Iivo Härkösen suomennos Heinrich Heinen Die Lorelei -runosta sisältyy teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. 1 : Saksan kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Rafael Koskimies, WSOY, 1930, s. 551- 552).
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa HelMet-haulla. Voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakijapalveluihin ja tiedustella, onko vanhoja pääsykoekysymyksiä saatavana jostain.
hakijapalvelut (at) seamk.fi
Hämeenlinnan pääkirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy sidottuna vuosikerrat 1879-2011, 2013 (tammi-lokakuu), puuttuu vuodet 1887-1888, 1896-1901 ja 1923, 2012 ja 2014 alkaen. Vuosikerrat 1879 alkaen käytettävissä mikrofilmeinä Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipisteessä, mikrofilmaus on päättynyt 15.8.2023. Löydät tiedot sidotuista vuosikerroista myös Vanamo-verkkokirjastosta: Hämeen sanomat | Vanamo-kirjastot | Vanamo-kirjastotSidottuja vuosikertoja ei voi lainata kotiin, mutta niitä pääsee tutkimaan varaamalla käyttöön tutkijanhuone Holvin ja kertomalla varauksen lisätiedoissa, mitä vuosikertoja haluaa lukea. Varaamiseen tarvitset Vanamo-kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun. Kirjaston tilavarauspalvelun löydät tämän linkin...
Kyseessä on Kaisa Ikolan nuortenkirja Hullu luokka eetterissä (1995, uusi painos 2022).
Voit tiedustella kirjaa omasta lähikirjastostasi tai varata sen verkkokirjastosta.
Opetussuunnitelmasta päättää korkeimmalla tasolla opetushallitus. Opetushallituksen määrittämien perusteiden pohjalta määrittyy kuntien omat opetussuunnitelmat ja lopulta koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Ensisijassa siis ole yhteydessä kouluun, jonka opetussuunnitelmasta on kyse. Jos tämä ei ole riittävä, kysy seuraavan tason palautekanavaa kunnalle.
Fono.fi-tietokannan mukaan kappaleen "Me ollaan nuoriso" ovat säveltäneet, sovittaneet ja sanoittaneet Pikku G eli Henri Vähäkainu, Lofipros ja Kingsize Ent. Toisessa julkaisussa tekijöiksi on merkitty vain kaksi ensin mainittua. Muussa yhteydessä on mainittu, että Lofipros-tuotantoryhmä olisi vastuussa vain kappaleen biiteistä, ei sanoituksesta. Pikku G on myös kertonut, että idea kappaleeseen ja kertosäkeeseen tuli alun perin The Rasmuksen kitaristilta Pauli Rantasalmelta, joka auttoi säveltäjänä ja tuottajana.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on useita loitsuja, lähinnä suomalaiseen kansanperinteeseen liittyen, käsitteleviä teoksia.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Havaste, Paula, Loitsukirja, Gummerus, 2007.
Mull on kourat kontiolta : loitsuja ja taikoja, SKS, 1986.
Suomen kansan muinaisia loitsurunoja, SKS 1880.
Lisää teoksia voit etsiä HelMet-aineistohausta hakusanalla loitsut (ruotsinkieliset kirjat löytyvät hakusanalla trollformler) , http://www.helmet.fi
Sukunimien tutkimiseen löytyy lähteitä Suomen sukututkimusseuran sivuilta https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet on kattava kirja sukunimien alkuperästä ym. Kirjastosta löytyy myös teos Suomen kartanot ja suurtilat, josta voi tutkia Degerbyn ja Bromarvin kartanoiden historiaa.
Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet Helmet-kirjastossa
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1408953__Ssukunimet__Orig…
Suomen kartanot ja suurtilat Helmet-kirjastossa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1096383__Ssuomen%20kartan…
Freddie Mercury kuoli 1991. John Deacon jättäytyi myös pois toiminnasta. Vuonna 2004 Queen aktivoitui uudistuneella kokoonpanollaan, yhdessä Paul Rodgersin kanssa. Paul Rodgersin ja Queenin yhteistyö päättyi toukokuussa 2009, kahden maailmankiertueen ja yhden studioalbumin jälkeen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Queen
Kyseessä lienee Lennart Hellsingin kirjoittama Lentävä kurpitsa. Se on ilmestynyt suomeksi vuonna 1976 Weilin+Göösin kustantamana.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/) kertoo kirjan juonesta näin: "Pikkukarhu ja Isokarhu syövät keittiössä päivällistä kun Pikkukarhu huomaa saaneensa suuhunsa siemenen. Ne istuttavat siemenen puutarhaan, jossa sataa! Isokarhu ottaa suojakseen kultaisen sateenvarjon, Pikkukarhu hopeisen (myös lapiot, saappaat, onget ja kirveet ovat toisella kultaiset, toisella hopeiset). Siemenestä kasvaa kurpitsa, ja siitä tulee niin iso että ne tekevät kotinsa sen sisälle ja lähtevät seikkailemaan kurpitsan kanssa, joka on alussa vene, mutta lämmityskauden alkaessa siitä...
Kysyjän etsimä laulu on vuonna 1919 ensimmäisen kerran julkaistu I Betlehem lyste en stjärna, op. 103, nro 4. Alkukielisen tekstin tekijää ei varmuudella tiedetä, mutta kyseessä saattaa olla Mikael Nyberg. Suomenkielisen tekstin Jo paistavi tähtönen Betlehemin on laatinut Jussi Snellman. Tekijänoikeussyistä (Snellman kuoli vasta vuonna 1969) en voi tätä tekstiä tähän mukaan laittaa, mutta se löytyy monen vanhemman nuottikokoelman lisäksi WSOY:n vuonna 1982 julkaisemasta kokoelmasta Suuri joululaulukirja (toimittanut Elsa Kojo), joka löytynee useimpien kirjastojen kokoelmasta. Jos kysyjä ottaa sähköpostitse yhteyttä, voin ne sanat suoraankin lähettää.
Heikki Poroila
Kirjastossa on jonkin verran selkokielellä kirjoitettuja ruotsinkielisiä kirjoja, jotka toimivat hyvin kielen opiskelun tukena. Osa näistä kirjoista on suunnattu alakoululaisille, mutta myös nuorten kokoelmassa on muutama selkokirja. Yläkoululaiselle sopivaa luettavaa voi hyvin löytyä aikuisten kokoelmastakin; esimerkiksi joistain suosituista dekkareista on tällaisia selkokielisiä versioita. Kirjoja voi hakea verkkokirjastosta hakusanoilla "lättlästa böcker".
Suomenkieliset sanat Lasse Homin säveltämään lauluun Yhteinen taivas ja maa (Samma himmel, samma sol) on kirjoittanut Heikki Harma. Ruotsiksi laulun on sanoittanut Ingela Forsman.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5301281
Sagan om Achilleus -nimistä romaania en valitettavasti löytänyt. Voisikohan kyseessä olla Sången om Akilles, ruotsinnos amerikkalaisen kirjailijan Madeline Millerin romaanista The song of Achilles (suomeksi Akhilleen laulu)?
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu kreikankielisiä lehtiä. Niitä ei tule myöskään Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoihin. Saamani tiedon mukaan kreikankielisiä lehtiä voisi käydä lukemassa Helsingin yliopiston Porthanian-rakennuksessa, osoitteessa Yliopistonkatu 3.
Kölikolikoista löytyi hyvin vähän tietoa. Kölikolikot liittyvät kölinlaskuseremoniaan, jolla on juuret kaukana historiassa. Kölinlasku oli se vaihe laivanrakennuksessa, jolloin laivan rakentaminen aloitettiin. Laivan rakennuksen alkua juhlistettiin seremonialla, jossa laivan kölin alle laitettiin kolikoita, joiden oli tarkoitus tuoda laivalle onnea. Tämä tapa on edelleen voimassa, Turun telakalla mm. Viking Gracea rakennettaessa laivan kölin alle asetettiin kolikoita.
Kölinlaskemisesta kerrotaan Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6linlasku ja Viking Gracen kölikolikot mainitaan laivaa käsittelevässä Wikipedia-artikkelissa http://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Viking_Grace
Mein Schiff 4 -aluksen kölinlaskusta kerrotaan Turun...
Kyseessä lienee Peter von Baghin radiosarja "Elämää suuremmat elokuvat".
Valikoituja jaksoja esitettiin toiveuusintoina Yle Radio 1:ssä vuosina 2015-2017.
Nämä toiveuusinnat, useampia kymmeniä jaksoja, ovat kuunneltavissa KAVI:n Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä koronarajoitukset huomioiden.
Hei,Helmet-verkkokirjastosta löydät Ranskaa käsittelevää aineistoa asettamalla hakukenttään maan nimen ja rajaamalla osastoksi lapset ja nuoret. Yleisellä haulla materiaalia löytyy melko paljon.Sinänsä Normandiasta löytyy paljon maailmansotien aikakautta ja tapahtumia luotaavaa luettavaa. Samoin Rooman ikeen alla kelttien heimojen vaiheista löytyy kirjallisuutta. Ikäspesifisti kuitenkin vain Normandiaa käsittelevää kirjaa tai sarjakuvaa ei juuri ole (pl. Asterixit). Kuitenkin koko Ranskaa kattavia kirjoja ja luettavaa löytyy ja niissä on joitain tietovälähdyksiä myös Normandiasta vrt. aikuisten matkakirjat. Noilla rajauksilla Helmetistä löytyy varmasti jotain virikkeellistä.Pari nostoa esimerkkeinä yleisesti lapsille suunnatuista...
