Aamulehden (23.9.2016) artikkelissa on listattu ansiokkaasti Marionin esiintymisiä ja levytyksiä sekä Saksassa että muissa maissa. Samoin tietoa levytyksistä löytyy Marionin omilta kotisivuilta.
Ensimmäinen ja menestynein Marionin Saksassa levyttämä single oli El Bimbo / Rikke-ding, rikke-dong vuonna 1974 ja viimeinen vuonna 1979 Napoleon / Tu was dir spass macht.
Aamulehden artikkelissa Marion itse kommentoi levytysten loppumista Saksassa näin: "Pikkuhiljaa Saksa-kuvio kuitenkin kuivui kasaan niin kuin näissä tapauksissa yleensä käy. Ei kukaan koskaan sano, että nyt lopetetaan. Asiat vain hiipuvat."
Lähteet:
Lähde, Antti: Ota opiksi, Saara Aalto – Marion hurmasi Saksan tv:ssä jo 70-luvulla: ”Olin kuin...
Tavoitin kyseisen lapsen isän puhelimitse. Hän kysyy voitteko toimittaa lompakon joko Kirjasto Omenaan tai Tapiolan kirjastoon?
Pyydän vastaamaan tähän viestiin ja toimitan vastauksenne sitten isälle.
Paljon kiitoksia asiakkaan puolesta!
Julkiset kirjastomme käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), paitsi Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää samankaltaista, mutta hiukan eri tavalla teknisesti rakennettua luokitusta HKLJ. YKL:n mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden eli proosan luokka on 84.2. Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat kuitenkin tässä asiassa mukautuneet Helsingin käyttämään numerokoodiin, joka on 1.4 (suomenkieliset romaanit, novellit ja näytelmäelokuvat). Ratkaisu olisi muuten hankala, mutta onneksi YKL:ssä ei ole tällaista luokkaa ollenkaan. Suomenkielinen kaunokirjallisuus löytyy siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoista samalla luokituskoodilla 1.4.
Heikki Poroila
Mietelauseen tekijä on Darwin P. Kingsley. Se kuuluu alkuperäiskielellään englanniksi näin: "You have powers you never dreamed of. You can do things you never thought you could do. there are no limitations in what you can do except the limitations of your own mind."
Kyseessä voisi olla Yle TV2 -kanavalla esitetty Ekoisti-ohjelma, joka käsitteli humoristisesti muun muassa ympäristöaiheita. Ohjelmaa on esitetty vuosina 1993-2001. Siinä seikkaili esimerkiksi Timo Vottosen esittämä Ekomies, josta löytyy pätkiä Ylen Elävästä arkistosta.
Toivo Kärjen säveltämä ja Lauri Jauhiaisen sanoittama jenkka "Tähdenlento" sisältyy nuottiin "Toivesävelmiä", osaan 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Laulu alkaa: "Näätkö tähtien lentävän iltaisin". Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla...
Kyseessä on Satuaitta 1 ja 2 -äänikirjat. Ne löytyvät Kirkes-kirjastoista sekä cd-levyinä että c-kasetteina. Cd-äänikirjat näyttävät olevan tällä hetkellä lainassa:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=avlbs&previd=fullt&sesid…
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=avlbs&previd=fullt&sesid…
Kirjastoissa on erilaisia käytäntöjä, jotkut kirjastot eivät ota lainkaan lahjoituksia vastaan. Hyvä olisi neuvoa silloin asiakasta kääntymään lahjoituksia vastaanottavan kirjaston puoleen. Tapiolan kirjastossa olemme hyvin kiinnostuneita ottamaan mainitun kirjan kokoelmaan sijoitettavaksi. Tervetuloa! Tässä vielä linkki kirjastomme yhteystietoihin http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Yhte…
Tällaiseen kysymykseen ei yleensä mitään yksiselitteistä vastausta ole, koska kirjojen kääntäminen ja julkaiseminen on kaupallista toimintaa, jonka ratkaisut ovat ns. liikesalaisuuksia. Eräänä syynä saattaa olla se, että Karin Fossum on vuoden 2014 jälkeen, jolloin viimeinen suomennos julkaistiin, julkaissut runo- ja esseekokoelman lisäksi vain kaksi rikosromaania: Helvetesilden (2014) ja Hviskeren (2016). Ainakaan norjankielisen Wikipedian artikkelin mukaan vuoden 2016 jälkeen ei Fossumilta ole julkaistu mitään. Fossumin suomalaisina kustantajina ovat toimineet Johnny Kniga, Like ja WSOY. Jos Fossumia vielä julkaistaan suomeksi, todennäköisesti sen tekee joku näistä.
Heikki Poroila
Ansiot vaihtelevat riippuen mm. työpaikasta, toimenkuvasta ja työkokemuksesta. Tilastokeskuksella on tilastoja keskimääräisistä palkoista ammateittan.
Tilastokeskuksen sivuilta voi katsella kyseisiä tietoja. Tilastoja palkoista löytyy nettiosoitteessa http://www.stat.fi/tk/hp/palkkatilastot_julsektorikk.html Tuoreimmat Kuntasektorin palkkatilastot löytyvät Tilastokeskuksen internet-sivuilta StatFin - tilastopalvelusta, johon on linkki samalla sivulla. (Palkat-otsikon alta voi katsella tietoja myös valtion ja yksityisen sektorin palkoista.)
Kysymäsi sitaatti osoittautui ongelmalliseksi.
Sitaatin kaksi ensimmäistä lausetta esiintyvät useilla Internet-sivuilla. Niiden kerrotaan olevan peräisin Matthieu Ricardin kirjan ”Happiness: A Guide to Developing Life's Mot Important Skill” alusta. ”Happiness” on käännös ranskankielisestä teoksesta ”Plaidoyer pour le bonheur”, joka on suomennettu nimellä ”Onnellisuus”.
Sivulla http://www.spiritualityandpractice.com/books/excerpts.php?id=15581
on useita katkelmia Ricardin kirjan alusta. Englanninkielinen teksti ja suomennoksen teksti vastaavat hyvin toisiaan (tosin katkelmien järjestys on osin erilainen.) Vain kappale, jossa määritellään onnellisuus, onkin yhtäkkiä erilainen:
Englanniksi: “By happiness I mean here a deep sense of...
Unen aikana lihakset ovat pitkiä aikoja käyttämättöminä, ja erityisesti unennäköön liittyvän REM-univaiheen aikana ne rentoutuvat täydellisesti. Venyttely heräämisen jälkeen aktivoi lihasten verenkiertoa ja nostaa niiden lämpöä, jolloin lihasten venyvyys ja joustavuus palautuu. Sama pätee eläimiin, ja nisäkkäiden lisäksi myös esim. linnut venyttelevät.
Kysymykseen on vastannut aiemmin professori Olli J. Heinonen Tiede-lehdessä: http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_lihasten_venytys_aamulla_tuott…
Terve.fi -sivuston artikkeli siitä, mitä elimistössä tapahtuu unen aikana: http://www.terve.fi/uni-ja-lepo/75710-tiesitko-naita-uskomattomia-asioi…
Tiede-lehden artikkeli heräämisestä: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/...
Kysymyksenne on hyvin tapauskohtainen, emmekä täältä tietopalvelusta pysty, emmekä voi ottaa kantaa siihen, mikä tilanne juuri teidän osaltanne on. Emme myöskään anna oikeudellista neuvontaa.
Paras tapa aloittaa on tiedustella asiasta omasta tienhoitokunnastanne, jossa on selvillä kyseessä olevan tiestön hoito maksuineen ja niiden määräytymistietoineen.
Lisätietoa löytyy myös verkosta mm.
https://www.tienhoito.fi/
https://www.tieyhdistys.fi/yksityistiet/
https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/tietoa-kiinteistoista/yksityistien-hoito-ja-yllapito
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/224880/162MML15.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2019/04/...
Tomi Kontion kirjoittamassa ja Elina Warstan kuvittamassa Koira nimeltään Kissa -lastenkirjassa (Teos, 2015) Kissa-niminen koira on saanut nimensä emoltaan, joka toivoi poikasensa olevan itsenäinen kuin kissa ja näin pärjäävän kovassa maailmassa. Voidaan keskustella siitä, onko tarinan päähahmo lopulta identiteetiltään samaan aikaan sekä kissa että koira; Kissa-koira käyttäytyy kuitenkin sosiaalisen laumaeläimen tavoin ja kärsii yksinäisyydestään.
Kysymiäsi teemoja sivuavia kirjoja voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Maija ja Anssi Hurmeen Lepakkopoika-kirjassa kuusivuotias Ilmari muuttuu lepakkopojaksi
Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari -kirjoissa rehtori Kruppi ei edes itsekään tiedä muuttuvansa ajoittain Kapteeni...
Tuo voisi hyvinkin olla esimerkiksi Bashōn tai Yoshida Kenkōn kynästä, mutta emme valitettavasti saaneet asiaan varmuutta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon tai mietelmän? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Toinen Du Maurierin teos, jossa on jännitystä mutta tosin myös kauhua on nimeltään Tapahtui eräänä päivänä. Olisikohan se hyvä teos? Tuon teoksen tekstikoko tosin on normaali, joten tekstikoon riittävyys pitäisi tarkistaa ennen lainaamista.
Fay Weldon ja Danielle Steel kirjoittavat suosittuja rakkausromaaneja ja viihdettä, mutta heidän teoksiaan ei ole kirjastossa isotekstisinä.
Isotekstisiä romanttisia kirjoja ovat mm. Enni Mustosen Vasikantanssi ja Emily Bronten Humiseva harju. Isotekstisiä jännityskirjoja ovat mm. Outi Pakkasen "Punainen pallotuoli", Reijo Mäen "Keltainen leski" ja Olli Kuurnan "Taistelu maileista".
Jos WWW-sivujen selaaminen on mieluisaa, on alla olevassa osoitteessa Dekkarinetti, josta saa ehkä lisää vihjeitä:
http...
Seinäjoen Eepos-kortilla ei valitettavasti ole mahdollista lukea Helsingin sanomia. Kirjaston koneilla lehteä voi lukea viimeisen vuoden ajalta.
Helsingin kirjastojen Kysy-palvelusta oli kysytty samaa asiaa viime vuoden puolella ja siellä oli alla oleva vastaus:
"Helsingin kaupunginkirjastossa voit lukea Helsingin Sanomien digilehteä lehtitabletilla, asiakaskoneilla tai omalla laitteellasi (läppäri, tabletti, puhelin). Kirjaston lehtitabletista voi lukea päivän lehden HS-lukusovelluksella, asiakaskoneella osoitteessa hs.fi kirjautumalla kaupunginkirjaston tunnuksella. Omalla laitteella lukeminen tapahtuu myös hs.fi -sivuston kautta, kun olet kirjautunut Stadinetti-verkkoon. Helsingin Sanomien sivustolla lukiessa pääsee käsiksi myös...
Hei,
Voiskohan kyseessä olla Robert Sabatierin Kesän lapset (Les enfants de l'été ; suom. 1979)? Kannessa oranssi appelsiini (tai vastaava sitrkushedelmä) Takakansitekstikin tuntuisi täsmäävän:
"Isoisä Siffreinin tiilikattoiseen taloon saapuvat kymmenvuotias Alain sekä orvoksi jäänyt vietnamilaistyttö Maria-chen viettämään kesää. Ja Pariisista saapuu myös kirjailija, josta tulee lasten hyvä ystävä.
Kertoessaan tämän onnellisten hetkien täyttämän tarinansa Robert Sabatier taikoo esiin koko lapsuuden kadotetun kuvamaailman, tarinoiden, mielikuvituksen, pelkojen ja haaveiden, satujen ja unelmien valtakunnan – ihmeiden maailman, joka on yhtä kiehtova kaikenikäisille tai paremminkin sanottuna kaikille lapsille neljästä aina...
