Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Tarvitsisin tiedon onko Wordsworthin runo "There was a little girl who had a little curl, right in the middle of her forehead,..." suomennettu ja jos niin… 2214 Kirjassa Hanhiemon iloinen lipas (Kirsi Kunnaksen suomentamia englantilaisia lastenloruja) : Pieni tytön lillukka Oli kerran tyttö, pieni tytön lillukka. jolla oli otsalla pienen pieni kihara. Kun hän oli kiltti, hän oli ihan ihmeen kiltti. Kun hän oli paha, hän oli kamala!
Lapsena supatettiin korvaan: "supi supi suollaa..." Myös sana "supi suomalainen" on yleisesti käytetty nimi aito tai kantasuomalaisesta. Mistä tuo sana "supi"… 1043 Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että: "Supi" voi tarkoittaa "perin juurin", "aivan", "tykkänään", "lopussa" ym. Näin esimerkiksi "supisuomalainen" on "perin juurin suomalainen". Karjalassa "supi suolatoi" on ollut "ihan suolatonta". "Supi" voi myös olla alkusointuun perustuva vahventava partikkeli, samalla tavalla kuin "apposen auki", "putipuhdas", "tuiki tuntematon", vaka vanha"... Tällaisten partikkeleiden merkitys on: "ihan", "aivan", "täysin", vaikka ne eivät varsinaisesti itsessään tarkoitakaan mitään. Koska "supi" löytyy myös suomen lähisukukielistä (esim. viro ja karjala), niin uskallan sanoa, että kyseessä on varsin vanha elementti kielessämme. Tämä on omaa epäilyäni, mutta voisi ajatella, että alkusointuja rakastavassa...
Mikä on sukunimen Nurmi tausta ja merkitys? Kertoisitko jotain? 3639 ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Nurmi” on monien muiden sukunimien tapaan tullut paikannimistä. Nurmi on ollut vanhana kylännimenä ainakin Messukylässä ja Vahvialassa. Osa Nurmi-nimistä on esiintynyt myös tilojen niminä, josta nimi on sitten omaksuttu sukunimeksi. Osa Nurmi-sukunimistä taas on otettu nimiä muutettaessa, esimerkiksi nimien suomalaistamisaallon aikana. Vanhimmat kirjalliset maininnat Niemi-nimisistä ovat peräisin Karjalankannakselta 1500-luvulta: Hans nurmi Viipurista 1544, lau nurmi Uudeltakirkolta 1546 ja Niilo Nurmi Lumijoelta 1540-luvulla. Varsinaisesti se kuitenkin yleistyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut....
Mitä tarkoittaa lyhytlaina? 1664 Polvijärven ja muiden Vaara-kirjastojen lyhytlainat ovat 14 vuorokauden lainoja. Tavallinen laina-aika on 28 vuorokautta. Joissakin Vaara-kirjastoissa on lisäksi 7 vuorokauden pikalainoja. Kirjalla voi olla lyhyempi laina-aika siksi, että se on hyvin suosittu ja varaajia on paljon. Lyhytlainojen avulla halutaan saada varaajien odotusaika lyhenemään. Tavallisia lainoja ja lyhytlainoja voi varata, mutta pikalainat eivät ole varattavissa, vaan ne voi saada lainaan suoraan hyllystä.
Miten kääntyy suomeksi latinankielinen fraasi "Aut caesar aut nullus"? 1008 Kirjaimellisesti fraasi "aut Caesar aut nullus" tarkoittaa "joko keisari tai ei kukaan". 1400-luvun lopulla vaikuttaneen vallanhimoisen Cesare Borgian tunnuslause oli Aut Caesar aut nihil, "joko keisarina tai ei minään". Tämä Gaius Julius Caesaria ihaillut kardinaali ja paavi Aleksanteri VI:n poika halusi olla Italian keisari, olla "Caesar sekä nimeltään että teoiltaan". Nuoren Caesarin itsensä väitetään käyttäneen tätä lausetta erään tärkeän äänestyksen alla; hänen suuhunsa on sovitettu sanonnasta sekä nihil- että nullus-muotoa. Niin tai näin, kumpaakin käytetään merkityksessä "kaikki tai ei mitään", "vain ensimmäinen sija kelpaa". Sarjakuvassa Asterix gallialainen sadanpäämies Caius Bonus käyttää lausetta "Aut Caesar aut...
Mitä tarkoittaa sukunimi Ikonen? 1862 Hei, Pirjo Mikkosen & Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava, 2000) mukaan "Nimiaines Iko- on rinnastettu Ikä-nimiin, mutta se on yhdistettävissä myös germaaniseen henkilönnimeen, josta on muinaissaksalaisia muotoja Iko, Ico, Icha, Ichilo ym., muinaistanskalaisia Ico, Igghe, Iggi. Suomessa Ikola ja Ikonen esiintyvät 1500-luvulla paisi Ala-Satakunnassa myös Karjalassa Viipurin ja Käkisalmen lääneissä sekä kaikissa Savon hallintapitäjissä. Savon lähteissä vaihtelevat muodot Ikahainen, Ikajainen, Ikainen, Ikanen, Ikoinen ja Ikonen." Ikosten sukuseuran sivuilla (ikosensuku.com) kerrotaan: "Sukunimenä Ikonen on vuosisatoja vanha. Joissakin tutkimuslähteissä (mm. Vilkuna) nimen on tulkittu merkitsevän pitkäikäisyyttä. Myös...
Voiko sana lampaalla missään taivutusmuodossa taipua sanaksi lammaksella? 1398 Lammas-sana kuuluu kaksivartaloisiin nomineihin, joiden vokaalivartalon lopussa on kaksi vokaalia ja joilla on konsonanttivartalo vain yksikön partitiivissa (s-loppuisten sanojen neljäs taivutustyyppi). Sanan vartalossa tapahtuu äännevaihtelu. Lammas-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sanat varas : varkaan, varvas : varpaan, kauppias : kauppiaan. Kysymyksen siitä, miksi lammas-sanaa ei voi taivuttaa ks-päätteisellä muodolla, herättänevät esimerkiksi sanat sammas : sammaksen tai kannas : kannaksen. Suomen kielelle on tyypillistä, että sanojen vartalo muuttuu erilaisten taivutuspäätteiden edellä. Vartalo saattaa muuttua eri tavoin sellaisissakin sanoissa, jotka loppuvat samalla tavalla. Taivutukseen ja äännevaihteluun vaikuttavat...
Sota-aikaa ennen joissakin kolikoissa (ainakin 5 ja 10 p) oli keskellä reikä. Oliko liikkeellä myös 25 pennin hilikkuja, joissa olisi ollut reikä??? Mikähän… 1023 Reikää ei ollut 25 pennin kolikoissa. Reiän tarkoituksena oli erottaa 5- ja 10 -pennin rahat samankokoisesta 25:n pennin  sekä 50:n pennin rahasta, koska niiden valmistusmetalli oli sama. Lähteenä on Tuukka Talvion Suomen rahat -kirja luku "Metalliraha vuoden 1917 jälkeen".
Tarvitsisin erilaisia sosiaalisia ongelmia (köyhyys, työttömyys, syrjäytyminen, väkivalta, mielenterveysongelmat, lasten suojelukysymykset) koskevaa… 3672 Työttömyyttä, köyhyyttä ja syrjäytymistä käsittelevää kaunokirjallisuutta löytyy kirjaston tietokannasta runsaasti. Tässä muutamia ehdotuksia: Kaiho Nieminen: Hännikäisen tapaus (WSOY, 2010) Juha Seppälä: Hyppynaru (1990) Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (Otava, 2002) Torsti Lehtinen: Kun päättyy Pitkäsilta (Karisto, 1982; Arktinen banaani, 2011) Seppo Saraspää: Ansiosidonnainen (Karisto, 2008) Hannu Mäkelä: Elävät ja kuolleet (Tammi, 2008) Raija-Sinikka Rantala: Optimisti : äänetön monologi (Like, 2005) Tommi Liimatta: Aksel Sunnarborgin hymy (WSOY, 2004) Arto Salmisen kaikki teokset Klassikoista etenkin Minna Canthin teokset ovat tutustumisen arvoisia. Samoin mielenterveysongelmia on käsitelty suomalaisessa...
Miksi Joensuussa olevaa Niskasaarta nimitetään Ilosaareksi? Liittyykö se jollain tapaa samaan asiaan kuin siellä oleva Kaluvirta. Pikkuisen hävytönkin tulkinta… 2847 Heikki Tarman artikkelissa Keidas kaupungin keskustassa, Karjalainen, 06.05.2003, s. 13 kerrotaan, että Koskisaari (Ilosaaren aiempi nimi vielä 1800-luvun alkupuoliskolla) oli kaupungin järjestysmiehen August Johnssonin kalastuspaikka. Hän halusi, että saarta ryhdytään kutsumaan Lystsaareksi, mikä nimi juurtui puhekieleen. Järjestysmiehen kouluaikaisen liikanimen mukaan sitä kutsuttiin myös Pukkisaareksi. Nimi muuttui Ilosaareksi, kun maistraatti alkoi käyttää tätä nimeä. Ilosaaren huvielämästä kerrotaan artikkelissa myös, että siellä on jo 1800-luvun jälkipuoliskolla ollut huvikatos, sauna ja uima- ja kylpylaitos, jonka rappeuduttua rakennettiin uusi uimalaitos v. 1948. Niskasaari on viereinen saari, jolla Pielisjoen linna sijaitsee. Näin...
Agatha Cristien kirja "Huvila Satakieli"? Se on ilmestynyt joskus 40-luvun lopulla ja sen pitäisi olla aika ohut nide. Kirjaa on jo etsitty kaikista Suomen… 2042 Agatha Christien lyhyt kertomus Huvila Satakieli (Philomel Cottage) on julkaistu suomeksi 1949 sarjassa Maailmankuuluja kauhukertomuksia. Samassa teoksessa on Chestertonin ja Fletcherin kertomukset. Käytettävissä olevien tietokantojen mukaan vaikuttaa siltä, että tätä kyseistä kirjaa ei löydy Suomen kirjastoista. Kertomus löytyy kuitenkin toisella nimellä, Satakielimaja, Christien kaksitoista kertomusta sisältävästä teoksesta Listerdalen arvoitus (The Listerdale Mystery). Kirjaa saa yleisistä kirjastoista kautta maan. Englanniksi kertomus löytyy myös seuraavista koosteista: Witness for Prosecution ja Christie Classics. Lähteenä tiedonhaussa: Fennica (Suomen kansallisbibliografia), Manda (Suomen yleisten kirjastojen yhteisluettelo) ja...
Olen törmännyt kahteen erilaiseen versioon Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Minulla oleva, vanha koululaispainos 1950-luvulta, sisältää runon Kuoleva… 281 Teoksesta ei löytynyt versiota, jossa olisi runo Adolf Aminoff. Kävin läpi kaikkien suomentajien (Paavo Cajander, Otto Manninen, Juhani Lindholm ja Teivas Oksala) käännöksiä ja useita painoksia, mutta mistään kirjasta ei löytynyt poikkeuksia runojen nimissä. Adolf Aminoffin esiintyminen kirjassa on myös ajallisesti melko mahdotonta, koska Aminoff syntyi vuonna 1806. Vänrikki Stoolin tarinat kertovat Suomen sodasta, joka käytiin vuosina 1808-1809, joten Aminoff on ollut sodan aikaan vasta pieni lapsi, eikä siksi ole voinut olla osallisena sodassa.Kyse on todennäköisesti ChatGPT:n tai muun tekoälyn tuottamasta tiedosta. Kysyin Open AI:n ChatGPT:n ilmaisversiolta, mitä runoja sisältyy Vänrikki Stoolin tarinoihin ja se kertoi heti, että...
Mistä tulee auton tuulilasinpyyhkimestä käytetty termi pissapoika? 3378 Pissapoika-nimityksen yhteyttä kuuluisaan Manneken Pis -patsaaseen ei käytettävissä olevien lähteiden perusteella ole sen helpompi kiistää kuin vahvistaakaan. Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii ajoittaa sanan merkityksessä "auton tuulilasinpesin" 60-luvulle. Sen varhaisin kirjallinen esiintymä, jonka onnistuin löytämään, on vuoden 1959 lopulta, nimimerkin "Autokulkuri" yleisönosastokirjoituksesta Helsingin Sanomissa 19.11., eli nimitys on noin kolme vuosikymmentä itse keksintöä myöhäisempi. (Erinomainen tiivis suomenkielinen esitys tuulilasinpyyhkimien ja -pesimien historiasta löytyy John Dayn kirjasta Auto : Benzistä ja Daimlerista nykypäiviin.) Yksi mahdollinen innoittaja ...
Mitä tarkoittaa "tulla hullua hurskaammaksi"? Mistä sananparsi on peräisin? 3067 Uskonnollisessa mielessä sana hurskas tarkoittaa vakavaa, harrasmielistä, jumalaapelkäävää. Sillä voidaan joskus myös tarkoittaa viatonta ja syytöntä teeskentelevää: ”näyttää hurskasta naamaa” tms. Etenkin sanonnoissa hurskas viittaa viisaaseen, tietäväiseen. Esimerkkinä juuri sanonta ”ei tule hullua hurskaammaksi” tms. = ei tule viisaammaksi, paremmaksi, ei pääse jostakin selville tms. https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_df8863a1a17dacae1ce1d6… Sananparsi tunnetaan laajalti koko Suomessa https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=171098 Sanana hurskas on esiintynyt kirjakielessämme jo Agricolan ajoilta. Sana on vanha germaaninen laina, muinaisnorjan vastine on ollut horskr ’viisas’. Nykysuomen etymologinen...
Olen tässä lueskellut Pentti Haanpään Kenttä ja kasarmi novellikokoelmaa ja en ole löytänyt novelleille yhteistä teemaa joten minkalaisen teeman kokoelma… 2501 Haanpää kuvasi omien kokemustensa ja tuntojensa pohjalta sotaa ja sotilaselämää novellikokoelmassaan Kenttä ja kasarmi. Novellien pohjana ovat viiltävät muistot nuoren tasavallan asevelvollisuudesta. Novellit käsittelevät osaksi armeijan komentosuhteiden mahdollistamaa mielivaltaa. Lisää tietoa Haanpään tuotannosta ja teosten teemoista löytyy esimerkiksi seuraavista teoksesta Kotimaisia sotakirjailijoita, toim. Kari-Otso Nevanluoma. BTJ 2001 sekä Kai Laitinen, Suomen kirjallisuuden historia. Otava, 1997.
Vanhusten viriketoiminta/musiikki 4904 Ymmärsin teidän haluavan tietoa musiikkia sisältävästä vanhusten viriketoiminnasta. Näistä alla olevista voisi päästä liikkeelle. Numerointi on tarkoitettu helpottamaan lukemista, ei arvottamista varten: 1. (Tätä saa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista) Adolfson, Britt-Marie: Sano se laulaen : Vanhusten huollon ja palvelukeskusten musiikkiterapeuttiseen toimintaan / Kehitysvammaliitto, 1994 laulunopas (43 s.) ; 31 cm ISBN 951-580-076-5 2.(Tätä saa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista) Musiikkiterapian monet kasvot / (toim.) Jaakko Erkkilä & Kimmo Lehtonen JULKTIEDOT [Jyväskylä] : [Suomen musiikkiterapiayhdistys], 1999 ULKOASU 398, [1] s. : kuv., nuott. ; 23 cm STAND NRO 952-91-0827-3 (nid.) 3. (Tämän saanee kaukolainattua...
Yritän selvittää, kuka on alkujaan suomentanut Heinrich Heinen kuuluisan kohdan näytelmästä Almansor: "Missä poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä… 1109 Fennican mukaan näytelmää ei ole julkaistu suomeksi, tässä hakutuloksessa löytyy Heinrich Heinen suomennettu kaunokirjallisuustuotanto, http://www.gutenberg.org/files/45600/45600-h/45600-h.htm Almansor saksankielisenä löytyy Project Gutenbergista, http://www.gutenberg.org/files/45600/45600-h/45600-h.htm Hassan. Das war ein Vorspiel nur, dort wo man Bücher Verbrennt, verbrennt man auch am Ende Menschen. (Almansor, 243-244) Suomennos löytyy myös muodossa: Se oli vasta pelkkää alkusoittoa; kun poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä. Esim. Euroopan unionin Euroopan historian talon oppiaineistosta, https://historia-europa.ep.eu/sites/default/files/Discover/EducatorsTea… Lause on kaiverrettu Berliinissä...
Voisivatko kaksi jästiä saada keskenään lapsen, jolla olisi taikavoimia? 666 Kyllä vain. Harry Potter -kirjoissa on useita tällaisia henkilöitä, tunnetuimpina varmastikin Hermione Granger ja Harryn äiti Lily Evans. Heitä kutsutaan jästisyntyisiksi (engl. muggle-born). Lisätietoa esim. Potterwikistä: https://harrypotter.fandom.com/fi/wiki/Veris%C3%A4%C3%A4dyt  
Minun pitäisi saada tietooni vastaus seuraavaan kysymykseen: Luettele suomalaisia arkistotyyppejä (5 kpl.) 1576 YSA- yleinen suomalainen asiasanasto luettelee seuraavat suppeammat termit asiasanalle "arkisto": kansallisarkistot, kirkonarkistot, kotiseutuarkistot, kuva-arkistot, liikearkistot, maakunta-arkistot, tietoarkistot, yksityisarkistot, ääniarkistot Katso tarkemmin http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/ Seitti-aineistohaulla voit vielä hakea lisää aineistoa paikkakuntasi kirjastosta: http://www.seinajoki.fi/kirjasto/seitti.htm Voit käyttää asiasanoja arkistointi ja arkistot
Mikähän mahtaa olla nimen Tami alkuperä ja historia? 3750 Suomen ortodoksisen kalenterin mukaan Tami on lyhentymä nimestä Damianos, jonka pohjana on hedelmällisyyden ja synnyttämisen jumalatar Damian. Taustalla on myös mahdollisesti kreikan verbi, jonka merkitys on kesyttää. Kustaa Vilkunan mukaan Tami on muunnos Aatami nimestä. Englantilaisella kielialueella Tami on yksi kirjoitusmuoto naisennimelle Tammy, joka taas on hellittelymuoto tam-alkuisista nimistä kuten Tamara. Suomessakin Tami on käytössä myös tyttöjen nimenä. Ensimmäiset Tamit ilmestyivät katukuvaan Suomessa 1970-luvulla, ja vuoteen 2006 mennessä nimi löytyi 90 pojalta, näistä suurin osa on syntynyt 2000-luvulla. Tunnettuja Tameja muun muassa Tami Tamminen sekä Tami Kiuru.