Kirjastokortti on henkilökohtainen. Tästä seuraa, että varatun aineiston noutamiseen ja lainaamiseen on kaksi tapaa. Voit tehdä lyhyen valtakirjan, josta ilmenee kyseisen teoksen noutaminen määrättynä päivänä sinun kirjastokorttiasi käyttäen. Helpompi tapa on antaa poikasi lainata varaamasi kirja omalle kortilleen, edellyttäen siis että pojalla on oma kirjastokortti.
Tarkoitat ilmeisesti Pienkustantajien uutuuksia -foorumia,
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/group.aspx?groupId=b2a1bb47-f363…
Foorumille voi kuka tahansa lähettää kommentteja ja uutuustiedotteita, sitä varten ei tarvitse rekisteröityä.
Tehokkain tapa tavoittaa kirjastojen aineistohankinnoista vastaavat on kuitenkin päästä mukaan BTJ:n tai Kirjavälityksen jakelukanaviin, yhteystiedot löydät seuraavista linkeistä:
BTJ: http://www.btj.fi/
Kirjavälitys: http://www.kirjavalitys.fi/
Jyväskylän pääkirjastosta löytyy digitointitila, minne voi varata ajan musiikkiosastolta. (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/yleisomikrot/digitointistudio.
Diojen skannaaminen onnistuu, mutta vanhoja kaitafilmejä siellä ei voi muuttaa digimuotoon.
Scott Lynchin toistaiseksi kaksiosaisen The Gentleman Bastard Sequence -sarjan kirjat löytyvät mm. Kirkkonummelta ja pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastosta. Voit hankkia kirjastokortin näihin kirjastoihin tai tilata kaukolainana kotikirjastoosi.
Kirjojen saatavuus tarkistettu Frank-monihaun kautta: monihaku.kirjastot.fi
Lukas-kirjastojen kaukolainapalvelu: http://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/fjarrlan
Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon joka sijaitsee Liisankadulla Helsingissä. Kirjaston kotisivun osoite on www.geneaologia.fi ja sähköpostisoite kirjasto@geneaologia.fi.
Kysymys on äärimmäisen vaikea vastattava, koska "hyvä" ja "huono" ovat poliittisista järjestelmistä puhuttaessa aina kovin suhteellisiä käsitteitä ja mistä tahansa järjestelmästä voidaan olla täysin päinvastaista mieltä sen mukaan, mikä oma yhteiskunnallinen asema on. Eihän esimerkiksi yksinvaltius ole yksinvaltiaan itsensä kannalta lainkaan huono ratkaisu.
Jos rajataan käsite "demokratia" tarkoittamaan mitä tahansa järjestelmää, jossa kaikilla yhteisön jäsenillä on tasavertainen oikeus ja mahdollisuus osallistua yhteisistä asioista päättämiseen (välillisesti tai suoraan), lienee teoriassakin hankala keksiä yksilön näkökulmasta tasa-arvoisempaa päätöksenteon mallia. Kokonaan eri asia on, kuinka hyvin omassa maassa sovellettava demokratian...
Tuusulan kunnan sivuilla http://www.tuusula.fi/ on yhteystietojen lisäksi (joitakin asioita kannattaa kysyä suoraan kunnan viranomaisilta) monenlaista muuta tietoa. Linkin Kunnan palvelut -> tietoa Tuusulasta alta kohdasta "taskutietoa Tuusulasta" selviää mm. että vuonna 1999 työttömyysaste on ollut 7,3 % ja että asukasluku vuonna 2000 on 31 168.
Katso myös Ascentian tuottama Fennica- hakemisto, http://www.ascentia.fi/fennica/k396.htm , siellä on selkeästi esitetty "faktaa ja figuuria" koskien Tuusulaa. Sisältää myös vertailuja muihin kuntiin.
Maanmittauslaitoksen sivuilta http://www.kartta.nls.fi/ löytyy karttoja ja paikkatietoa. Vapaasti katsottavat (ei maksulliset) kartat eivät ole kovin kummoisia, joten karttoja kannattaa tulla...
Suomenkielistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät helposti lainaamalla lähimmästä kirjastostasi esim. teokset Ljunggren: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992) tai Strömstedt: Astrid Lindgren (1988). Kirjassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) Astrid Lindgren kuvailee lapsuutensa maisemia Vimmerbyn kaupungissa, jonne myös hänen kirjojensa tapahtumat usein sijoittuvat. Tiivistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät esim. Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998). Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta ( http://www.helmet.fi/ )voit tarkistaa kirjojen saatavuuden. Ainakin vastaamishetkellä kaikkia em. teoksia oli saatavana monessakin kirjastossa. Internetistä löytyy myös monia linkkejä. Katso esim....
Kysymyksestäsi ei selviä mistä kaikkialta olet teoksen nimeä jo hakenut. Tämä tieto olisi hyödyllinen, koska kysmyksessä on Ahlmanin vihjailevan puheen takia arvoitus jota ei aiheeseen perehtymätön kykene noin vain ratkaisemaan. Olet ehkä jo tutustunut Mikko Salmisen kirjoihin ja artikkeleihin. Teoksessa Suomalaisen kulttuurin vuosisata (1998) hän esittelee 1900-luvun suomalaisia filosofeja ja artikkelissa "Näkijöitä vai ajopuita?:suomalaisten filosofien poliittis-yhteiskunnallinen ajattelu toisen maailmansodan aikana" (Historiallinen aikakauskirja 1998:2)käsitellään myös Erik Ahlmania ja hänen suhdettaan kansallissosialismiin. Entä mitä tietoja löytyisi Ahlmanin tyttärenpojan professori Eerik Lagerspetzin avulla? Hän on kirjoittanut mm....
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan etunimi Erkko on yksi skandinaavisen henkilönnimen Erikin/Airikin muunnelmista. Nimi levisi Suomeen keskiajalla roomalaiskatolisen kirkon pyhimysnimenä. Siitä tuli 1500-luvulla yksi yleisimpiä etunimiämme. Muita nimen muunnoksia ovat mm. Eerikki, Eerikkä, Erkki, Eero ja Ero. Osaa ei enää käytetä etuniminä, mutta jotkin niistä ovat säilyneet suku- tai talonniminä.
Tässä palvelussa on vastattu samaan kysymykseen viime vuoden alussa
"Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'jermu' on omapäinen, tiukkaan kuriin sopeutumaton sotilas.
Kustaa Vilkuna totesi Jermun olevan kutsumanimi Jeremiaalle tai Germundille (Etunimet, 1976)."
https://www.biblioteken.fi/asklib_question/133590?from=comments&language_content_entity=fi
Vauva.fi keskustelupalstalla Jermu herätti 2014 erilaisia mielleyhtymiä. https://www.vauva.fi/keskustelu/3939152/ketju/lapsen_nimi_jermu_mita_nimesta_tulee_mieleen
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastosta löytyy Kritiikin uutiset-lehden
vuosikertoja vuodesta 1991 lähtien. Vanhempia Vuosikertoja voit tiedustella
Yliopiston pääkirjastosta, Fabianink. 35, 2.krs., puh. 19123196.
Niccolo Machiavellin kirjat Valtiollisia mietelmiä sekä Ruhtinas löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta useina käännöksinä ja painoksina. Voitte tarkistaa tarkemmat tiedot ja kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
Suomen Kelloseppäliiton mukaan mainoksissa ym. vastaavissa kellojen viisarit ovat todella lähes poikkeuksetta asennossa 10.10. Tämä johtuu siitä, että sen katsotaan tuovan positiivisen vaikutelman - kello ikäänkuin hymyilee!
Ja lisäksi kellotaulussa oleva kellon merkki tms. näkyy selvemmin.
Helsingin kaupungin tietokeskus julkaisee asuntojen hintatilastoja verkkojulkaisusarjassaan. Tieokekuksen Internet-osoite on http://www.hel.fi./tietokeskus . Sivulta pääsee eteenpäin seuraavasti: Kaupunkitilastot / Tilastot aiheittain / Asuminen ja rakentaminen /Asuntojen hinnat. Tlastot perustuvat Tilastokeskuksen virallisiin tilastoihin, jotka siis löytyvät myös osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi .
Kirjastostamme löytyy ainakin nämä, joista mahdollisesti on apua:
Katsaus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin/ Huang, Paulos
Merkkien valtakunta / Lindqvist, Cecilia
The simple art of chinese calligraphy/ Qu, Li lei
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on suosittu ja se on vakiinnuttanut asemansa suomalaisen kirjastopalvelun alalla. Palveluun tulee vuosittain aina hieman enemmän kysymyksiä kuin edellisvuonna, vuonna 2004 lähetettiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta vastaus 3514 kysymykseen. Asiakkailta tullut palaute on yleisesti ottaen varsin positiviista.
Kirjastot.fi-sivuston Kysy kirjastonhoitajalta on suomalaisten kirjastojen yhteinen tietopalvelu ja se on tässä muodossaan toiminut vuodesta 1999 alkaen. Mukana on tällä hetkellä, vuoden 2005 alussa, 34 yleistä kirjastoa ja 2 erikoiskirjastoa. Tänä vuonna suunnitelmissa on testata, kuinka palveluun voitaisiin yhdistää chat-tietopalvelu.
Tietoa verkkotietopalvelusta yleensä löytyy Kirjastot.fi-...
Nimimerkki Marjatta on Maili Laitinen, joka toimi pakinoitsijana Maaseudun Tulevaisuudessa vuosina 1936-54. Hänen pakinateoksensa Pirtin ikkunasta on vuodelta 1948. Tiedot löytyvät kirjasta Hirvonen, Maija: Salanimet ja nimimerkit,BTJ Kirjastopalvelu 2000, sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston julkaisuja.
Teos on Harris, Robert Kolmannen valtakunnan salaisuus. Otava 1992. Toinen vaihtoehtohistoria, joka ilmestyi 1962 mutta suomennettiin 1992 on Philip K. Dick: The Man in the High Castle (Oraakkelin kirja).
