Kyseessä on Mika Soinin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva Thomas (2009). Voit lukea lisää elokuvasta Elonetistä.Mika Soinin Thomas ElonetissäElokuvasta on tehty dvd-tallenne, jota on lainattavissa kirjastoista, myös oman kirjastoalueesi kokoelmista.https://helle.finna.fi/Record/helle.659530?sid=4917764103
Poison tarkoittaa ranskaksi ja englanniksi myrkkyä. Tenulla tarkoitetaan arkikielessä viinaa, denaturoitua talousspriitä ja korvikealkoholia.En valitettavasti onnistunut usean kollegankaan avustuksella löytämään lähdettä sille, tarkoitetaanko poison-sanalla tässä yhteydessä myrkkyä vai jotakin muuta. Väljästi tulkiten tämä voisi olla jonkinlainen tenuun viittaava kielikuva. Novelli sijoittuu aikaan, jolloin korvikealkoholia käytettiin muutenkin, ja novellissa kuvataan juopottelua myös osana juonta.Ehkäpä joku palvelun lukijoista tietää merkityksen paremmin ja kommentoi tietonsa vastauksen alle? tenu - Suomen etymologinen sanakirjaPeltonen, M. 2016. Paperilla seisova Perkele: Hannu Salaman elämä ja kirjat. 1. painos. Helsinki:...
Pysäytyskuvan "sumeus" ei varmaankaan johdu televisiosta vaan tallennuksesta. Ilmiöstä on keskusteltu englanninkielisillä sivustoilla ja niiltä nousi esiin pari uskottavan kuuloista selitystä:
Jos yksittäisen kuvaruudun (frame) kohdalla on nopeaa liikettä, pysätyskuvassa se näkyy epätarkkuutena. Peräkkäiset kuvaframet sen sijaan näkyvät terävänä.
tai
Sumeus voi aiheutua tv-lähetystekniikassa käytetystä ns. kuvan lomituksesta, jonka alkuperäinen tarkoitus oli käyttää lähetystaajuutta mahdollisimman taloudellisesti. Yksittäinen kuva koostuu kahdesta osasta, jotka toistolaite koodaa yhteen. Pause-toiminto näyttää vain toisen puolikuvan, jolloin kuva on epätarkka. Kuvan lomitusta on käytetty vielä 2000-luvun puolellakin.
Väestön liikehdintään lienee ollut useita syitä. Kirkon roolia sodanjälkeisessä Itä-Karjalassa voi tutkia esim. perehtymällä Aarne Ylä-Jussilan väitöskirjaan Heimo, uskonto ja isänmaa: kirkollinen kansallistamistoiminta Itä-Karjalassa 1941–1944 (2020). Se on luettavissa vapaasti verkossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3569-4
Etsin ohjelmaa Finna.fi tarkennetulla haulla. Hakusanat käsiohjelma ja Tamara Lund.Löysin muutamia tuloksia. Joukossa Pohjois-Karjalan museon kokoelmiin kuuluva esite vuoden 1998 konsertista.Linkki hakutulokseen
Vuoden 2000 merkin arvo on 2,50 markkaa. Markka-arvoiset postimerkit eivät enää käy postimerkkeinä lähetyksissä, https://yle.fi/a/3-5111022. Eli uusi merkki olisi hankittava, joko 1,70 ennen 11.12. lähetettäviin kortteihin tai 2,75 sen jälkeen lähetettäviin, https://www.posti.fi/joulu/paivamaarat.
Hevonen on synnynnäisesti epäluuloinen kaikkea uutta kohtaan. Hevonen tarkkailee ympäristöään jatkuvasti ja huomaa herkästi vähäisetkin muutokset. Taipumus huomata pieniäkin muutoksia ympäristössä on hevosten historiassa joskus ollut hengissä säilymisen kannalta tärkeä ominaisuus.
Nykyhevosissa jalostus ja perimä vaikuttavat ainakin jonkin verran: jotkut hevoset ovat selvästi arempia ja toiset syntyjään rohkeampia. Silti oppiminen ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat hevosen rohkeuteen enemmän kuin perinnölliset ominaisuudet.
Hevoset pelkäävät usein enemmän asioita, joita ne eivät kunnolla näe tai muuten havaitse.
Lähde: Kaimio, Tuire: Hevosen kanssa : Hevosen käyttäytyminen, WSOY 2012
Eläinten älykkyydestä ja kielellisistä kyvyistä on keskusteltu tiedeyhteisössä varsin paljon. Ei ole yksiselitteistä, ovatko ihmiset ainoita olentoja, joilla on kieli ja älykkyys. Tutkimusten mukaan esimerkiksi apinoilla ja valailla voisi olla kyky oppia kieltä.
Ihmisten kyky oppia ja käyttää monimutkaista kieltä on ilmeisesti syntynyt luonnonvalinnan seurauksena. Ihminen on sosiaalinen eläin, jolle kyvystä välittää tietoa kielen avulla on ollut huomattavaa hyötyä.
Lisää tietoa:
Hedeager, Ulla: Is Language Unique to the Human Species? http://www.columbia.edu/~rmk7/HC/HC_Readings/AnimalComm.pdf
Meijer, Eva: Mistä valaat laulavat? Eläinten kiehtova kieli
Telkänranta, Helena: Millaista on olla eläin?
2024 presidentinvaalien äänestyspaikoilla rahaa keräsi hyväntekeväisyysjärjestö Pieni ele ry. Etusivu - pieni ele
Pieni ele -keräys on kerännyt lahjoituksia vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyvinvoinnin vaalimiseen jo vuodesta 1907 lähtien. Keräys on aina vaalien aikaan äänestyspaikoilla. Ensimmäisessä keräyksessä vuonna 1907 kerättiin Werner Söderströmin johdolla lahjoituksia tuberkuloosin vastustamiseen. Keräys järjestettiin vaalien yhteydessä ja monien vuosien ajan keräyksen nimi olikin Vaalikeräys. Tänä päivänä lahjoituksilla tuetaan kotimaamme vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Toiminta perustuu hyväntekeväisyyteen ja yhdistys on poliittisesti sitoutumaton.
Talvi- ja jatkosodan muistoristejä sivutaan usein alan kirjallisuudessa, laveimmin Lauri Jäntin ja Christer Karnilan teoksessa Kunniamerkit ja niiden käyttö (WSOY 1991). Teoksessa kerrotaan jatkosodan muistoristien lyöttämisen tulleen mahdolliseksi vasta noin kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen, ja ensimmäisenä 1953 valmiiksi saatiin Rukajärven suunnan muistoristi. Perässä seurasi rannikkojoukkojen muistoristitoimikunta, ja 1955 17.D, 8.D. ja 9.D. Tällöin havahduttiin lyöttämisperusteiden vakiintumattomuuden, heraldisen asun häilähtelyn ja käyttöohjeitten puutteen aiheuttamiin ongelmiin. Näitä haasteita ratkomaan perustettiin 1956 jatkosodan muistoristien keskustoimikunta ja jalkaväenkenraali E. Heinrichsin johtama jatkosodan...
Taidelainaamoja on Helsingin Rikhardinkadun kirjaston ohella useassa muussakin kirjastossa ja kulttuuri-/taidekeskuksessa eri puolilla Suomea. Ne ovat pääsääntöisesti paikkakuntansa tai alueensa taiteilijaseuran ylläpitämiä ja välittävät seuran jäsentaiteilijoiden töitä.
Rikhardinkadun taidelainaamoa pyörittää Helsingin taiteilijaseura. Siellä on esillä maalauksia, grafiikkaa, piirroksia, veistoksia ja valokuvia yli 250 tekijältä. Teoksista maksetaan 10 – 100 € kuukausimaksua, joka määräytyy teoksen hinnan mukaan. Teoksen voi lunastaa omakseen kuukausimaksua maksamalla. Taidelainaamosta kerrottiin, että tällä hetkellä n. 90 % teoksista lopulta lunastetaan omaksi tällä tavoin. http://www.saunalahti.fi/~hts/taidela.htm
Pääkaupunkiseudulla...
Lainsäädännössä puhutaan vain rehtoreista. Paikallisesti päätetään onko koulun johtajan virkanimeke rehtori vai johtaja. Porvoossa vaaditaan, että koulu on kaksisarjainen, eli jokaisella luokalla on vähintään kaksi rinnakkaisluokkaa, jotta sitä johtavaa henkilöä kutsuttaisiin rehtoriksi.
Kappale tunnetaan sekä nimellä Lempiä voi monta kertaa että Rakastaa voi monta kertaa. Suomenkieliset sanat ja nuotit tähän kappaleeseen löytyvät ainakin näistä kirjoista: Suuri toivelaulukirja 5 (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit) ja Kultainen laulukirja: 400 suosikkilaulua (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit). Varsinaista partituuria näissä ei kuitenkaan ole. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Vaskin verkkokirjastoon on kerätty yläpalkin Asiakkaalle ja valikosta Lapset kautta avautuvalle sivulle https://vaski.finna.fi/Content/lapset eri tavoin ryhmiteltyjä lastenkirjallisuuslistoja kaikenikäisille. 1,5-vuotiaalle sopivia kirjoja löytyy muun muassa ehdotuksia ääneenlukukirjoiksi perheen pienimmille https://vaski.finna.fi/List/719405 ja koko perheen kirjavinkit https://vaski.finna.fi/List/767818.
Etelä-Haagan, Itäkeskuksen, Kontulan, Laajasalon, Lauttasaaren ja Malmin kirjastoissa on värikopiokone. Tieto löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kopiokoneet/.
Tätä tunnaria ei ole ns. suoratoistopalveluissa, mutta ainakin juuri tällä hetkellä DailyMotion-niminen palvelu tarjoaa sarjan jaksot netin kautta videoina. Jokaisen jakson alussa kuullaan oletettavasti juuri tämä Jani Uhleniuksen säveltämä lyhyt melodia. https://www.dailymotion.com/video/x24anr9
Heikki Poroila
Voisikohan kyseinen kirja olla Hilkka Ravilon teos nimeltä Terhi (2013)? Tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ehdotettiin tätä, mutta satavarmasti kirjaa ei tunnistanut kukaan.
