Muistelmateoksessaan "Maailman mylläkässä" (WSOY 1949) Klemetti on kertonut sävellyksen syntyvaiheista (ss. 77-80) ja mainitsee tässä yhteydessä, että hän oli poiminut sävelmän kokoelmasta "Suomen kansan sävelmiä" ja Klemetti on kirjaansa kopioinut myös sävelmän nuotinnoksen siinä muodossa kuin se lähdeteoksessa on ollut.
Klemetti ei kuitenkaan kerro tarkemmin, mistä tämän moniosaisen ja pitkän ajanjakson aikana julkaistun kokoelman osasta sävelmä on otettu. Klemetti vain toteaa, että melodia on kokoelmassa nimellä "Kansanmarssi", joka ei viittaa nimeen vaan kuvailevaan ilmaisuun. Klemetti korostaa, että hän joutui lauluaan varten melodiaa parantamaan ja soinnuttamaan, koska se oli alkuperäisessä muodossaan "muotopuoli, vähemmän viehättävä...
Kirjailija J. K. Rowlingin mukaan näin voi käydä. Potter-kirjojen maailmassa taikuus periytyy geneettisesti, mutta se saattaa hypätä sukupolvien yli. Rowlingin mukaan jokaisella jästisyntyisellä eli ei-maagisille vanhemmille syntyneellä noita- tai velholapsella on suvussaan ainakin yksi noita tai velho. Esi-isien tai -äitien joukossa voi siis olla myös surkki, joka periyttää taikuusgeeniä eteenpäin, vaikka ei itse sitä ilmennäkään.
J. K. Rowlingin chat-haastattelu: http://www.accio-quote.org/articles/2007/0730-bloomsbury-chat.html
Internetin tarjoamien tietojen perusteella (http://www.silviisii.com/vls/mic/124.shtm) Tuulikki Pietilän hauta on Turun hautausmaalla, osoite Hautausmaantie 21, 20720 Turku.
Heikki Poroila
Taivutusmuoto on yksikössä "et kiru" ja monikossa "ette kiru", eli ensimmäisen ja toisen persoonan muodot ovat ilman k-kirjainta. Myönteisenä muoto on "sinä kirut". (Lähde: Kielitoimiston sanakirja, 1. osa, 2006)
Eläketurvakeskuksen sivuilta (http://www.etk.fi/ ) voi lukea, että, että Suomen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke maksetaan rajoituksetta kaikkiin maihin. Käytännön maksutoimenpiteistä todetaan, että eläkkeet ulkomaille maksetaan eläkkeensaajan valitsemaan rahalaitokseen suomalaisen rahalaitoksen välityksellä. Nämä ohjeet voi lukea kokonaisuudessaan sivulta, joka löytyy osoitteesta http://www.etk.fi/Page.aspx?Section=43247 tai etusivulta linkistä
Eläkkeet/Eläkehakemus/Eläkkeen maksaminen ulkomaille.
Kaikkia eläkkeitä on haettava. Eläkehakulomakkeet löytyvät myös etusivulta kohdasta Eläkehakemus/Lomakkeet.
Työeläketurvaan liittyvien kysymysten esittäminen pitäisi onnistua osoitteessa http://www.tyoelake.fi/ask.aspx?section=39092&...
Kirkes-kirjastojen (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) yhteisestä tietokannasta löysin nuotin The violin collection : Intermediate to advanced level : 10 pieces by 9 composers, jossa on John Williamsin säveltämä Schindlerin lista -elokuvan teema (Theme from Schindler's list) sovitettuna viululle ja pianolle. Nuotin liitteenä on 2 cd-levyä, joilla on nuotin kappaleiden esitykset ja pianosäestykset. Tämä nuotti löytyy esim. Järvenpään kirjastosta.
Nuotissa Williams, John: For Itzhak Perlman three pieces from Schindler's list on teeman lisäksi kaksi muuta kappaletta elokuvan musiikista viululle ja pianolle sovitettuna: Jewish town (Krakow Ghetto - Winter '41) ja Remembrances. Tämä nuotti on saatavilla kaukolainaksi esim. Tampereen...
Virve on virolaisperäinen nimi, joka merkitsee samaa kuin suomen Virpi. Virpi taas on suomalainen, luontoaiheinen nimi eli hento puun tai pensaan oksa, vesa. Suomen almanakassa Virve on ollut vuodesta 1950.
Nimen lienee tuonut Suomeen näyttelijaä Hilma Rantanen-Pylkkänen, joka toimi 1900-luvun alussa Tallinnan Estonia-teatterin johtajana. Hänen vuonna 1912 syntynyt veljentyttärensä kastettiin Virveksi. Myös Aino Kallaksen vuonna 1901 syntynyt tytär oli Virve.
Äänteellisen samankaltaisuuden vuoksi Virve on Suomen almanakassa Virvan parina 2.3. Virva tulee ilmeisesti sanasta virvatuli (aarnivalkea, saavuttamattomaksi koetun vertauskuva).
Lähde:Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Vuonna 1938 hyväksytty käännös:
6) Pane minut sinetiksi sydämellesi,
sinetiksi käsivarrellesi.
Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema,
tuima kuin tuonela on sen kiivaus,
sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki.
7) Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa,
eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.
Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat
rakkauden hinnaksi,
häntä vain halveksuttaisiin.
Se on Johannes Linnankosken runo, joka löytyy ainakin seuraavista lukukirjoista:
Haavio, Martti
Iloinen lukukirja
1948, 1957
Haavio, Martti
Kultainen lukukirja
1957
"Ihalempi"-runosta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti hankkia käsiinsä V. Tarkiaisen kirja Eino Leinon runoudesta, johon sisältyy siitä seikkaperäinen analyysi (s. 64-71). Tarkiainen kytkee runon Kalevalan ja Kantelettaren Marjatta-aiheeseen sekä kansanrunoutemme Maria-legendoihin ja näkee sen kuvauksena nuoren neitsyen yliluonnollisesta äidiksitulosta ja taivaaseen joutumisesta. Hiidet ovat hänen mukaansa suoraa perua "Marjatan virrestä": "Kaikissa sen muunnoksissa säilyttivät pahansuovat hiidet, jotka virittävät eksyttäviä virvaliekkejä yksinäisen kulkijan tielle, tärkeän asemansa ja merkityksensä kansansaduistamme saatuna perinteenä. Ne esiintyvät alkukantaisen luonnonmystiikan salaperäisinä edustajina ja taitavasti sovitettuna...
T.O.J. Limited –yhtyeestä kerrotaan Blues Newsin sivustolla Levyttämättömät suomalaiset rock-, blues-, r’n’b- ja soul-yhtyeet 1950- ja 1960-luvuilla: "1960-luvun lopulla toiminut porvoolaisyhtye, joka hajosi syksyllä 1968. Kokoonpanossa mm. Jukka Gustavson (koskettimet), joka liittyi seuraavaksi The Roostersiin Vladimir "Nikke" Nikamon ja Raimo "Raikka" Rautarinteen rinnalle."
Muusikko online- sivustolla Jukka Gustavsonista kertovassa jutussa mainitaan: ”Ennen Wigwamia nelivuotiaana pianonsoiton aloittanut Jukka soitti sähköurkuja yhtyeissä Hollymakers, Toj Limited ja Roosters. Toj Limitedissa myös laulu tuli mukaan kuvioihin. Tällöin alkoi "Steve Winwood" -vaihe.”
http://www.thewildthings.se/keikkakertomuksia.htm -sivustolla mainitaan,...
Sain Kustannusyhtiö Tammesta tiedon, että sarja jatkuu, mutta uutta suomennosta ei tule vuonna 2008. Voit kysyä sarjan aikaisempia osia 1-20 lähimmästä kirjastostasi joko Joutsenosta tai Lappeenrannasta. Ainakin Lappeenrannan maakuntakirjastostä löytyvät kaikki osat suomeksi aina uusinta osaa Löytö (20,1) myöten. Kirjakaupasta kirjoja on vaihdellen saatavana. Uusimman osan Löytö (ISBN 9789513130084, nid. 2008) hinta on 15,20 €.
Päivi Oikkonen Lappeenrannan maakuntakirjasto
Näinhän se menee: kieli muokkautuu ja muuttuu käytössä, ja muutoksiin tottuminen ottaa oman aikansa – ja niinkin voi käydä, ettei oma kielikorva mukaudu lainkaan uusiin käytäntöihin.Pikaisen lehti- ja kirjallisuuskatsauksen perusteella 'jouheva' on alkanut pikku hiljaa nousta 'juohevan' rinnalle merkitykseltään samana jo 1900-luvun alkupuolella: "Näen kuinka tuvassa käy harras haastelu ja jouheva keskustelu -- " (Keskisuomalainen 17.1.1918). Kielitoimiston sanakirja hyväksyy molemmat muodot: 'juoheva' ohjaa käyttäjän aakkosissa ensin tulevaan 'jouhevaan'.Alun perin 'jouhevaa' on – kantasanansa jouhen mukaisesti – käytetty varsinkin hevosen kuvailuun: "jouheva harja ja otsatukka", "harja ja häntä musta ja jouheva", "mitä...
IKyseessä oli Kokonaan toinen juttu - äidinkielen virikeohjelmasarja kolmasluokkalaisille, joka esitettiin TV-1:ssä maanantaisin 12.20-12.45 tammikuussa 1977, uusinnat tiistaiaamuisin. Siinä näyttelivät sekä Olavi Ahonen (vahtimestari) että Erkki Saarela (posteljooni osassa 2, salapoliisi osissa 3 ja 4),
10.1. Osa 1: Suusialas nitreve. Tommi luulee, että nyt alkaa vain koulu ja kolmas luokka, mutta vahtimestarilla on salaisuus…
17.1. Osa 2: Viesti. Postimies Totti Luska harrastaa muutakin kuin postimerkkien tutkimista.
24.1. Osa 3: Mihin jäljet johtavat
31.1. Osa 4: Ansa. Koira Kirjalainen tunnustaa rakkautensa kirjoihin ja että tässäkin jutussa on kirja paikallaan.
Sana sysy, sysyyn sekä sen tavallisempi variantti ilmauksessa yhteen/samaan syssyyn merkityksessä 'yhteen läjään; yhtä soittoa, yhtäjaksoisesti' ovat luultavasti samaa perua kuin verbit sysätä ja sysiä. Sysätä-verbin merkityksiä ovat 'lykätä, työntää, tuupata' ja murteissa myös 'hangata, hieroa'. Sysiä-verbillä taas on merkityksiä 'tuuppia, töniä, syrjiä'. Myös suomen lähisukukielistä löytyy samaa perua olevia sanoja, joilla on myös samankaltaisia merkityksiä.
Syssymmällä-muodosta löytyi hieman juttua Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/syssymmalla.36711.news
Syssymmällä on puhekielinen ja tyyliltään arkinen muoto ajanilmauksesta syksymmällä, jonka merkitys on 'myöhemmin syksyllä'. Ilmauksella...
Aiheesta löytyi yllättävän hankalasti tietoa, varsinkaan suomeksi. Itse vaatetuksesta on olemassa paljonkin kuvia ja muuta materiaalia, mutta ei niinkään siitä, miten vaatteet on valmistettu. Koetan tähän hieman tiivistää lukemaani englanninkielisistä lähteistä. Pahoittelen etukäteen pitkähköä vastausta!
Ompelua on ilmeisesti harrastettu ainakin jo 20000–25000 vuotta, neulominen on hieman uudempaa alkuperää ja syntynyt aikaisintaan vasta 500-luvulla. Ihmiset valmistivat pitkään itse kaikki vaatteensa, jolloin riippui paljon neulojan tai ompelijan omasta taidosta ja näppäryydestä millaisia niistä tuli. Naiset olivat päävastuussa vaatteidenvalmistukseen liittyvästä työstä. He myös kävivät keskenään vaihtokauppaa taidoistaan ja...
Kai Myrberg ja Matti Leppäranta kertovat kirjassaan Itämeri ja ihminen (2019) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3818448, että saariston kapeat salmet jakaantuvat Strömman kanavan kohdalla siten, että ne voimistavat vuorovesi-ilmiötä kyseisessä paikassa (Myrberg & Leppäranta 2019, 32). Kapeassa kanavassa voi siten muun Itämeren heikkoon vuoroveteen poikkeuksena helposti nähdä vuoroveden vaikutuksen.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirja kertoo seuraavaa: Sukunimi Ruponen on peräisin Kannakselta. Antreassa on ollut kylä nimeltä Rupola ja juuri sieltä on tullut siirtolaisina paljon Ruposia. Heitä on asunut myös Vuoksenrannassa, Kirvussa ja Räisälässä. Kartta nimen levinneisyydestä löytyy Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto II.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta löytyy tietoa lukumääristä. Nykyisenä nimenä se on 582 henkilöllä. Jos lasketaan mukaan kuolleet ja ne joilla nimi on entisenä nimenä, niin lukumääräksi tulee 1054. Lisää tilastotietoa osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Valitettavasti alkuperä ei selvinnyt. Kyseistä sukunimeä ei mainita laajoissa sukunimikirjoissa; Mikkonen, Pirjo, Sukunimet, Otava, 2000, Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988 tai Hanks, Patrick, A dictionary of surnames, Oxford University Press, cop. 1988.
Genanetin mukaan Jahan -sukunimeä esiintyy eniten Euroopassa.
http://fi.geneanet.org/sukunimi/JAHAN
Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen mukaan nykyisenä nimenä 16 henkilöllä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Sana viittaa samanimiseen Akka-tunturiin, joka sijaitsee Ruotsin pohjoisosissa. Henkilöhahmon molemmat nimet viittaavat siis korkeisiin paikkoihin.
Selma Lagerlöfin Nils Holgerssonin ihmeellisessä matkassa siis myös ruotsinkielisessä versiossa nimi on Akka ja usealla muullakin villihanhella on pohjoisen nimistöön viittaavat saamelais/suomalaisperäiset nimet (Yksi, Kaksi jne.). Akka-tunturin nimen on selitetty johtuvan äitijumalattaresta. Sana on siis sama kuin suomen kielen akka.
Tutkimus saamelaisista Nils Holgerssonissa, Strandgling Jonas, De bevingade samerna, http://www.diva-portal.se/smash/get/diva2:290717/FULLTEXT02.pdf
Selma Lagerlöfin Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige, teksti https://litteraturbanken....
