Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Tiedustelin hieman asiaa ja sain seuraavanlaisia vinkkejä.
Varkausmäki Könönpellossa on varmaan paras paikka kerätä marjoja ja sieniä.
Kämärin aluetta hieman epäilimme. Siellä on kyllä muuten mukava liikkua lähiluonnossa,
mm. mukavia luontoreittejä ja uimaranta sekä hienoja siltoja kosken yli.
Vattuvuori on myös yksi mahdollinen ulkoilualue lähellä kaupungin keskustaa, jossa on
myös metsää ja hyviä reittejä liikkujalle ja frisbeegolfratakin.
Myös Pieksämäen ja Jäppilän suuntaan mennessä, läheltä tietä, voi löytää marjapaikkoja,
näin täällä meillä arveltiin. Hyviä hetkiä luonnossa!
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Kiitos-sana on johdos verbistä kiittää. Kiittää-verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme (esim. karjalan kiitteä, viron kiita). Verbin etäisempi alkuperä on epäselvä, mutta se vaikuttaa johdokselta, jonka kantasanaksi on arveltu samaa vanhaa vartaloa, josta on muodostettu myös verbi kiehua. Toisaalta merkityssuhteet eivät tule tätä selitystä. Kiittää-verbi saattaa olla myös vanha balttilainen laina, joka olisi samaa juurta kuin liettuan giedoti ’laulaa’.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Raision keskustan ja Ruskon kirkonkylän välillä ei valitettavasti ole suoraa bussiyhteyttä, mutta yhdellä vaihdolla matka taittuu pääasiallisesti kolmessa vartissa.
Nopein tapa päästä Raision keskusta-alueelta Ruskoon päiväsaikaan julkisella liikenteellä on hypätä bussiin 420, ja jäädä pois Kuninkojassa Raision ja Turun rajalla. Täältä pääsee Ruskoon Turusta päin tulevilla busseilla 194 ja 191. Näitä busseja menee kesäaikataulun mukaan päivisin noin puolen tunnin välein.
Raision bussiaikataulut löytyvät verkosta osoitteesta: http://www.tlo.fi/reitit-ja-aikataulut/
Kulkureittien suunnitteluun Varsinais-Suomessa tarjoaa hyvät välineet myös Reittiopas-palvelu osoitteessa http://reittiopas.turku.fi . Palvelu antaa selkeät kulkuohjeet lähtö-...
Bandoneon on saksalaisen Heinrich Bandin (1821-60) v. 1846 suunnittelema vetoharmonikka, jonka näppäimistö on soittimen molemmilla puolilla. Soitin on joko 4- tai 8-kulmainen ja sitä on käytetty suosittuna tangosoittimena 1900-luvun alusta alkaen Argentiinassa, Uruguayssa sekä Brasiliassa, jonne se tuli siirtolaisten mukana. Argentiinalainen Astor Piazzolla (1921-92) on tunnetuimpia bandoneonisteja, muita tunnettuja taiteilijoita on Luis di Matteo ja Juan Jose Mosalini. Lisää aiheesta voi lukea seuraavilta internet-sivuilta http://www.ksanti.net/free-reed/history/bandoneon.html
http://www.cyber-tango.com/art.html http://users.skynet.be/jan.doumen/BAND/INDEX.HTM
Kotimaisten kielten keskuksen nettisivuilla (https://www.kotus.fi/kotus) on sukunimien taivutusohje (http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/index.php). Ohjeesta ei löydy sukunimeä Törn tai Törni, mutta sen sijaan löytyy sukunimet Björn ja Björni. Oletettavasti Björn ja Björni taipuvat samoin kuin Törn ja Törni. Ohjeen mukaan Björn taipuu genetiivissä muotoon Björnin ja Björni taipuu genetiivissä samoin eli Björnin.
Kyseessä on varmaankin kirja Valeria karnevaaleissa. Finna.fi-palvelusta löytyvät seuraavat bibliografiset tiedot:
Valeria : tarina nukesta, joka kiersi maailmaa. C, (Valeria karnevaaleissa)
Alkuteos: Valériane au Grand hôtel é Rio
Ulkoasu: [54] sivua : kuvitettu ; 16:o
Kieli: suomi
Alkuteoksen kieli: ranska
Julkaisija: [Porvoo] : WSOY [1961]
Lisätiedot: [Madeleine Grize] ; [kuv. Ariane Chatel] ; [Madeleine Grizen tekstin mukaan suomeksi kertoneet Martta Tynni ja L. Aro]
Lähde: https://www.finna.fi/Record/fikka.3551542
Nimimerkki Rouva Huu on lastenkirjablogissaan kirjoittanut Valeria-sarjasta: https://lastenkirjahylly.blogspot.com/2010/03/muistaako-kukaan-valeriaa.html
Löysin Kansallisdiskografiasta seuraavan tietueen, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…. Siinä kappaleen nimi on Tuntematon lehdenjakaja, säveltäjä Orvo, E., sanoittaja Puhtila, Sauvo (Saukkinakin tunnettu), sovittaja Virtanen, Eino ja esittäjät Nieminen, Siiri sekä Virtanen, Eino.
Kyseessä on vuonna 1959 ilmestynyt lastenkirja Kiis kiis kippurahäntä. Kirjan on toimittanut Elli-Kaija Köngäs ja kuvittanut Pirkko Koski.
Kiis kiis kippurahäntä Helmetissä
WSOY:n Agatha Christie -kirjastossa ilmestyi kaksikymmentä kaksoisnidettä:1-2, Idän pikajunan arvoitus ; Paddingtonista 16.50 3-4, Askel tyhjyyteen ; Mykkä todistaja 5-6, Murha maalaiskylässä ; Simeon Leen testamentti 7-8, Vaarallinen talo ; Kaikki päättyy kuolemaan 9-10, Tuijottava katse ; Kellot 11-12, Lordin kuolema ; Kuolema ilmoittaa lehdessä 13-14, Ruumis kirjastossa ; Herkuleen urotyöt 15-16, Totuus Hallavan hevosen majatalosta ; Lentävä kuolema 17-18, Aikataulukon arvoitus ; Ikiyö 19-20, Kortit pöydällä ; Syyttävä sormi 21-22, Kymmenen pientä neekeripoikaa ; Kissa kyyhkyslakassa 23-24, Viisi pientä possua ; Neiti Marplea ei petetä 25-26, Salaperäiset rukiinjyvät ;...
Kirjastoautossa saat uuden kirjastokortin aivan kuten tavallisessa kirjastossakin. Voit täyttää kirjastokorttihakemuksen ja noutaa korttisi kirjastoautosta. Halutessasi voit tulostaa hakemuslomakkeen ja täyttää sen valmiiksi, kun tulet kirjastoon. Tulostettava hakemuslomake löytyy alla olevasta linkistä avautuvalta sivulta. Mikäli olet yli 15-vuotias, et tarvitse lomaketta, mutta varaa mukaasi henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/…
Aivan kuvausta vastaavaa sivustoa en valitettavasti löytänyt, mutta jokin näistä saattaisi auttaa lorupussin tekemisessä
- Kirkkonummen kirjastolla on lorusivut, joilta voi tulostaa valikoiman lastenrunoja kuvalla. http://w3.kirkkonummi.fi/kirjasto/lorut/index.htm Loruihin on liitetty myös leikkiohjeet ja äänitys.
- Hieman samantyyppinen on yksityisen ihmisen ylläpitämä Värssyjä-sivusto, jolle on koottu loruja ja muita runoja aihealueen mukaan. Jokaiseen runoon liittyy yksittäinen kuva. https://varssyja.wordpress.com/loruja-aihealuettain/
- Lorupussiin sopivia runoja löytyy internetistä paljon, esimerkiksi hakusanoilla "loruja lapsille". Runoihin sopivia selkeitä kuvia, joita saa vapaasti käyttää, löytyy vaikkapa Papunetin kuvapankista:...
Kysymykseen on vaikea vastata täsmällisesti, koska yksittäisen tangon "argentiinalaisuus" ei ole ominaisuus, joka ilmenisi systemaattisesti tai edes satunnaista useammin itse julkaisuista. Tästä syystä tätä piirrettä ei normaalisti ole myöskään kirjastojen luetteloissa erikseen mainittu. Kun Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa tekee haun termeillä "tangot" ja "Argentiina", saa 72 osumaa, joista suurin osa kuitenkin viittaa alkukielisiin ja soitinversioihin eivätkä siten kuulu kysyjän kiinnostuksen kohteisiin. Violassa "argentiinalaisuus" tarkoittaa nähtävästi joko säveltäjän tai joissakin tapauksissa esittäjän tunnettua kotimaata, mutta voidaan tietysti kysyä, muuttaako esittäjän kansallisuus tangon "argentiinalaiseksi", mielestäni ei...
Symboleita käsitellään esimerkiksi seuraavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvissä teoksissa:
Yleis- ja hakuteoksia symboliikasta:
-Mark O'Connell ja Raje Airey: The illustrated sourcebook of signs & symbols. A fascinating directory of more than 1200 visual images, with an expert analysis of their history and meaning
-Mark O'Connell ja Raje Airey: Signs and symbols. What they mean and how we use them
-Symbolit & merkit. Alkuperä ja merkitys (suomennos: Carla-Rose Heikkinen ja Heli Ruuhinen)
-Udo Becker: The Continuum encyclopedia of symbols
Keskiajan symboliikasta:
-Hannele Klemettilä: Federigon haukka ja muita keskiajan eläimiä
Kukista:
-Kukkien kielellä (suomentanut Sirpa Hietanen)
-Shane Connolly: Kukkien kieli (myös...
Kaivattu kirja saattaisi olla Ruth Waren Valhepeli (Otava, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6826830
Rumpelstilzcheninille on kaksikin suomenkielistä nimeä. Useimmissa suomennoksissa Rumpelstilzchen on nimeltään Tinttelintuure. Näin esimerkiksi Aarno Peromiehen suomennoksessa teoksissa Grimmin satuja (1973) ja Kodin satuaarteet. 2 : Peukaloinen : Grimmin satuja (1987).
Marja Kyrön suomennoksessa vuodelta 1983 Rumpelstilzchen on Hopskukkeli.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Moppe Craverin kirja "Mitä jokaisen koiran tulee tietää isäntänsä..." kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Lisäksi löytyy kirja "Mitä jokaisen koiran tulisi tietää isännän valinnasta" / Olli Haikka. Kirjojen saatavuustiedot selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Ruotslaisen O-ringen suunnistuskilpailun voittivat vuonna 1973 Ulla Lindkvist (naiset) ja Bengt Gustafsson (miehet):
https://fi.wikipedia.org/wiki/O-Ringen
Jos muistolautaset jaettiin voittajille, kaiketi nämä kaksi saivat ne vuonna 1973.
Vuoden 1985 O-ringenin muistolautanen on Ruotsin kansallismuseossa:
http://emp-web-22.zetcom.ch/eMuseumPlus?service=ExternalInterface&modul…
Mahtaisivatko tietää siellä enemmän muista lautasista?
