Ainakin Satu Hovin teoksessa Omavaraista (Kirjapaja, 2023) käsitellään myös tuontimausteiden korvaamista lähiluonnon raaka-aineilla. Kannattaa siis tutustua tähän kirjaan, teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28Omavaraista%20%3A%2…
Tästä linkistä löytyy myös tietoa mausteiden käytöstä ennen tuontimausteita: http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/kansanperinne/viljely.html
Jean Cocteaun näytelmää "Kaunotar ja hirviö" esitettiin Tampereen teatterissa kaudella 1992-1993. Ensi-ilta oli 23.09.1992. Kaunottaren roolissa oli Mira Kivilä.Lähteitä:Kaunotar ja hirviö -näytelmän esitykset Tampereen teatterissa Ilona-esitystietokannan mukaan (http://ilona.tinfo.fi):http://ilona.tinfo.fi/esitys_tieto.aspx?id=7456Rajala, Panu: Tunteen tulet, taiteen tasot : Tampereen teatteri 1904-2004 (Tampereen Teatteri, 2004)
Tarinoita lohikäärmeistä esiintyy useissa eri kulttuureissa. Länsimaisessa kulttuurissa taruja lohikäärmeistä on jo antiikin ajalta, jossa antiikin ajan jumalat taistelivat niitä vastaan. Tutkijat ovat arvelleet, että lohikäärmeillä selitettiin suuria luita ja fossiileja (dinosaurukset), joita ihmiset ovat löytäneet aikojen saatossa.
Tiede lehden artikkelissa kerrotaan, että keskiajan Euroopassa, 1500- ja 1600-luvuilla, lohikäärmeitä pidettiin todellisina eläiminä ja niistä tehtiin tieteellisiä julkaisuja. 1900-luvulle tultaessa ajateltiin lohikäärmeiden olevan kansantarujen olentoja, joilla on todellinen pohja. Tieteellisen tutkimuksen kehittyessä esimerkiksi vanhat luut pystyttiin tunnistamaan muiden eläinten jäänteiksi....
"Ja kesken jos kalpamme katkeaa, / jos kentälle jäämmekin kerran, / – täys onni on sen, joka maataan saa / ees palvella hivenen verran." – Näihin säkeisiin päättyy Reino Hirvisepän Suomen kadettikunnalle omistama runo Maanpuolustajat.
Geenimuunneltu liha ei koskaan ole luomua eikä sitä saa myydä luomuna. Luomu tarkoittaa luonnonmukaisesti tuotettua ja geenimuunneltu taas sitä, että tuotetta, tai lihatuotannon tapauksessa eläinten rehua, on muunneltu geneettisesti. Jos tuote sisältää tai sen valmistukseen on käytetty enemmän kuin 0,9 prosenttia GMO-raaka-aineita, siitä täytyy olla merkintä. Luomu-sertifikaattia taas ei myönnetä lihalle, jonka tuotannossa edes epäillään käytettäneen muuntogeenirehua.
Lähteet & lisätietoa:
Luomuliitto & GMO: http://www.luomuliitto.fi/onko-lautasellasi-gmo/
Ruokaviraston juttu muuntogeenisistä elintarvikkeista: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/muuntogeeniset-elintarvikkeet/...
Eeva Joenpelto kirjoitti romaanin Tulee sittenkin päivä salanimellä Eeva Autere. Teos julkaistiin vuonna 1950 Kariston kustantamana. Se on melkoinen harvinaisuus kirjastojenkin kokoelmissa. Montaakaan nidettä ei ole tallella.
Ei liene muita keinoja kuin etsiä kirjaa antikvariaattien tarjonnasta. Esimerkiksi Antikvariaatti.net -sivustolta voi hakea tiettyä kirjaa. Se on useiden antikvariaattien ja keräilyesineiden kauppiaiden yhteinen kauppapaikka. https://www.antikvariaatti.net/
Antikka.net -sivustolla on myös mahdollisuus jättää toive puutelistalle https://www.antikka.net/puutelista.asp
Muidenkin antikvariaattien verkkosivuja kanattaa tutkia. Erilaisille verkon osto-myyntipalstoille voi laittaa ilmoituksen kirjasta.
En löytänyt tarinaa. Sitä voisi etsiä lehdistä 1960-luvulta, esimerkiksi Iltasanomista. Niitä löytyy mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta ja myös Pasilan kirjastosta, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt… poliisi kertoo -sarja alkaa vasta 1970-luvulta, mutta siinä on myös pari erikoisnumeroa, joita voisi tutkia, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%22pohjolan%20poliisi%20ke…
Kokoelmasta Harmonikat soimaan 28 (Veikko Ahvanainen Kustannus, 2020) löytyy hanurisovitus Šostakovitšin kamariorkesterisarja no 2:n osaan 7 eli Valssiin II.
Mambo Virtanen on alkuperäiseltä nimeltään Mumble Bumble ja alkuperäismaaksi on ilmoitettu Tanska sekä Kanada. https://en.wikipedia.org/wiki/Mumble_Bumble
Kirjan kustantaneen WSOY:n sivuilta löytyy esittely:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?main=5&viewId=8&isbn=951-0-23386-2&sub=4&s…
Kirjaesitelmää varten kirja kuitenkin kannattaa lukea itse.
Tässä hieman laajempi listaus aiheista:
Suomen itsenäistymisen ajan tarinat
Westö: Missä kuljimme kerran
Pekkola, Pasi: Huomenna kevät palaa
Saarto, Timo: Kuoleman kuukausi
Mustonen, Enni: Ruokarouva
Mustonen, Enni: Verenpisara ikkunalla
Oranen, Raija: Maan aamu
Oranen, Raija: Fanny
Mikkanen, Raili: Laulu tulipunaisesta huoneesta
Tikkanen, Märta: Emma ja Uno
Rajala, Panu: Kuningasajatus
Koivukari, Tapio: Luodetuulen maa
Vakkuri, Juha: Mannerheim ja saksalainen suudelma
Jaatinen, Pekka: Varjo : 1917 – 1918
Kaarnakari, Ville: Operaatio Kagaali
Skiftesvik, Joni: Isäni, sankari
Linna: Täällä Pohjantähden alla
Iloinen 20-luku
Eerola, Ville: Nuori Waltari
Hämeen-Anttila, Virpi: Käärmeitten kesä ja myöskin muut Karl Axel Björkin tutkimukset...
Esityskokoonpanon mukaan luokka on 78.5581. Luokan 78.55+ selityksen mukaan: "Tähän ja alaluokkiin teokset, joissa on solistinen soolosoitin tai -soittimia orkesterin säestyksellä".
Lähde:
YKL - Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä:
https://finto.fi/ykl/fi
Nykyaikaisen syntymäpäiväkakkukulttuurin historian alkumetrit löytyvät 1700-luvun Saksasta, josta perinne levisi muualle Eurooppaan. Myös antiikin Roomassa syötiin ajoittain eräänlaisia kakkuja erinäisten juhlien yhteydessä, joihin myös merkittäväksi koetut syntymäpäivät kuuluivat. Sanoisin, että katsomasi tv-sarja ei välttämättä ole historiallisesti epätarkka viitatessaan syntymäpäivän juhlistamisen yhteydessä syötävään kakkuun, mutta itse arvioisin kakun puutteen pahoittelemisen olevan varsin modernista näkökulmasta kirjoitettua dialogia.Lähteitä:Cage, Mary & Cage, James (2012): Birthday Cakes: History & Recipes. https://www.newenglandrecipes.org/Birthday-Cake.pdfHumble, Nicola (2010): Cake: A Global History.
Jos aikuinen varaa kirjan, siitä menee 50 sentin varausmaksu, joka maksetaan varauksen hakemisen yhteydessä. Lastenkirjoista ei kuitenkaan tarvitse maksaa varausmaksua, vaikka varaaja olisi aikuinen. Alle 18-vuotiaan varauksista ei mene maksua. HelMet-kirjastojen maksuista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/.
Kirjoja voi varata myös soittamalla kirjastoon. Jos kirjan hakee siitä kirjastosta, johon soittaa, varaaminen ei maksa mitään.
Avaimista sinällään on vaikea löytää aineistoa, mutta kannattaisiko tietoa etsiä myös lukoista? Silloin materiaalia löytyy jo hiukan paremmin. Ja lukkoihin kun yleensä liittyvät myös avaimet. Varsinaisesti aineisto ei ole suunnattu lapsille, mutta ehkä kirjojen kuvitus voisi kiinnostaa lastakin.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi löytyi asiasanoilla avaimet ja lukot seuraavanlaisia viitteitä:
- Kolehmainen: Linkut ja salpasulkimet (Hki, 1998)
- Kolehmainen: Lukkoperinne (Joensuu, 1988)
- Kolehmainen: Lukkoperinne 2 - Karjalaiset vanhat lukot (Joensuu, 1989)
- Kolehmainen: Vanhat lukot (1988)
Ainoa lastenkirja, joka löytyi on kylläkin englanninkielinen kieli- ja kuvakirja, joka käsittelee avainten...
Kaikkia kristittyinä itseään pitäviä koskevaa vastausta tuskin voi antaa, mutta ainakin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta tämä sianlihan syöntikielto kuulunee niiden asioiden joukkoon, jotka tulkitaan historiallisiksi ohjeiksi, ei hengellisiksi määräyksiksi. Kun sianlihan käsittelytekniikka on parantunut 2000 vuoden aikana riittävästi, käyttökieltoon ei ole nähty enää käytännöllistä syytä.
Toisaalta on todennäköistä, että tällainen pragmaattinen asenne on kiistanalainen sellaisen mielestä, joka haluaa tulkita Raamattua kirjaimellisesti. Todennäköisesti myös Suomessa on kristittyjä, jotka lukevat kolmannen Mooseksen kirjan lukua "Puhtaat ja saastaiset eläimet" siten, että saastaisina kiellettyjä ovat mm. kameli, tamaani,...
Helmet-kirjaston asiakkaille on tarjolla Rockway-verkkopalvelu, jossa on runsaasti kursseja musiikinharrastajille. Rockway tarjoaa myös laulukursseja monentasoisille laulajille. Jokainen kurssi sisältää useita video-oppitunteja. Lisätietoa Rockwaysta Helmet-sivustolla: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Musiikki/Opiskele_soittoa_ja_laul…
Kyseisinä vuosina käytössä olleessa vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä kohdan 86 merkitys oli seuraava:
86. Ankaranlaatuiset ihotaudit, luonteeltaan tarttuvat, kroonilliset tai helposti uusiutuvat tai suuresti rumentavat (Affectiones cutis chronicae, contagiosae).
a)Ihosienet (Dermatomykoses: Trichophytia etc.).
b)Muut ihotaudit (Dermatoses variae, graves: Psoriasis etc.).
B II viittaisi rauhan aikana tarvittaessa palvelukseen määrättävään II luokan apumieheen. Tarkenne b3 voisi olla peräisin myöhemmästä vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännöstä. Tuolloin ihotaudit luokiteltiin seuraavasti:
86. Vaikeanlaatuiset ihotaudit, tarttuvat, krooniset, uusiutuvat, suuresti rumentavat.
86a. Ihosienet (Dermatomycoses. Trichophytia...
Melko vähän on kirjoitettu suomeksi kielletystä kaupungista ja sen arkielämästä.Pu Yi on tosiaan kertonut muistelmansa Liisa Ryömän suomentamassa teoksessa Viimeinen keisari : Taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi (1988)Kirjailija Chang, Jung on kirjoittanut kirjat Kiinan viimeinen keisarinna (2013) sekä Villijoutsenet : kolmen kiinattaren tarina (1992)Lisa See on kirjoittanut kirjoja naisten elämästä 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Lumikukka ja salainen viuhka sijoittuu 1800-luvun maaseudulle.Haw, Stephen G. Kiina on tietokirja Kiinan historiasta esihistoriasta nykyaikaan. (2015)Robert van Gulikin kirjat tuomari Deen tutkimuksista, kuvaavat kyllä tavallaan kiinalaista arkea. Ne sijoittuvat kuitenkin...
