Kysyin tätä Turun taidemuseosta.
Christian Hoffmann, Vanhempi amanuenssi, FL tiesi vastauksen:
"Kyseessä on nuoren turkulaiskuvanveistäjä Ennu Okan (1913 – 40) työ 1930-luvulta. Hän kaatui traagisesti kaksi päivää ennen talvisodan päättymistä.
Veistoksen nimeä en juuri nyt muista."
Tutkija Marjo Auerkoski-Turjas täydensi vastausta:" kyseessä on Ennu Okan veistos Halon kantaja vuodelta 1940.
Kivirakennus, työväentalo, jonka seinässä veistos sijaitsee, valmistui samana vuonna. "
Tarkoittanette Alexander McCall Smithin sarjaa Mma Ramotswe tutkii. Kirjat sijoittuvat Botswanaan ja niistä on suomenettu neljä: Naisten etsivätoimisto nro 1 (2003), Siveysoppia kauniille tytöille (2004), Kirahvin kyyneleet (2004) ja Kalaharin konekirjoituskoulu miehille (2005). Kirjojen saatavuuden voitte tarkistaa täältä oman kirjastosi tietokannasta, https://www.helmet.fi/
Yrjö Karilaksen teoksessa Suurmiesten seurassa vuodelta 1927 kuvaillaan Michelangelon Mooses-patsasta näin: "Ruumiin jokaiseen lihakseen, puvun jokaiseen poimuun on piirrettynä kansojen paimenen jäyheä, alkuperäisen voimakas luonne", selostaa taideteosta A. Dumas. "Kaksi kielekettä päälaella on häviämättömänä merkkinä Jumalan näkemisen otsalle jättämästä hohteesta".
J. H. Plumbin teoksessa Renessanssi vuodelta 1961 kerrotaan s. 220 näin: "Michelangelo varusti suuren Mooses-veistoksensa kahdella sarvella, jotka ovat olleet tämän profeetan tunnusmerkkinä siitä asti, kun Vulgata-käännöksessä oli 'valonsäteitä' merkitsevä sana tulkittu väärin sanaksi 'sarvet'."
Myös monilla www-sivuilla mainitaan sarvet käännösvirheeksi. Vulgata on...
Terttu Tupala on kirjoittanut muistelmakirjan nimeltä Oi minne loittonitte päivät. Kirja on ilmestynyt vuonna 1988. Tupala kertoo kirjassa lapsuudestaan, nuoruudestaan, opiskeluajoistaan, työstään opettajana ja toiminnastaan kouluhallinnossa. Hän ei kuitenkaan kerro muistelmissaan juuri mitään kirjoittamistaan teoksista.
Tyyris Tyllerö -lastenkulttuurilehdessä (2/1985, s. 21-25) Tupala kertoo siitä, miten hänen lapsuutensa kokemukset ovat vaikuttaneet Pappilan Marja -sarjan kirjoittamiseen. Kovin tarkasti hän ei tosin käsittele esim. Pappilan Marjan joulu -kirjaa. Muualtakaan ei tunnu löytyvän perusteellista kuvausta tästä kirjasta.
Internetissä Terttu Tupalasta on lyhyet perustiedot Kirjasampo-verkkopalvelussa osoitteesta http://www....
Kenkien ottaminen pois sisällä on Suomessakin kulttuurihistoriallisessa mielessä melko tuore tapa. Pari sataa vuotta sitten savutupien aikaan ei kenkiä otettu jalasta sisälläkään, jos sellaiset sattui omistamaan. Vielä 1900-luvun alkupuolellakin käytettiin yleisesti kenkiä sisällä ja tuolloin oli käytössä erilliset sisäkengät, jotka vaihdettiin eteisessä. Vasta, kun rakennukset Suomessa ryhdyttiin rakentamaan tiiviiksi ja sisälämpötila saatiin nostettua korkeammaksi talvella, pystyttiin siirtymään kengättömään kulttuuriin. Tämä tapahtui pääosin sotien jälkeen. Tämä varmastikin juontuu siitä, että 1950-luvulla ja 1960-luvulla Suomessa on korostettu siisteyttä ja puhtautta. Ja Suomen hyvin vaihteleva ilmasto on tuonut haasteensa kotien...
Kysymyksen sanamuodosta päätelleen kyseessä on jokin yksittäisessä, tarkemmin nimeämättömässä kirjastossa tapahtunut sanktionjako. Kun emme tiedä mitään tarkempia yksityiskohtia, on mahdotonta edes yleisellä tasolla ottaa kantaa siihen, minkälaisista tapahtumista voisi seurata porttikielto johonkin kirjastoon. Se on kuitenkin selvää, että yleisessä kirjastossa ei haluta puuttua ihmisten olemiseen, mutta toisaalta häiritsevää käyttäytymistä ei voida hyväksyä. Porttikielto on hyvin äärimmäinen toimi, eikä siihen kirjastoissa kevyin perustein ryhdytä.
Heikki Poroila
Yleisimmin hyväksytyn selityksen mukaan itämerensuomalaisten kielten tietää-verbi on johdos vanhemmasta tie-sanasta. Tämän mukaan tietää olisi alkuaan merkinnyt 'tuntea t. osata tie', mahdollisesti myös 'seurata jälkien muodostamaa uraa', josta helposti on voinut kehittyä myös yleisempi menettelytavan tuntemisen tai selon hankkimisen merkitys. On kuitenkin esitetty myös mahdollisuus, että tietää olisi lainaa samasta germaanisesta juuresta kuin sietää verbikin. Suomen kielessä tietää on esiintynyt Agricolasta ja kaikista samanaikaisista käsikirjoituksista lähtien. Myös tietää-verbin johdos tieto on esiintynyt kirjakielessä alusta alkaen. Johdos näyttää olevan kantasuomalainen siitä päätellen, että vastaavia johdoksia on myös...
Löytäjä on Risto Tynni, tässä viite:
Tynni, Risto 1980. Fossiileja Porojärven alueella Kaledonialaisen ylityöntölaatan alaisissa ala-Kambrisissa sedimenteissä. Summary: Fossils in lower Cambrian sedimentary sequences below thrust planes of Caledonian age in the Porojärvi area, Northern Finland. Geologi 32 (2), 17-22.
Muista kambrikauden fossiililöydöistä löytyy tietoa näistä:
Pirrus, Enn; Nestor, Heldur; Soesoo, Alvar; Linna, Ari 2006. Viron ja Etelä-Suomen ediakara- ja kambrikausi. Tallinna: MTÜ GEOGuide Baltoscandia. 32 p.
Uutela, Anneli 1993. Sedimenttikivien fossiilit - historiallisen geologian arkisto. Kivi 11 (4), 8-19.
Lehtovaara, Jyrki J.; Tynni, Risto 1983. Fossiliferous boulders of Lower Cambrian phosphoritic sandstone in...
Yhden varteenotettavan hypoteesin kysymyksessä mainittujen sanojen perusmuotojen s-pidentymästä yhdyssanoissa on esittänyt kielitieteilijä Lauri Hakulinen. Hän on nomininjohtimia käsitellessään viitannut tämäntyyppisiin sanoihin analogiasyntyisinä yhdyssanatapauksina, jolloin ne jäljittelisivät -nen-loppuisten sanojen -s-loppuisia yhdyssanamuotoja (esimerkiksi hevonen ~ hevos-).
Ison suomen kieliopin mukaan vakiintuneita s-yhdyssanamuotoja on parikymmentä, ja kukin niistä esiintyy vain yhden tai muutaman edusosan yhteydessä.
Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys
Iso suomen kielioppi, §416
https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php
Valitettavasti kysymistäsi teoksista näyttää olevan painos loppu, joten kirjastollakaan ei ole mitään mahdollisuutta hankkia ko. kirjoja. Voit toki kääntyä ko. teosten kustantajan puoleen, eli tässä tapauksessa Otavan, ja kysyä onko heillä aikeita ottaa teoksista lisäpainoksia. Antikvariaatteja kannattaa ehkä kierrellä ja seurata internetin kautta olisiko teosta saatavilla esimerkiksi jossakin nettihuutokaupassa (hinta voi tosin erilaisten nettikeskustelujen perusteella nousta aika korkeaksikin, ainakin ennen mahdollisen lisäpainoksen ilmestymistä, ks. esim. http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_smf&Itemid=27&topic=471… ) tai verkkoantikvariaatissa, osoitteessa http://www.antikvariaatti.net/.
Joskushan kirjoja löytyy...
T.O.J. Limited –yhtyeestä kerrotaan Blues Newsin sivustolla Levyttämättömät suomalaiset rock-, blues-, r’n’b- ja soul-yhtyeet 1950- ja 1960-luvuilla: "1960-luvun lopulla toiminut porvoolaisyhtye, joka hajosi syksyllä 1968. Kokoonpanossa mm. Jukka Gustavson (koskettimet), joka liittyi seuraavaksi The Roostersiin Vladimir "Nikke" Nikamon ja Raimo "Raikka" Rautarinteen rinnalle."
Muusikko online- sivustolla Jukka Gustavsonista kertovassa jutussa mainitaan: ”Ennen Wigwamia nelivuotiaana pianonsoiton aloittanut Jukka soitti sähköurkuja yhtyeissä Hollymakers, Toj Limited ja Roosters. Toj Limitedissa myös laulu tuli mukaan kuvioihin. Tällöin alkoi "Steve Winwood" -vaihe.”
http://www.thewildthings.se/keikkakertomuksia.htm -sivustolla mainitaan,...
Tuntemattomien puheisiin puuttuminen vaatii rohkeutta. Auttaisivatkohan nämä Unicefin laatimat ohjeet sinua?
Lisää luettavaa antirasistisesta toiminnasta ja rasismiin puuttumisesta löydät täältä.
Charlesin siteeraus (“May flights of angels sing thee to thy rest.") on peräisin Horation ensimmäisestä repliikistä Hamletin kuoltua (Hamlet V, 2). Näin sitä on tulkittu näytelmän suomennoksissa (vanhimmasta uusimpaan):
"Enkelien joukot sinua rauhan maahan laulakoot!" (Paavo Cajander)
" -- enkelien parvet sua lepoon laulakoot!" (Yrjö Jylhä)
"Laulakoon enkelien joukot sinut lepoon!" (Veijo Meri)
" -- enkelien kuoro hyvästelköön sinut lepoon!" (Matti Rossi)
"Enkelien parvet laulaa sinut uneen." (Lauri Sipari)
Eeva-Liisa Mannerin Tampereen teatteria varten "käytännöllisistä syistä paikka paikoin hiukan lyhennetty" suomennos päättyy Hamletin viimeisiin sanoihin eikä se näin ollen sisällä kyseistä Horation repliikkiä lainkaan.
Suomessa yleisen kirjaston toimintaa ohjaa kirjastolaki Laki yleisistä kirjastoista | 1492/2016 | Lainsäädäntö | Finlex. Suomen perustuslain Suomen perustuslaki | 731/1999 | Lainsäädäntö | Finlex 12 § Sananvapaus ja julkisuus sanoo, että sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapauteen kuuluu siis oikeus esittää yleisesti ei-hyväksyttyjä mielipiteitä tai mielipiteitä, jotka loukkaavat muita ihmisiä. Sananvapaus ei ole kuitenkaan ehdoton. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan laeilla, joista Rikoslain 10 § on yksi.Alla viitteenä olevissa kahdessa opinnäytetyössä on pohdittu, milloin rikoksen tunnusmerkistö täyttyy...
Laulu nimi on Murtunut elämä. Tämän valssin on säveltänyt Maks Kjuss, ja sen alkuperäinen nimi on Razbitaja žizn. Laulu alkaa: "Syyskeltaiset lehdet maan peittää pitkä on päivä ja harmaa". Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt ilmeisesti Elbe Häkkinen, joka käytti salanimeä K. Raikko. Samaa salanimeä käytti myös Kauko Käyhkö, mutta esimerkiksi Viola-tietokannassa ja Suomen äänitearkiston tietokannassa tämän sanoituksen tekijänä pidetään Elbe Häkkistä. Yleisradion Fono-tietokanta taas pitää sanoittajana Kauko Käyhköä. Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet A. Aimo (eli Aimo Andersson)ja Kalevi Korpi.
Lauluun on olemassa toisetkin suomenkieliset sanat, jotka on kirjoittanut Reino Helismaa salanimellä Rainer Kisko. Helismaan sanoitus...
Maailman isoin eläin on sinivalas. Se voi kasvaa jopa 30 metriä pitkäksi (noin neljän jalkapallomaalin mitta) ja painaa 136 tuhatta kiloa. Sinivalaan pää on niin iso, että jalkapallojoukkue mahtuisi seisomaan sen kielellä! Sen sydän on pienen auton kokoinen.
Ruokasoodaa (natriumbikarbonaatti, NaHCO3) käytetään nykyään esimerkiksi leivonnassa ja siivouksessa. Leivonnassa sitä käytetään happamia tuotteita, kuten viiliä tai kermaviiliä, sisältävissä leivonnaisissa. Siivouksessa sillä puolestaan voidaan puhdistaa erilaisia pintoja ja poistaa hajuja.
Natriumbikarbonaatin historia ulottuu faaraoiden ajan Egyptiin. Tuolloin käytettiin "natronia". Se on luonnollinen, emäksinen suola, joka sisältää natriumbikarbonaattia sekä muita natriumyhdisteitä, ja sitä voitiin löytää esimerkiksi kuivuneiden järvien pohja-alueilta. Natronia käytettiin lääketieteessä, ruuanlaitossa, maanviljelyssä, lasinvalmistuksessa ja muumioiden kuivaamiseen. Ruuanlaittopuolella sitä käytettiin muun muassa kalojen...
Archemorus (Achromous), tai suomeksi Arkhemoros ei ollut varsinaisesti jumala, vaan (ainakin alkujaan) tavallinen kuolevainen. Hän oli Nemeaan kuninkaan Lycurguksen poika, alkujaan nimeltään Opheltes. Hypsipyle-niminen orjatar jätti pojan vartioimatta opastaessaan ”Argoksen seitsemän sankarin” Thebaa vastaan lähtenyttä sotajoukkoa. Sillä välin käärme (joskus lohikäärme) surmasi pojan. Yksi seitsemästä, Amfiaros piti tätä tapahtumaa huonona enteenä, ja antoi kuolleelle lapselle nimen Arkhemoros, ”edeltäkuolija”. Pojan kunniaksi alettiin viettää joka toinen vuosi Nemean kilpakisat. Arkhemoros on - jo nimensä mukaisesti – kreikkalaisessa mytologiassa kuoleman sanansaattaja, ja persiljan sanotaan saaneen alkunsa hänen verestään. Nyt en osaa...
Merenkulkuhallituksen (nyk. Merenkulkulaitos), julkaisusta, "Viitoitusjärjestelmä A, Yhdistetty kardinaali- ja lateraalijärjestelmä", todennäköisesti vuodelta 1977, löytyy seuraavaa historiatietoa A- ja B-viitoitusjärjestelmistä:
Vuonna 1975 oli maailmassa käytössä yli 30 erilaista viitoitusjärjestelmää, joista monet olivat keskenään täysin ristiriitaiset.
Erimielisyys koski ensinnäkin valotunnusten käyttötapaa. Eräät maat käyttivät punaista valoa väylän vasemmalla puolella ja toiset sen oikealla puolella.
Toinen erimielisyys koski sitä, minkä periaatteen mukaan merimerkit tulisi asettaa osoittamaan väylää. Useimmat valtiot olivat omaksuneet lateraalijärjestelman, jonka mukaan merkit osoittavat väylän oikeata ja vasenta puolta, sovitun...
Turun pääkirjastossa saa otettua kopioita Uutistorilla, Tieto-osastolla ja Kirjallisuus- ja taideosastolla. Paperitulosteet maksavat 20 senttiä/sivu. Värillisiä kopioita saa Uutistorilta.
Skannaus on mahdollista samoilla osastoilla ja skannatut tiedostot saa sekä muistitikulle että sähköpostiin. Kirjallisuus- ja taideosastolla skannattuja tiedostoja voi lähettää sähköpostiin, mutta ei tallentaa muistikulle.
