Kiitos kysymyksestä. Helsingin kaupunginkirjasto alkoi käyttää Contant-perintätoimistoa palauttamatta jääneen
aineiston perinnässä 1.3.2002 lähtien. Perittäväksi siirretään aluksi 1.3.02 ja sen jälkeen lainattu 60 vrk myöhässä oleva aineisto. Tätä ennen lainattu aineisto siirtyy perintään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Perittäväksi siirrettävän aineiston alaraja on 8,40 euroa. Perintään siirtyvät aineiston arvo, myöhästymismaksut aikuisten aineistosta ja kirjaston käsittelykulut on 5 euroa/tapaus. http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm
Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjastokortti on henkilökohtainen, jolloin kortin haltija on vastuussa kortilla lainatusta aineistosta. Tässä tapauksessa Teidän kannattaa sopia asia...
Todennäköisesti kirja on Douglas Orgill´n "Kuudes talvi". Kirjan aiheena tiedemiesten epaonnistuneen kokeilun
aiheuttama jaakausi.
Muita samankaltaisia kirjoja ovat Doris Lessingin "Planeetta 8" ja Art Bell'n & Whitley Strieber'n "The global coming superstorm".
Kenraalikuvernööri Adlerbergista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Ahrenberg, Jac: Människor som jag känt, kirjassa kerrotaan
Pekkarinen, Anja, Kenraalikuvernööri Nikolai Adlerberg ja suomalaiskansalliset pyrkimykset vuosina 1866-1881 Helsinki : Helsingin yliopisto , 1967
Schweitzer, Robert, The rise and fall of the Russo-Finnish consensus : the history of the "Second" Committee on Finnish Affairs in St. Petersburg (1857-1891). Helsinki : Commission on the History of Central Administration in Finland : Edita , 1996. Sarja: (Hallintohistoriallisia tutkimuksia ; 23). Ensimmäistä löytyy yleisistä kirjastoista http://monihaku.kirjastot.fi , kahta jälkimmäistä Kansalliskirjastosta, http://www.kansalliskirjasto.fi .
NOVA-aikuiskasvatussuunnitelmasta on julkaistu kirja Lehtinen, Ulla & Pirttimaa, Raija : Aikuiskasvatuksen suunnitelma NOVA : normalisaatio, osallistuminen, vuorovaikutus, aikuisuus : miten tukea kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten kasvua?, 1993. Kirjaa on mm. Oulun yliopiston kirjastossa.
Suomen suurin tietosanakirjasarja on vuosina 1960-1966 ilmestynyt Uusi tietosanakirja, jossa oli 24 osaa, 12 590 sivua, 130 500 hakusanaa ja noin 125 000 hakemistohakusanaa. Kirjaan ilmestyi v. 1972 kaksi täydennysosaa. Hyllytilaa sarja vaatii n. 107 cm (täydennysosat eivät ole tässä mukana). LÄHDE: Suomalainen tietosanakirja 8, s. 93.
Kirjailija William Congreven teoksia ei ole suomennettu. Yksittäisiä runoja ei ole antologioissa, eikä hänen näytelmätekstejään ole esim. Näytelmäkulman (http://www.dramacorner.fi/) valikoimissa. Näytelmäkulma tarjoaa teattereille mm. tekstejä, jotka on julkaistu vain käsikirjoituksina, ei painettuina kirjoina. Vaikuttaa siis siltä, että kysymääsi tekstiä ei ole suomennettu.
Kirja löytyy Kouvolan kirjastoista, joten voitte varata teoksen täältä, eikä kaukolainaa tarvita. Voin tehdä varauksen puolestanne, kunhan ilmoitatte minulle vastauksen yhteydessä olevaan sähköpostiosoitteeseen, haluatteko kirjasta vuoden 1995 vai vuoden 2008 painoksen, ja mistä Kouvolan kirjastosta haluatte teoksen noutaa. Varauksen hinta on 1 euro.
Tässä lista muutamista teoksista, jotka voisivat vastata etsimääsi:
Nina Honkanen: Joka kymmenes vuosi (Wsoy, 2005) – kuvaa 90-luvun lamaa ja talousvelkaa
Jera Hänninen: Harakkapoika (Bazar, 2006) - konkurssi
Tommi Liimatta: Aksel Sunnarborgin hymy : romaani (WSOY, 2004)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (Otava, 2002)
Hanna Marjut Marttila: Lahjakas Anu Lovack (Otava, 2005)
Hannu Raittila: Pamisoksen purkaus (WSOY, 2005)
Arto Salminen: koko tuotanto käsittelee kysymyksesi teemoja
Turkka Hautalan: Salo (Gummerus, 2009)
Jani Saxell: Ensilumi ja muita novelleja (WSOY, 2002)
Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian (Avain, 2010)
Maarit Verronen: Karsintavaihe (Tammi, 2008)- tieteiskirjallisuuden näkökulma aiheeseen, dystopia...
François Craenhals alkoi 1966 piirtää Ritari Ardent-sarjakuvaa. Otava on julkaissut 1970-luvulla neljä albumia Timo Reenpään suomentamana.
Musta prinssi, (1976) (Le prince noir, 1970)
Susiveljekset, (1976) (Les loups de Rougecogne, 1970)
Arojen laki, (1977) (La loi de la Steppe, 1971)
Noiduttu viikinki, (1978) (Le corne de brume)
Ritari Ardent: Arojen laki, Musta prinssi sekä Susiveljekset on hankittu Kallion kirjaston kokoelmaan. Tällä hetkellä kirjat ovat Käsittelyssä-tilassa, mutta varattavissa. Parin viikon sisällä kirjat ovat varmaan lainattavissa.
Kaikki neljä suomeksi ilmestynyttä albumia on myös sijoitettu Aalto-yliopiston kirjastoon Arabiaan (Hämeentie 135 A), jossa Suomen sarjakuvaseuran kokoelma sijaitsee. Niteet ovat...
Niitä ei ikävä kyllä näe mistään. Ei ole olemassa mitään sellaista tietokantaa netissä, josta näkisi poistomyyntikirjat. Pitää mennä paikalliseen kirjastoon ja katsoa, mitä siellä on myynnissä. Tilanne vaihtelee kirjastoittain jatkuvasti.
Kirjastoille voi toki tarjota kirjoja kokoelmaan, mutta kirjastot pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä tekevät lahjoitetuilla kirjoilla.
Lakimies-lehden kyseinen vuosikerta löytyy Varastokirjastosta, minne oma kirjastonne voi lähettää siitä kaukolainapyynnön. Hinnaksi tulee noin 3 euroa. Tämä vuosikerta on myös digitoitu, mutta se ei ole vapaasti saatavilla netissä. Sitä pääsee Kotkassa lukemaan Merikeskus Vellamon tietokeskuksessa, missä on käytössä Helsingin yliopiston tietokantoihin kuuluva Digitoidut aikakauslehdet -tietokanta. Vellamon tietokeskuksen työntekijät osaavat opastaa tässä asiassa.
Tapahtuiko välikohtaus Kyproksella siis joulukuussa 1967 vai 1968? Molempien vuosien Helsingin Sanomat löytyvät mikrofilmeinä Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Aiheesta löytyy ainakin Lauri Lehtimajan artikkeli ”Kun rauhanturvaajille katettiin leivätön pöytä... Kyproksen...
Kyllä, jokaisella kirjalla on oma numeronsa, jolla pystytään yksilöimään saman teoksen eri kappaleet. Numero näkyy kirjassa olevassa viivakooditarrassa. Aiemmin näitä numeroita rakennettiin Seinäjoella isbn-numeron perustella (isbn+niteen järjestysnumero+sijaintia tarkoittava numero, esim. 01=pääkirjasto). Nykyään viivakoodin alussa on kuntatunnus 743, jonka jälkeen tulee kirjain N, erotukseksi kirjastokortin numeroista, jotka alkavat 743A. Kirjaimen jälkeen tulee juokseva numerointi, eikä samaa numeroa voi tulla useammalle eri teokselle.
Suomennos löytyy Kadonnutta kahvilaa etsimässä -kokoomateoksesta, jonka ovat toimittaneet Eero Balk ja Tapani Kärkkäinen (Otava, 2000, 951-1-15972-0).
Tästä suomennoksesta kuitenkin puuttuu pieni pätkä tekstiä, toinen resitatiivi, joka saksaksi alkaa sanoilla "Du böses Kind, du loses Mädchen...". Vapasti suomennettuna (ilman runomittaa) se kuuluisi: Ilkeä lapsi, huonotapainen tyttö; milloin saan tahtoni läpi: luovu kahvista! - Voi isä, älkää olko niin ankara. Jos en saa juoda kolmea kupillista kahvia päivässä, kärsin tuskasta kuin vuohi paistinvartaassa.
Muistikuva tiikeristä on aivan oikea. Helen Bannermanin kirjoittamassa sadussa Musta pikku Sambo joukko tiikereitä tanssii piiriä palmun ympärillä niin nopeasti, että ne sulavat ja palmun juurelle jää vain lätäkkö voita.
Suomeksi Bannermanin satu löytyy esimerkiksi kahdeksanosaisen Satumaailma-sarjan ensimmäisestä kirjasta Peukaloputti (Otava, 1963).
Monilla tulostinvalmistajilla on kierrätysohjelmia, joiden kautta tyhjät kasetit voi lähettää maksutta heille. Kannattaa katsoa valmistajan nettisivuilta, olisiko sellaista. Esimerkiksi Canonin sivu aiheesta löytyy osoitteesta http://www.canon.fi/recycling/ ja HP:n osoitteesta https://h30248.www3.hp.com/recycle/ereturns/welcome-hpe.asp?__cc=fi&__l…. Myös tulostimen värikasetteja myyvät liikkeet saattavat ottaa kasetteja vastaan.
Jos värikasetista haluaa vain eroon, se kuuluu lajittelussa sekajätteeseen, mikäli kasetti on tyhjä. Jos siihen on jäänyt mustetta ja siinä on varallisen jätteen merkki, kasetti on vaarallista jätettä eli ongelmajätettä, jolloin se tulisi toimittaa asianmukaiseen paikkaan. Tästä löytyy lisää tietoa HSY:n...
Rautatienkadun itäpuolella tontilla 176-1 osoitteessa Satakunnankatu 1 (myöhemmin Postikatu 1) vuosina 1967-89 toiminut Valion sulatejuustotehdas rakennettiin alun perin Valion Tampereen meijeriksi. Valio oli perustanut sivukonttorin kaupunkiin vuonna 1919 ja sen oma meijerirakennus valmistui rautatiealueen rajalle vuosina 1927-28. Valio luopui meijeritoiminnasta Tampereella 1959, jolloin Osuuskunta Maito-Pirkka perustettiin. Maito-Pirkka oli vuokralla Satakunnankadulla kahden ja puolen vuoden ajan, kunnes osuuskunnan uusi meijeri Nekalassa aloitti toimintansa. Satakunnankadun tilat luovutettiin takaisin Valiolle.
Meijeritoiminnan lopettamisen jälkeen Valion omaa tuotantoa Satakunnankadulla jatkoi vielä jäätelötehdas, jonka toiminta...
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mumma-sanaa. Se mainitaan yhtenä mummo-sanan murteellisena (Pohjanmaan ja Kainuun murteet) muotona (Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirja 2: L-P). Siksi mitään "oikeaa" taivutustapaa ei liene. Apuna voi käyttää Kielitoimiston sanakirjaa, ja esim. kumma-sanan taivutusta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kofeiinia on luontaisesti yli 60:ssä kasvilajissa, esimerkiksi kahvipavuissa, kaakaopavuissa, kolapähkinöissä ja teelehdissä. Wikipedia luettelee useita lajeja. Kofeiinipitoiset kasvit näyttäisivät olevan lämpimämpien vyöhykkeiden lajeja. Näin pohjoisessa ei ilmeisestikään ole vastaavia. Myöskään sikuri ei kofeiinia sisällä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kofeiini
Pohjoisin kofeiinipitoinen kasvi lienee Ilex vomitoria (yaupon holly), jota meillä nimitetään floridanorjalaakeriksi. Se pärjää vielä Yhdysvalloissa Floridan, Virginian, Oklahoman seuduilla. Myös Ilex cassine -laji sisältää kofeiinia ja kasvaa lähes samoilla seuduilla kuin Ilex vomitoria.
https://www.tyrantfarms.com/how-to-grow-your-own-caffeine-or-discover-i…
https://en...
Olet kelpoinen työskentelemään kirjastonhoitajana. Yleisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastoissa työskentelee kirjastonhoitajia hyvin monenlaisella koulutustaustalla. Kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen (35 ov) laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Korkeakoulututkintoja on hyvin monenlaisilta aloilta. Nykyisin kirjastonhoitajan tehtäviin voi valmistua myös ammattikorkeakoulusta.
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea alla olevasta linkistä vuonna 2018 päivitetyn vastauksen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/millaisen-koulutuksen-tarvitsee-etta-paasee
Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstön koulutusrakenne ja...