Martti Luherin sanat koskien elämän nautintoja Roland af Hällströmin elokuvassa Ryysyrannan Jooseppi löytyvät Areenasta kohdasta 45.37 alkaen.
"Ken lemmi ei viiniä, naista ja laulua,
hän koskaan ei käydä saa elämän koulua.
Hän sokkona kulkee ja narriksi jää
ja tyhjääkin tyhjempi narrin on pää."
Martti Luther
https://areena.yle.fi/1-951993
Alla olevassa listassa on kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumat sijoittuvat 1500-luvun Suomeen.
Robert Brantberg: Kadonneet kronikat : birgittalaismunkki Jöns Budden tarina (2007)
Pirjo Tuominen: Kaarina Hannuntytär (1999)
Heikki Ylikangas: Ilkkaisen sota : romaani (1996)
Ilona Meretoja: Juhana oli kohtaloni (1967)
Tauno Himmi: Laukon valtiatar (1948)
Olavi Tuomola: Haaskalinnut (1947)
Mika Waltari: Kaarina Maununtytär : historiallinen romaani (1942)
Artturi Leinonen: Johannes Jussoila : historialllinen romaani (1943), Maakunnan sinetti (1930)
Kyösti Wilkuna: Viimeiset luostarin asukkaat : romaani (1935)
Zacharias Topelius: Jungarin taru (Kootut teokset 6, suom. Helmi Setälä, 1929)
Fredrika Runeberg: Sigrid...
Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Todennäköistä on, että kyseessä on muistovärssyksi tehty runo, jonka tekijä saattaa olla joku vainajan omaisista.
Jos joku kysymksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, kuinka vanhoista puhelinluetteloista on kyse. Viimeiset puhelinluettelot ilmestyivät vuonna 2017. Helmet-alueella puhelinluetteloita löytyy Pasilan seutuvarastosta. Varastossa on Helsingin puhelinluetteloita hyvin pitkältä ajalta, mutta myös muun Suomen puhelinluetteloista siellä ovat ainakin uusimmat. Varastoon pääsee tutustumaan keskiviikkoisin. Muinakin päivinä varaston aineistoon voi toki tutustua. Varaston kirjat toimitetaan kirjaston yleisötiloihin luettavaksi. Puhelinluetteloita ei voi lainata, mutta siksi ne ovat aina paikalla. Jos etsit tiettyä vanhempaa teosta, se voidaan toimittaa sinulle kaukolainaksi. Sinun kannattaa soittaa Pasilan kirjastoon 09 310 85 001 ja varmistaa, onko...
Aiheesta oli vähän vaikeaa löytää runoja, mutta alla on joitakin ehdotuksia:
Nummensalo, Matti: Yhteistyön voima, teoksessa Säkeitä kotiseudulleni (s. 77), 1976. (tehty Isonkyrön Osuuskaupan 60-v. juhlaan v.1966)
Larin-Kyösti: Talkoopolska, teoksessa Runon vuosikymmenet, 6. p. 1980.
Lastenkirjassa Runon vuodenajat (isbn 951-28-3049-3) on heinä- ja elokuun kohdalla talkooaiheiset runot.
Hellen, Immi: Syystoimia (s. 99) ja Viljankorjuu (s. 101), teoksessa Runoja, 1951.
Moisio, Pauli: Maaseurun miättehiä (s. 74), teoksessa Leviää syrämmestä, 2006.
Jyrinkoski, Yrjö: Raivaajat, teoksessa Runomuistelmat, 1981.
Heikki Asunta: Tanssit/Talkootanssit (runolla on kaksi eri nimeä). Alkusanat: On talkootanssit. Pirtin palkit kolkkaa, ja harmonikat...
Mika Waltarin lehdissä olleita matkakertomuksia on ilmestynyt "Matkakertomuksia - Mika Waltarin matkassa 1927-1968" WSOY 1988. Waltarin matkakirjoja ovat "Lähdin Istanbuliin - totta ja tarua Euroopasta 1947" WSoy 1948 ja "Yksinäisen miehen juna " Wsoy 1929.
Kyseessä on Pirjo Tuomisen kirjoittama dokumenttiromaani Jälkeemme kukkiva maa vuodelta 1986. Pääkaupunkiseudulla kirja on saatavilla useassa kirjastossa. Voit katsoa saatavuustietoja Plussa-aineistohausta osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Lähetitkö hankintaehdotuksen Helmet-kirjastojen Hankintaehdotuslomakkeen kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus Jos lähetit ja jos laitoit lomakkeeseen myös sähköpostiosoitteesi, sinuun on voitu olla yhteydessä sähköpostitse. Eli spostistasi voisit löytää tiedon toiveestasi, mutta muussa tapauksessa sitä ei pysty jäljittämään.
Paahdettua sipulia löytyy tuotetietojen mukaan ainakin Salliselta Salliselta - Sipulirouhe paahdettu 300g (mauste-sallinen.fi),
sekä Ruohonjuuri myymälästä Paahdettu sipuli, luomu, 100 g – Ruohonjuuri.
Sydänmerkki-sivustolla on kätevä ohje, jos haluaa valmistaa paahdettua sipulia itse Paahdettu sipuli | Sydänmerkki (sydanmerkki.fi).
Mikäli käytät Windowsia, sieltä löytyy Leikkaa ja luonnostele -työkalu. Sillä pystyt rajaamaan haluamasi artikkelin ja tallentamaan sen kuvatiedostona haluamaasi paikkaan. https://apps.microsoft.com/detail/9mz95kl8mr0l?hl=fi-fi&gl=FI
Thot oli alkujaan kuujumaluus, mutta myöhemmin häntä pidettiin esimerkiksi kirjoitustaidon, viisauden, tiedon, magian ja kuolleiden jumalana. Thot voitiin kuvata kokonaan iibishahmoisena, iibispäisenä miehenä tai paviaanina.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ikävä kyllä ole vuoden 2019 jälkeen ilmestyneitä Opettaja-lehden numeroita. Lehteä voi lukea näköislehtenä osoitteessa https://www.opettaja.fi/lue-lehti/. Numeroita on myös mahdollista tilata kaukolainaksi.
Selailin Otokkatieto.fi:n toukkia, Laji.fi:tä, mutta en oikein niistä tunnistanut toukkaa. Hain selaimen kuvahaulla ja Suomen perhoset -sivustossa oli kuvattuna hammasmittarin toukka, joka näyttäisi samanlaiselta. Laji.fi:ssä on foorumi, jossa keskustellaan tunnistuksista, kuva kannattaa lähettää sinne tai Facebookin Suomen ötökät -ryhmään.
En löytänyt kuvauksen mukaista kauno- tai tietokirjallisuutta. Mikäli kyseessä on tietokirjallinen teos, sen väitteitä voidaan pitää varsin epäilyttävinä, sillä Intian alueen nälänhätien aikainen siirtolaisuus näyttää rajoittuneen ennen kaikkea Intian lähialueille sekä aluetta hallinneen Britti-imperiumin siirtomaihin; tietoa Eurooppaan saati Suomeen saapuneesta massiivisesta kansainvaelluksesta ei puolestaan löydy. Lyhyen katsauksen Intian alueen nälänhätiin saa muun muassa aihetta käsittelevästä Wikipedia-artikkelista. Suomeen kohdistuneen siirtolaisuuden historiasta saa katsauksen puolestaan muun muassa Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren aihetta käsitelleestä esitelmästä. Lähteet:Famine in India. Wikipedia-artikkeli. https://...
Kyseessä on varmaankin Ilkka Pitkäsen lastenromaani Eläinten talo (Otava, 1987). Kirjasampo-tietokannassa siitä kerrotaan näin: "Metsän keskellä oli unohdetun näköinen talo, jonka joukko eläimiä oli ottanut kodikseen ja nimennyt Anarkiaksi. Talon suojaan päätyy myös pieni kettuneiti Rosmariini, joka on nokinen ja puoliksi palanut ja hukannut äitinsä ja isänsä kun muut eläimet sen löytävät. Siirimamma, jänöpappa Massey Ferguson, karhu Kaapro ja muut ryhtyvät selvittämään kettuneiti Rosmariinin tilannetta." Jatko-osa Eläinten joulu on ilmestynyt 1988.
Elokuvateatterissa levitettyjä kotimaisia elokuvia on kaikkiaan 1602.
Niistä fiktioelokuvia on 1333.
Kotimaisia elokuvia, joita ei ole esitetty televisiossa on noin 240.
Syitä tähän on kolmenlaisia: Varhaiset elokuvat ovat kadonneet. Tuoreet elokuvat ovat vielä elokuvateatterilevityksessä. Joihinkin elokuviin ei ole saatu televisioesitysoikeuksia.
Lähteet: https://elonet.finna.fi/
- selaa Kansallisfilmografian elokuvia - vasemmalla lukumääriä.
Tiedonhaku KAVIn sisäisestä Tenho-tietokannasta.
Kansallisfilmografian toimittajan selvitystyö, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 27.4.2020.
Helmet-kirjastoissa eli Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastossa kadonneen kirjan voi korvata hankkimalla samanlaisen kirjan tilalle, mutta asiasta täytyy aina sopia etukäteen kirjaston kanssa. Kannattaa siis ottaa ensin yhteyttä kirjastoon ja tiedustella, sopisiko kirjan korvaaminen uudella kappaleella.
Asiasta kerrotaan käyttösääntöjen maksuliiteosassa, joka löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja….
Maija Asunta-Johnston kirjoittaa teoksissaan elämästä Unkarin maaseudulla. Hänen Unkariin sijoittuvat teoksensa ovat julkaisujärjestyksessä Punapukuisen naisen talo (2000), Onnellisen naisen vuosi (2002), Naiset eivät syö retiisejä (2004), Punainen jääkaappi (2006) ja Verkkorakkautta vartuneille (2008). Maija Asunta on julkaissut myös nuortenkirjallisuutta.
Teosten saatavuuden kirjastoalueesi toimipisteistä voit tarkistaa vaikka täältä. https://keski.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921229969
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Otin suoraan yhteyttä Lindström Oy:hyn puhelimitse, yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://lindstromgroup.com/fi/yhteystiedot/lindstrom-yhteystiedot/. Sain heiltä tiedon, että Lindströmin logon olisi suunnitellut graafinen suunnittelija ja tunnettu suomalainen graafikko Kyösti Varis, noin 1970-luvulla. Logoa on kuulemma päivitetty hieman 1990-2000-lukujen vaihteessa.
Lisätietoja Kyösti Variksesta löytyy mm. Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Ky%C3%B6sti_Varis tai hänen omilta kotisivuiltaan http://www.kyostivaris.fi/index.html
Kysymyksen lisätiedoissa mainittu kirja Kortelainen, Jukka: Lindström 1848–1988 löytyy Helmet-alueella ainakin Pasilan kirjavarastosta, Helsinki-kokoelman käsikirjastosta....
