Tiedustelin asiaa Fazerin asiakaspalvelusta. Heillä ei ollut tarkkaa tietoa nimen synnystä. Arvelivat kuitenkin, että nimi tulee siitä, että Amerikkaa ihailtiin suuresti 1950-luvulla, jolloin Amerikan pastillit tulivat markkinoille, tarkalleen vuonna 1953.
Hain kirjalisuusviitteitä Manda- ja Linda-tietokannoista hakusanoilla polttouuni ja kiln. Vastaukseksi sain mm. seuraavia viitteitä:
- Rhodes: Kilns - design, construction and operation. Radnor, 1981.
- Fournier: Electric kiln construction for potters. New York, 1977.
- Gregory: Kiln building. London, 1984.
- Olsen: The kiln book. Bassett, 1973.
- Fraser: Kilns and kiln firing for the craft potter. London, 1971.
Toivottavasti näistä on apua. Kertakäyttöiselle polttouunille en keksinyt sopivaa englanninkielistä termiä, joten tyydyin käyttämään sanaa kiln = polttouuni. Esim. disposable kiln ei tuottanut yhtään viitteitä. Jos tällainen erikoistermi on teillä tiedossa, sillä voimme yrittää vielä hakua.
Samaa asiaa on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vanhat vastaukset saat näkyviin palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla rahanarvo.
Suomen Pankin rahamuseon sivuilta löytyy rahanarvolaskuri, jonka avulla voi selvittää kuinka paljon tietyn vuoden rahasumma olisi nykyrahassa sekä vertailla eri aikakausina myytyjen hyödykkeiden hintoja keskenään. Laskuri löytyy osoitteesta http://www.rahamuseo.fi/multi_laskuri.html
Kirjastossa rahanarvoa käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 36.2 ja rahan historiaa ja numismatiikkaa luokasta 90.52.
Suositeltavin teos olisi Johan von Wrightin Oppimiskäsityksen historiaa ja pedagogisia seurauksia. Myös Pekka Himasen toimittaman Verkkoyliopistostrategia-teoksen osa 2: Oppimiskäsityksistä voisi olla avuksi. Molempia löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta.
Verkossa on saatavilla myös artikkeli Pragmatistisia näkökulmia konstruktivistisiin oppimiskäsityksiin. Sen osoite on
http://elektra.helsinki.fi/se/p/0355-1067/38/1/pragmati.pdf
On vaikeaa löytää mistään selkeästi ilmoitettua hintaa taitoluisteluasuille, mutta kannattaa käydä katsomassa Suomen Taitoluisteluliiton kotisivuilla
http://www.stll.fi/
sekä taitoluistelun erikoisliikkeen sivuilla
http://www.luckyskate.fi/main.asp
Sieltä voi varmaan suoraan kysellä asiasta ja aina kannattaa kääntyä oman kirjastonsa puoleen ja kysyä heiltä apua.
Moottoriresiinasta rata-autoksi kehitellystä ajoneuvosta ei löydy yhtenäistä historiikkia, mutta pieniä palasia sieltä täältä Valtion rautateiden historiakirjoituksista. Suomen rautatiemuseossa on ainakin kaksi rata-autoa näytteillä (Fiat ja Cadillac)ja todennäköisesti sieltä saa lisää tietoa aiheesta. Osoite on http://www.rautatie.org
Ainakin seuraavista lähteistä löytyy tietoja rata-autoista.
Valtionrautatiet 1912-1937/Suomen rautateiden 75-vuotispäiväksi julkaissut Rautatiehallitus, osa 2, 1937 (s 457-458)
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon, 1996 (s 76)
Eonsuu, Tapio: Suomen veturit Osa 2 : Moottorikalusto, 1995
(s 98-113)
Suuri raideliikennealbumi : kuvia meiltä ja muualta = Stort...
Mikkelin kaupunginkirjasto-Etelä-Savon maakuntakirjaston kotisivut ovat uudistuneet. Tuo kysymäsi Hurriganesin keikka löytyy kun etsit seuraavaa polkua: www.mikkeli.fi, palvelut, kirjasto. Kun olet kirjaston sivuilla valitse ylhäältä tiedonhaku ja siitä kirjaston verkkojulkaisut ja Rock in Mikkeli ja konsertit. Sieltä löytyy kysymäsi asia. Kuvat on otettu sanomalehdistä mutta teksti ei ole. Keikka pidettiin Mikkelin Yhteislyseolla ei Mikkelin Lyseolla 5.12.1973
Kyyti-tietokannasta löytyy seuraavat kirjat:
-Varilo: Kehrääjän kirja
-Hukkinen: Luonnonkuitujen kehruu
Näistä Hukkisen kirja on yksityiskohtaisempi. Molemmat kirjat ovat esim. Kotkan pääkirjaston kokoelmissa. Aleksi-tietokannasta löytyy artikkeli Raippa: Koiran villa lämmittää Koiramme-lehdestä (numero 10, vuosi 2003). Internet-sivulla http://www.tkukoulu.fi/~tkkroger/innajaliisa/koirankarva.htm on tietoa koiran karvan käsittelystä.
Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja 1. Otava 1976.
barré (ransk.) kitara- ja luuttutekniikassa yhden sormen poikittaisote useiden kielien yli. Tällä tavoin sormi toimii keinotekoisena satulana (vrt capotasto). Barré on koko sointujensoiton perusta korkeammissa asemissa ja tapa selviytyä soittimelle hankalista sävellajeista. Jazz- ja popmusiikissa barré-otteita (engl. inside chords)käytetään usein, koska ne suovat erityisiä mahdollisuuksia äänen sammuttamiseen ja sen kautta rytmiseen tarkkuuteen.
Kirja löytyy Kouvolan kirjastoista, joten voitte varata teoksen täältä, eikä kaukolainaa tarvita. Voin tehdä varauksen puolestanne, kunhan ilmoitatte minulle vastauksen yhteydessä olevaan sähköpostiosoitteeseen, haluatteko kirjasta vuoden 1995 vai vuoden 2008 painoksen, ja mistä Kouvolan kirjastosta haluatte teoksen noutaa. Varauksen hinta on 1 euro.
Olet oikeassa: lainausoikeuden menettää, jos lainat ovat myöhässä 28 vuorokautta tai enemmän. Lainausoikeuden saa takaisin palauttamalla lainat ja maksamalla maksut. Myöhästymismaksut kirjautuvat vasta kun lainat on palautettu, joten niitä ei voi maksaa etukäteen. Maksut ovat enintään 6 euroa / laina.
Lainat kannattaa joka tapauksessa palauttaa ennen kuin eräpäivästä on kulunut 60 vuorokautta, ettei niitä siirretä perintätoimiston perittäviksi.
Kyseessä on Olof Bergin runo Kova pää. Runo oli mukana vuonna 1875 ilmestyneessä runokokoelmassa nimeltä Sepitelmiä: runon-kokeita, jonka Berg julkaisi kirjailijanimellä Olli Wuorinen. Internetissä runo löytyy ainakin osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Kova_pää
Kyseessä on todennäköisesti Pyhäkoululauluja-kirjan laulu numero 159.
Kirjassa ei mainita suomentajan tietoja.
"Jeesus mua rakastaa, Raamattu sen ilmoittaa
Vaikka olen heikkokin, Hän mua hoitaa hellimmin.
Mua Jeesus rakastaa, mua Jeesus rakastaa
mua Jeesus rakastaa - niin Sana opettaa."
Kaksi jälkimmäistä säkeistöä löytyy k.o. kirjasta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=pyh%C3%A4koululauluja&searchsc…
Kansallisbibliografia Fennica tietää kertoa, että nimellä ”Kukkivat kummut” on julkaistu Hietamiehen teoksen lisäksi Pekka Jäntin sukututkimuskirja ”Kukkivat kummut: kertomus Jäntti-suvun alkuvaiheista lähtien Rautalammilta 1561 ja lähinnä Karstulan - Saarijärven sukuhaaraa seuraten”, mutta se on ilmestynyt vasta 1985. Voisiko kyse olla Tuovi Aarnion eli Annikki sankarin romaanista ”Kukkivat rauniot” (1957)? Siitä on julkaistu myös kolmas painos 1958.
Fennicassa on periaatteessa kaikki suomeksi ilmestynyt kirjallisuus, eikä muistakaan tutkimistani tietokannoista löytynyt viittauksia muihin kuin noihin kahteen kirjaan nimellä ”Kukkivat kummut”. Jos kirjan nimi on jotakin muuta, sitä on aika vaikea löytää näillä tiedoilla. Mikäli se ei ole...
Kyllä, jokaisella kirjalla on oma numeronsa, jolla pystytään yksilöimään saman teoksen eri kappaleet. Numero näkyy kirjassa olevassa viivakooditarrassa. Aiemmin näitä numeroita rakennettiin Seinäjoella isbn-numeron perustella (isbn+niteen järjestysnumero+sijaintia tarkoittava numero, esim. 01=pääkirjasto). Nykyään viivakoodin alussa on kuntatunnus 743, jonka jälkeen tulee kirjain N, erotukseksi kirjastokortin numeroista, jotka alkavat 743A. Kirjaimen jälkeen tulee juokseva numerointi, eikä samaa numeroa voi tulla useammalle eri teokselle.
Suomeksi löytyvät mm. seuraavat kirjat:
- Juhani Mattila: Ujoudesta, yksinäisyydestä (2004)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1685467
- Laurie Helgoe: Introversion voima (2012)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2059115
- Susan Cain: Hiljaiset : introverttien manifesti (2012)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2037244
- Philip G. Zimbardo: Ujous : mitä ujous on? (1978)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1597818
Helgoen ja Cainin kirjat löytyvät myös englanniksi. Niiden lisäksi englannin kielisiä ujoutta käsitteleviä kirjoja löytyy
-Ruth Searle: Overcoming shyness and social anxiety (2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1869400
- Oakes, Bor, Eriksen: Coping successfully with shyness (2012)...
Kansallisdiskografia Violan mukaan tätä joululaulua on löytynyt vain äänitteinä, kasettina ja äänilevynä, Kotikirkkoni joulun kellot : uusia hartaita joululauluja. - [Helsinki] : JP-Musiikki, p1981.Valkeaa joulua. 1990. Sound Cat (MiniMusic) MIC255.
Nuotteja ja sanoja ei siis näyttäisi olevan. Netistäkään ei näytä löytyvän laulun sanoja, mutta Youtubesta (http://www.youtube.com/) laulun nimellä hakemalla löytyy ainakin Maija Hapuojan esitys.
Voisiko kyseessä olla runo tai laulu joka alkaa sanoilla: ”Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei”? Siitä on eri versioita. Ainakin CD-levyllä ”Anni Tannin muskarilaulut” on jokin versio, sekä nuottikirjassa ”Kultaiset koululaulut 70-luvulta”. Kollega muisteli, että sävel on sama kuin ”Tyttö nuori matkalla”.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,basicSearchDirectLinkComponen…
Suomenkielistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät helposti lainaamalla lähimmästä kirjastostasi esim. teokset Ljunggren: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992) tai Strömstedt: Astrid Lindgren (1988). Kirjassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) Astrid Lindgren kuvailee lapsuutensa maisemia Vimmerbyn kaupungissa, jonne myös hänen kirjojensa tapahtumat usein sijoittuvat. Tiivistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät esim. Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998). Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta ( http://www.helmet.fi/ )voit tarkistaa kirjojen saatavuuden. Ainakin vastaamishetkellä kaikkia em. teoksia oli saatavana monessakin kirjastossa. Internetistä löytyy myös monia linkkejä. Katso esim....
