyseessä on todennäköisesti Cheekin Liekeissä. Kappale oli listahitti vuonna 2008, jolloin se oli Suomen virallisen latauslistan kärkipaikalla yhdeksän viikkoa ja valittiin The Voicen viralliseksi kesähitiksi. Musiikkivideon voit katsoa esimerkiksi täältä: http://www.youtube.com/watch?v=vYbNmHk5jnA
Löytäjä on Risto Tynni, tässä viite:
Tynni, Risto 1980. Fossiileja Porojärven alueella Kaledonialaisen ylityöntölaatan alaisissa ala-Kambrisissa sedimenteissä. Summary: Fossils in lower Cambrian sedimentary sequences below thrust planes of Caledonian age in the Porojärvi area, Northern Finland. Geologi 32 (2), 17-22.
Muista kambrikauden fossiililöydöistä löytyy tietoa näistä:
Pirrus, Enn; Nestor, Heldur; Soesoo, Alvar; Linna, Ari 2006. Viron ja Etelä-Suomen ediakara- ja kambrikausi. Tallinna: MTÜ GEOGuide Baltoscandia. 32 p.
Uutela, Anneli 1993. Sedimenttikivien fossiilit - historiallisen geologian arkisto. Kivi 11 (4), 8-19.
Lehtovaara, Jyrki J.; Tynni, Risto 1983. Fossiliferous boulders of Lower Cambrian phosphoritic sandstone in...
Kyllä, jokaisella kirjalla on oma numeronsa, jolla pystytään yksilöimään saman teoksen eri kappaleet. Numero näkyy kirjassa olevassa viivakooditarrassa. Aiemmin näitä numeroita rakennettiin Seinäjoella isbn-numeron perustella (isbn+niteen järjestysnumero+sijaintia tarkoittava numero, esim. 01=pääkirjasto). Nykyään viivakoodin alussa on kuntatunnus 743, jonka jälkeen tulee kirjain N, erotukseksi kirjastokortin numeroista, jotka alkavat 743A. Kirjaimen jälkeen tulee juokseva numerointi, eikä samaa numeroa voi tulla useammalle eri teokselle.
Teoksessa Suomen sota 1941-45. 10 (Helsinki 1961) kuvatun kotiuttamissuunnitelman mukaisesti joukko-osastojen sijoituspaikat olisivat olleet seuraavat:
Viestikoulutuskeskus: Helsingin Santahamina
Maavoimien Viestikoulu: Riihimäki
Ilmatorjuntarykmentti 1:n 2. patteri: Helsinki
Jalkaväkirykmentti 5: Santahamina-Tuusula
Sodan ajan Viestikoulutuskeskuksesta enemmän myös Jarmo Niemisen teoksessa Santahamina : sinivalkoinen saari (Helsinki 2012).
Klovni heittää veivin on aloitusraita Juice Leskisen ja Mikko Alatalon duettolevyllä Juice ja Mikko (Love Records, 1975). Sävellys on Alatalon ja sanat Leskisen.
Vaikka monet muutkin artistit ovat sittemmin esittäneet kappaletta, sitä ei ole julkaistu nuottina. Hieman apua voi olla ns. sointukartasta, jollaisen kappaleesta löytää muusikkojen foorumilta: https://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=8739856
Helsingin kaupunginkirjastoon tilattavat kirjat näkyvät henkilökunnan käytössä olevasta tietokannasta. K.o. teosta siitä ei vielä löydy. Sitä ei näy myöskään vielä kirjakauppojen luetteloissa.
Yleisesti ottaen voisi sanoa, että kirjastot maksavat kirjoista vähemmän kuin kuluttajat. Tämä johtuu siitä, että tavallisesti kirjastot kilpailuttavat yrityksen, jonka kanssa tehdään hankintasopimus. Hankintasopimuksen perusteella kirjasto saa tavallisesti tietyn prosenttimääräisen alennuksen kirjavälittäjän hinnoista. Se on tavallisesti edullisempi kuin kuluttajien maksama hinta. Kirjavälittäjälle toiminta taas on kannattavaa pienemmälläkin voitto-osuudella, kun kirjastojen hankinnat ovat suuria. Kirjastot voivat toki ottaa vastaan kirjoja myös lahjoituksina, jolloin kirjasto ei kirjoista maksa mitään.
Hinnasta, jolla kustantaja kirjan myy, neuvottelevat kustantaja ja kirjavälittäjä keskenään. Kirjasto ei siis yleensä neuvottele suoraan...
Helsingin kaupunginkirjaston kirjoista suurin osa tulee tukkutoimittajalta valmiiksi muovitettuina. Niistä luultavasti suurin osa muovitetaan koneella, mutta muodoltaan tai muuten ulkoiselta asultaan hankalampia tapauksia joudutaan varmasti muovittamaan käsin. Jonkin verran lahjoituskirjoja, poikkeuksellisia hankintakanavia kautta hankittuja kirjoja ja muita erikoistapauksia muovitetaan myös kirjastossa. Toimintatavat saattavat vaihdella Suomen eri kirjastoissa, ja onpa Kuopion kaupunginkirjastossa kokeiltu jättää muovittamatta uudet kirjat kokonaan. Osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-10789504 löytyy Ylen juttu tuosta kokeilusta.
Itse kirjoja aika paljon muovittaneena sanoisin, että sujuvaan muovittamiseen on kaksi poppakonstia:...
Tommy ja Tuppence Beresford seikkailevat kirjoissa
Salainen vastustaja (The Secret Adversary)
Rikos yhdistää - 15 rikoskertomusta (Partners in Crime)
Salomonin tuomio (N or M?)
Eipä aikaakaan niin voi kauhistus (By the Pricking of My Thumbs)
Kohtalon portti (Postern of Fate)
Kirjastoalan sanakirjoja on olemassa monikielisinä, ja niissä on mukana myös saksa ja suomi.
Miguel Beniton Bibliotekstermer : svenska-engelska-franska-spanska-tyska-finska on Tarancon julkaisema v. 1997. Korjatun painoksen ISBN on 91-89118-00-6. Lisäksi on kirjastoalan sanakirjasarja Raamatukogusõnastik 1-4 (1994-1997). Termit ovat niissä viron, englannin, saksan, suomen ja venäjän kielellä. Julkaisija on Eesti rahvusraamatukogu.
Eräs informaatioalan perusteita käsittelevä teos on Ilkka Mäkisen toimittama Tiedon tie: johdatusta informaatiotutkimukseen (BTJ Kirjastopalvelu, 1999). Muita suomenkielisiä kirjastoalan kirjoja ovat esimerkiksi Matti Vuorensyrjän ja Reijo Savolaisen toimittama Tieto ja tietoyhteiskunta (Gaudeamus 2000) sekä Timo...
Helsingin kaupunginkirjaston valikoimiin kuuluvat myös nuotit. Suurimmissa kirjastoissa on oma musiikkiosasto, josta saa tarvittaessa apua ja neuvoja sopivien nuottien valintaan.
Myös muissa kirjaston toimipisteissä on nuotteja, mutta valikoimat ovat pienemmät. Halutessasi voit toki tilata tarvitsemasi nuotit toisesta kirjastosta omaan lähikirjastoosi.
Voit myös etsiä haluamiasi nuotteja itse Internetissä olevasta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistietokanta Plussasta, jonka osoite on http://www.libplussa.fi
Pianonuotteja voit etsiä esim. valitsemalla asiasanaksi "piano" + valitsemalla vaihtoehdon "näytä vain nuottijulkaisuja". Jos etsit hieman helpompia nuotteja tai pianokoulunuotteja kannattaa hakukenttään kirjoittaa "piano...
Narratologiasta on kirjoitettu seuraavat teokset: Heino, Aarre: Kertoja: asema ja esiintyminen.1975, Kinnunen, Aarne: Kertomuksen opissa.1983, Tammi, Pekka: Kertova teksti: esseitä narratologiasta.1992, Hänninen, Vilma: Sisäinen tarina, elämä ja muutos.1999 ja teoksessa Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. SKS 2001 on mukana myös narratologia. Lisää teoksia löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU, asiasanalla narratologia (19 teosta, joista 14 suomenkielistä) ja asiasanalla kerronta (85 teosta, joista 66 suomenkielistä).
FAO:n Production yearbook ei ole internetissä.
Sen sijaan siellä on FAO:n maksuton tietokanta FAOSTAT.
Se sisältää maataloustuotteiden tuotantotilastoja maittain.
Palvelu löytyy osoitteesta:
http://faostat.fao.org/
Ilmaistietokannasta voi poimia tietoja rajoitetun määrän eli
yhdellä kertaa 500 lukua.
Seuraavasta väitöskirjasta ja sen lähdeluettelosta saattaisi olla apua. Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto : tutkimus kielen omaksumisesta ja suomen konditionaalista / Anneli Kauppinen. - Helsinki : SKS, 1998.
Käytettävissämme olevista lähteistä en valitettavasti ole onnistunut löytämään tietoa mahdollisesta suomennoksesta.
Byron kirjoitti runon vuonna 1815 osana laulusarjaa, joiden musiikin Isaac Nathan sävelsi perinteisiä juutalaisia sävelmiä mukaillen.
http://www.cs.rice.edu/~ssiyer/minstrels/poems/169.html
Ruotsiksi kirja on saatavilla nimellä "Hebreiska melodier". Kirjan sijaintipaikka on Pasilan varasto ja nideluokka 2.2
http://www.helmet.fi/
Oulun kaupunginkirjastosta ilmoitettiin, että uutista ei löydy oululaisista lehdistä.
Kansalliskirjasto (eli Helsingin yliopiston kirjasto) ylläpitää internetissä Historiallista sanomalehtikirjastoa, jonka tavoitteena on saada digitaaliseen muotoon kaikki Suomessa vuosina 1771-1890 ilmestyneet sanomalehdet. Pääset itse selailemaan lehtiä osoitteessa: http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/
Kannattaa muistaa, että tuona aikana Suomessa ilmestyi lähinnä vain ruotsinkielisiä lehtiä. Haussa kannattaa siis käyttää myös ruotsinkielisiä sanoja.
