Klovni heittää veivin on aloitusraita Juice Leskisen ja Mikko Alatalon duettolevyllä Juice ja Mikko (Love Records, 1975). Sävellys on Alatalon ja sanat Leskisen.
Vaikka monet muutkin artistit ovat sittemmin esittäneet kappaletta, sitä ei ole julkaistu nuottina. Hieman apua voi olla ns. sointukartasta, jollaisen kappaleesta löytää muusikkojen foorumilta: https://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=8739856
Suomenkielistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät helposti lainaamalla lähimmästä kirjastostasi esim. teokset Ljunggren: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992) tai Strömstedt: Astrid Lindgren (1988). Kirjassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) Astrid Lindgren kuvailee lapsuutensa maisemia Vimmerbyn kaupungissa, jonne myös hänen kirjojensa tapahtumat usein sijoittuvat. Tiivistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät esim. Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998). Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta ( http://www.helmet.fi/ )voit tarkistaa kirjojen saatavuuden. Ainakin vastaamishetkellä kaikkia em. teoksia oli saatavana monessakin kirjastossa. Internetistä löytyy myös monia linkkejä. Katso esim....
Hei,
Tarkoittanet tätä:
Syys-, huhti-, kesä-, marraskuussa
on päivää kolmekymmentä,
kahdeksan kolmatt' helmikuussa,
vaan muissa yksi neljättä.
tämä on Sakari Topeliuksen Luonnonkirjasta
Sanalla "mätisäkki" voi olla monenlaisia merkityksiä puhekielessä. Sillä voidaan tarkoittaa muun muassa:Naaraspuolista haukea kutuaikanaLihavaa henkilöä (ala-arvoisesti ja halventavasti)"Douchebagia" (suomennoksena tälle englanninkieliselle ilmaukselle)Lähteet:Mätisäkki - Wikisanakirja. (Viimeksi muokattu 28.3.2020). https://fi.wiktionary.org/wiki/m%C3%A4tis%C3%A4kkiJuho Typpö (26.3.2015): Nyt se on päätetty: douchebag on suomeksi mätisäkki. https://www.hs.fi/nyt/art-2000002810228.html
hei,
Haku yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta tuotti hakusanoilla "fantasiakirjallisuus" ja "kirjallisuudentutkimus" 70 viitettä. Samoin sanoilla "tieteiskirjallisuus" ja "kirjallisuudentutkimus". Lindaa voit käyttää ainakin Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa (Vuorikatu 7) sekä kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla. Haluamiesi teosten saatavuustiedot voit sitten tarkistaa joko plussasta http://www.libplussa.fi/ tai helkasta (Helsingin yliopiston kirjastot) http://helka.csc.fi/. Plussasta löytyy noin 16 viitettä samaisilla sanoilla. Valitse monipuolinen haku ja hae teoksia joiden asiasana on fantasiakirjallisuus ja tarkenna toiseksi asiasanaksi kirjallisuudentutkimus.
Voisit pohjustukseksi lukaista...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 ammattiyhdistysten jäsenlehtiä voi etsiä asiasanalla "ammattiyhdistyslehdet" tai kustantajan nimellä esim."Metallityöväen liitto". Näitä lehtiä varastoidaan yleensä aika lyhyen ajan, esim. Metallityöväen liiton julkaisemaa Ahjoa http://www.metalliliitto.fi/metaalku.htm varastoidaan vain 2 vuotta. Sinun kannattaa mennä Turun yliopiston kirjastoon, jossa kyseistä lehteä on varastona 1949 alkaen http://volter.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=sbSearch&SEQ=2002020417…
Ammattiyhdistyslehtiä löytyy myös julkaisusta Ilmoitushinnat 2001: printtimedian perushakemisto, jossa on oma osuutensa ammatti-, harraste- ja järjestölehdille.
Hain kirjalisuusviitteitä Manda- ja Linda-tietokannoista hakusanoilla polttouuni ja kiln. Vastaukseksi sain mm. seuraavia viitteitä:
- Rhodes: Kilns - design, construction and operation. Radnor, 1981.
- Fournier: Electric kiln construction for potters. New York, 1977.
- Gregory: Kiln building. London, 1984.
- Olsen: The kiln book. Bassett, 1973.
- Fraser: Kilns and kiln firing for the craft potter. London, 1971.
Toivottavasti näistä on apua. Kertakäyttöiselle polttouunille en keksinyt sopivaa englanninkielistä termiä, joten tyydyin käyttämään sanaa kiln = polttouuni. Esim. disposable kiln ei tuottanut yhtään viitteitä. Jos tällainen erikoistermi on teillä tiedossa, sillä voimme yrittää vielä hakua.
Vaikuttaa siltä, ettei nimellä Eufemiavisorna tunnettuja keskiaikaisia ritariromaaneja ole suomennettu (näitä teoksia kai tarkoitat?) Tutkin mm. Suomen kansallisbibliografiasta sekä nimekkeellä Eufemiavisor että jokaisen kolmen romaanin nimellä erikseen (Herr Ivan, Hertig Fredrik av Normandie ja Flores och Blanzeflor) mutta tuloksetta. Mistään muustakaan suomalaisesta tietokannasta en niitä onnistunut löytämään.
Johann Kjellströmistä löytyy vähän tietoa Fabian Dahlströmin kirjasta "Finländsk klavertillverkning före år 1900". Kirjan lähdeviitteistä on ehkä apua lisämateriaalin etsimisessä.
Patricia M. St. Johnin suomeksi käännettyjä kirjoja voit etsiä Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Tietokanta löytyy osoitteessa http://finna.fi ja se on vapaasti käytettävissä. Tietokannasta voi hakea kirjailijan nimen lisäksi myös alkuperäisellä kirjan nimellä.
Tällä hetkellä Helsingin opetusviraston ja Helsingin kaupunginkirjaston Stadinetti-palvelu tarjoaa mahdollisuuden käyttää langatota eli WLAN-yhteyttä Kirjasto 10:ssä. Lisäksi Arabianrannan kirjastossa tarjotaan uuden sukupolven WLAN-alueet. WLAN-alueet sijaitsevat Aralis-kirjastokeskuksessa ja sen yhteydessä toimivassa ravintolassa ja kahvilassa sekä Portaali Business Park:n ravintola Hestiassa ja sen oleskelutiloissa.
Asian selvittämiseen ei ole muuta keinoa, kuin yksinkertaisesti selata Gibranin teoksia. Teokseen Mestarin sanoja on koottu lähes kaikki Gibranin teokset, jotka ovat Särkyneet siivet, Merta ja hiekkaa, Kapinalliset henget, Maan jumalat, Jeesus ihmisen poika, Temppelin portilla, Mestarin ääni, Vaeltaja, Jumalan tuli, Edelläkävijä, Profeetta ja Profeetan puutarha. Teos on siten hyvä lähtökohta Gibranin tuotannon läpikäymiseksi. Näiden lisäksi on olemassa teos Idän ja lännen profeetta.
Suomeksi on toistaiseksi ilmestynyt vain Paul Gravettin kirja Manga: 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa (2005 sekä kappale Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä 1 -kirjassa. Lehdet olit jo löytänytkin, lisäksi tulee mieleen Anime-lehti. - Jos muunkielinen kirjallisuus kiinnostaa, voit katsoa vaikka Frank-monihausta http://frank.kirjastot.fi/ asiasanalla manga tai aneime ja materiaalityyppi kirjat, mitä yleisissä kirjastoissa on saatavana.
Moottoriresiinasta rata-autoksi kehitellystä ajoneuvosta ei löydy yhtenäistä historiikkia, mutta pieniä palasia sieltä täältä Valtion rautateiden historiakirjoituksista. Suomen rautatiemuseossa on ainakin kaksi rata-autoa näytteillä (Fiat ja Cadillac)ja todennäköisesti sieltä saa lisää tietoa aiheesta. Osoite on http://www.rautatie.org
Ainakin seuraavista lähteistä löytyy tietoja rata-autoista.
Valtionrautatiet 1912-1937/Suomen rautateiden 75-vuotispäiväksi julkaissut Rautatiehallitus, osa 2, 1937 (s 457-458)
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon, 1996 (s 76)
Eonsuu, Tapio: Suomen veturit Osa 2 : Moottorikalusto, 1995
(s 98-113)
Suuri raideliikennealbumi : kuvia meiltä ja muualta = Stort...
Kaikista kirjailijoista ei tosiaan löydy suomen kielellä tarpeeksi tietoa esitelmää varten. Joan Aikenista ei löydy tietoja suomenkielisistä kirjoista, mutta netissä on sentään jotain.
Wikipediasta löytyy hyvin niukka artikkeli osoitteessa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joan_Aiken ja suomenkielisillä scifi- ja fantasiakirjallisuussivuilla on myös vähän tietoa osoitteessa:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio… . Muuten Google-haulla (suomenkielisiltä sivuilta) tuli esille lähinnä kirjannimiä.
Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja 1. Otava 1976.
barré (ransk.) kitara- ja luuttutekniikassa yhden sormen poikittaisote useiden kielien yli. Tällä tavoin sormi toimii keinotekoisena satulana (vrt capotasto). Barré on koko sointujensoiton perusta korkeammissa asemissa ja tapa selviytyä soittimelle hankalista sävellajeista. Jazz- ja popmusiikissa barré-otteita (engl. inside chords)käytetään usein, koska ne suovat erityisiä mahdollisuuksia äänen sammuttamiseen ja sen kautta rytmiseen tarkkuuteen.
RefWorks on Internet-pohjainen, web-selaimella käytettävä henkilökohtainen kirjallisuusviitteiden hallintaohjelma. Opiskelijaa tai tutkijaa RefWorks auttaa mm. lähdeluettelon tekemisessä, lähdeviittauksien tekemisessä tai vaikka oman viitetietokannan tekemisessä. Kun tuot (import) viitteitä tietokannasta RefWorksiin, joudut päättämään millä filtterillä ne tuot. RefWorksiin on tehty 800 erilaista filtteriä, jotta tiedot erilaisista tietokannoista tulisivat jouhevasti ohjelmaan. Osalle tietokannoista soveltuvin filtteri on RefWorks Tagged Format. Suomalaista tietokannoista mm. Artosta ja Fennicasta tuodessa soveltuvin filtteri on RefWorks Tagged Format.
RefWorksin käyttöön löydät hyviä ohjeita yliopistojen kirjastojen sivuilta:
Tampere: http...
Kyseessä on Olof Bergin runo Kova pää. Runo oli mukana vuonna 1875 ilmestyneessä runokokoelmassa nimeltä Sepitelmiä: runon-kokeita, jonka Berg julkaisi kirjailijanimellä Olli Wuorinen. Internetissä runo löytyy ainakin osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Kova_pää
