Ainakaan kustantamoiden tähän mennessä kirjastolle tulleissa syksyn 2023 ennakkotiedoissa ei ole näkynyt Mourlevat-suomennoksia.
Asiaa voi tiedustella myös suoraan kustantajilta. Yhteystietoja on koottu mm. Suomen Kustannusyhdistyksen sivuille (https://kustantajat.fi/jasenkustantamot) sekä Wikipediaan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjankustantamot).
Känkkäränkkä on lastenkirjailijoiden Annami Poivaaran ja Maija Lindgrénin luoma olento, joka on ollut olemassa ennen Mikko Alatalon ja Harri Rinteen sanoittamaa "Känkkäränkkä"-laulua. Mikko Alatalon lastenlevy "Eläimiä suomalaismetsissä", johon "Känkkäränkkä" sisältyy, on äänitetty vuonna 1981. Annami Poivaara kirjoitti iltasatuja televisioon 1970-luvulla. Lasse Pöysti luki tarinan Känkkäränkästä Pikku Kakkosessa. Annami Poivaaran satu "Pieni paha noita Känkkäränkkä" sisältyy Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran kirjaan "Unihiekkaa : hyvänyön satuja" (Gummerus, 1974). Känkkäränkkä esiintyy myös muissa Poivaaran kirjoissa.Rusinat ovat ilmeisesti lauluntekijöiden riimittelyä:...noita...rusinoita...Lähde:Marjamäki, Tuomas: Hän hymyilee kuin...
Suomessa varmaan tunnetuin on vuonna 2006 ilmi tullut tapaus, jossa paljastui, että toimittaja Ritva Sarkola oli kirjoittanut Tuula Sariolan nimissä julkaistut teokset. He olivat sopineet asian yhdessä, mutta oikeuteen tapaus meni, koska Tuula Sariola oli saanut apurahojen niiden kirjojen perusteella, joita hän ei ollutkaan todellisuudessa itse kirjoittanut. Tapauksesta löytyy selostusta ja linkkejä Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuula_Sariola.
Kustannusalalla ei liene etenkään muistelmissa kovin tavatonta, että joku ammattikirjailija palkataan kirjoittamaan jonkun tunnetun henkilön nimissä elämäkerta, jonka kirjoittajaksi merkitään tuo julkkis eikä todellisen kirjoittajan nimeä välttämättä mainita missään. Yleistä...
Olisiko näistä kirjoista apua?
- Bieber, Hartmut. Parane pian, Karra Karhu (2012)
- Harjanne, Maikki. Mintun lääkärikirja (2014)
- Havukainen, Aino. Veera lääkärissä (2012)
- Hill, Eric. Parane pian, Puppe (2017)
- Janosch. Tule terveeksi, pikku Tiikeri : kertomus siitä, kuinka pikku tiikeri kerran tuli kipeäksi (1985)
- Kiiveri, Stiina. Pienen kulkijan sairauskirja (2016)
- Rentta, Sharon. Päivä eläintohtorina (2011)
- Rudolph, Annet. Auts, tohtori Tilkka! (2016)
- Stenberg, Birgitta. Perttu sairaalassa (2011)
- Tšukovski, Kornei. Tohtori Kivuton (1981)
- Wilson, Karma. Kalle-karhu sairastuu (2016)
- Wolde, Gunilla. Teemu käy lääkärissä (1989)
Kirjaston verkkosivuilla voi tarkennetun haun avulla etsiä lisää...
Kristoffer Kolumbukseen suhtaudutaan tosiaan hyvin ristiriitaisesti. Monet pitävät häntä ennen kaikkea Amerikan alkuperäiskansojen kansanmurhaajana, ja kritisoivat Yhdysvalloissa lokakuun toisena lauantaina vietettävää Kolumbuksen päivää. Aiheesta uutisoi esim. Helsingin Sanomat 10.10.2017:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005402561.html
Kyseessä voisi olla Eric-Emmanuel Schmittin näytelmä Kahden maailman hotelli.
Näytelmäkulma-sivuston esittelyteksti kertoo: "Julien Portal saapuu outoon hotelliin, mutta ei muista kuinka on sinne päätynyt. Paikasta ei ole poispääsyä, ja muut asukkaat suhtautuvat tilanteeseen oudon tyynesti. Vähitellen hänelle selviää, että hänen ruumiinsa on koomassa auto-onnettomuuden jälkeen, ja hän on joutunut tilaan kahden maailman välille, jossa elämän ja kuoleman rajalla häilyvät odottavat kohtalonsa ratkeamista. Aika ajoin joku asukkaista palaa maan päälle, tai katoaa… jonnekin. Mutta mitä tapahtuu, jos ihminen ehtii sitä ennen rakastua kohtalotoveriinsa? Ranskalaisen filosofikirjailijan näytelmä pohtii elämän ja kuoleman arvoitusta syvällisesti,...
Tampereen kaupunginkirjaston valikoimasta löytyy paljon helppolukuisia ruotsinkielisiä lastenkirjoja. Esimerkiksi Extra lätt att läsa -sarjan kirjat on tarkoitettu lukemaan opetteleville, ja myös Lätt att läsa -sarjasta löytynee sopivia kirjoja. Kummassakin sarjassa on julkaistu eri tekijöiden kirjoja. Kuvitus tukee tarinan seuraamista.
Kirjoja voi hakea PIKI-verkkokirjastosta julkaisusarjan nimellä: https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=extra+l%C3%A4tt+att+l%C3%A…, https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22l%C3%A4tt+att+l%C3%A4sa…. Varauksen tekemällä kirjat saa haluamaansa kirjaston toimipisteeseen noudettaviksi.
Kyseessä on V. A. Koskenniemen runo Taivaan ja maan välillä kokoelmasta Uusia runoja (1924).Voit lukea runon myös esimerkiksi Koskenniemen Kootuista runoista, joita on julkaistu useampikin laitoksia.V. A. Koskenniemen Uusia runoja (1924) HelmetissäV. A. Koskenniemen Kootut runot 1906-1955 Helmetissä
Vankiluetteloja on säilynyt, ja niitä säilytetään Kansallisarkistossa. Viite Turun keskusvankilan vankien nimiluetteloon vuodelta 1870 löytyy tästä linkistä. Aineiston säilytyspaikka on Kansallisarkiston Turun toimipiste. Kannattaa kysyä arkiston henkilökunnalta, onko arkistossa muuta vankeihin liittyvää aineistoa.
Sanonta viittaa onnettomuuksien ennakoimattomuuteen: ei ole kelloa, joka soi ennen vahingon sattumista. Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008, s. 366) sanonta esiintyy myös muodossa "onnettomuus ei tule kello kaulassa" ja sille annetaan selitys "[i]kävät asiat eivät varoita tulostaan". Outi Lauhakankaan teoksessa Svengaava hirvi: sanontojen kootut selitykset (2015, s. 12) kerrotaan, että "[s]ananlasku on pysynyt sinnikkäästi hengissä, koska se antaa luvan pieneen huolimattomuuteen ja samalla lohduttaa vahingon satuttua kohdalle." Lähteet Vaskin verkkokirjastossa:Lauhakangas, Outi (2015): Svengaa kuin hirvi :...
Saint-John Persen suomennettuja runoja on mainitsemiesi antologioiden lisäksi julkaistu antologiassa Tulisen järjen aika ja Parnasso-lehdessä (vuonna 1960 numerossa 8 ja 1976 numerossa 4), mutta mistään näistä ei kysymääsi löytynyt. Osa runoista on tosin monisivuisia proosarunoja, joten on mahdollista että säe löytyy jostakin runosta, mutta ainakaan mikään runoista ei ala kysymälläsi säkeellä.
Kaikki kirjat ja Parnasso-lehti ovat Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa tai kirjavarastossa. Hyvä lähde käännösrunojen etsintään on Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Polamk vahvistaa sivuiltaan löytyneessä artikkelissa nuo tietosi. https://polamk.fi/historiamme
Theseus palvelusta löytyy lisäksi Jansson, Julia; Kari, Markus; Kokkonen, Ilja; Kostiainen, Aura (2018): Muodollisesti pätevä? - Poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa.
Poliisimuseon sivuilta löytyy lisää poliisikoulutuksen historiaa. https://poliisimuseo.fi/poliisikoulutus
"Tampereella poliisikoulutuksen historia alkaa vuodesta 1974, kun kaupunkiin perustettiin Poliisiopiston alainen Poliisin kurssikeskus. Opetus järjestettiin Pohjolankadulla keskustan tuntumassa, ja oppilasasuntolat sijaitsivat Hervannassa. Vuonna 1986 oppilaitoksesta tuli itsenäinen yksikkö, Poliisikoulu. Vuonna 1993 Poliisikoulun opetus siirtyi Hervantaan...
Kyseessä lienee tämä seuraava runo ja koska se on julkaistu nettisivulla, uskallan liittää sen tähän sellaisenaan:
Isä on kuollut taas.
Tänään hän on kuollut tästä maisemasta.
Isättöminä seisovat kuuset
risti latvassaan.
Kun epätoivo tulee
ovat kuuset.
Kun toivo menee
ovat kuuset.
Minä pitelen niistä kiinni.
– Eeva Kilpi "Ennen kuolemaa"
Runo löytyy netistä nettisivulta (linkki) : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/22/rakastettu-runoilija-91-vuotia…
Koska sivulla on aika monta runoa ja muuta asiaa, pitää runoa vähän etsiskellä sieltä.
Eeva Kilven teos "Ennen kuolemaa" on lainattavissa kirjastoista taas sitten kun kirjastot avautuvat.
Teoksen tiedot Helmet-kirjastoluettelossa (linkki):
https://...
Tilastokeskuksesta kerrottiin, että tulonjakotilastosta voidaan laskea vain kirkollisveroa maksaneiden osuudet. Kirkkoon kuulumattomien osuus ei niistä selviä. 18 vuotta täyttäneistä pienituloisuusrajan alittavista henkilöistä maksoi vuonna 2016 kirkollisveroa 42,7 prosenttia eli noin 220 000 henkilöä. Pienituloisuusrajan ylittävistä kirkollisveroa maksoi 66,3 prosenttia, eli n. 2 537 000 henkilöä. Käytännössä alaikäiset eivät ole mukana näissä luvuissa.
Vähäisempi kirkollisveroa maksaneiden määrä pienituloisten joukossa saattaa johtua kirkkoon kuulumattomien suuremmasta määrästä tai siitä, ettei kirkollisveroa ole tullut henkilölle maksettavaksi.”
Pienituloisuus lasketaan koko kotitalouden käytettävissä olevista tuloista...
Maailmanloppu voidaan käsittää eri tavoin. Maailmanlopun ajoittaminen riippuu paljolti siitä, mitä maailmanlopulla oikeastaan tarkoitetaan. Maailmanloppu-termi voi viitata kaiken olevaisen tuhoutumiseen maailmankaikkeudessa, mutta usein sillä tarkoitetaan rajatummin elämän (etenkin ihmiselämän) tuhoutumista maapallolla.
Tieteellisestä näkökulmasta kosmologian yksi tutkimuskohde on maailmankaikkeuden lopullinen kohtalo. Tiedeyhteisössä ollaan suhteellisen vahvasti samaa mieltä siitä, että maailmankaikkeus on saanut alkunsa alkuräjähdyksestä ja se laajenee jatkuvasti. Useimpien tutkijoiden mukaan maailmankaikkeus jatkaa laajenemistaan loputtomiin, mutta on olemassa myös kilpailevia teorioita, joiden mukaan laajeneminen päättyy joskus....
Paavo Cajander (1846 – 1913) tunnetaan Shakespearen näytelmien ensimmäisenä suomentajana. Hän suomensi lähes kaikki Shakespearen näytelmät.
Vuonna 2013 valmistui WSOY:n käännöshanke, jossa Shakepearen näytelmät suomennettiin uudestaan. Suomentajina olivat Matti Rossi, Lauri Sipari, Leena Tamminen, Kirsti Simonsuuri, Pentti Saaritsa, Tiina Ohinmaa, Kersti Juva, Anna-Maija Viitanen, Marja-Leena Mikkola, Jyrki Vainonen, Juhani Lindholm ja Alice Martin.
Joistakin William Shakespearen näytelmistä on useampikin suomennos (esimerkiksi Hamletista, Othellosta). Shakespearen näytelmiä ovat suomentaneet myös mm. Eeva-Liisa Manner, Veijo Meri ja Yrjö Jylhä.
Kääntäjätietoja voit etsiä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta...
Laulun nimi on Vanhan jermun purnaus. Sävellys on Lauri Jauhiaisen, sanat siihen on kirjoittanut Toivo Kärki. Tapio Rautavaaran alkuperäinen levytys on vuodelta 1966.
Nykyisen Leipäläntie 2:n paikalla sijaitsi Maarian pitäjän Raunistulan torppa n:o 68 Kastu, jossa asui ja vaikutti kauppias Yrjö Valtter/Valter Vallin/Wallin. Turun osoitekirjan 1947 - 1948 mukaan hänen liikkeensä oli siirtomaatavaraliike. Vallin oli naimisissa Aleksandra Matilda Aron kanssa. Vallinin isä lienee ollut Simon Vallin (k. 1926) ja tämän isä Simon Vallin (k. 1875?). Muuta tietoa kaupasta ei löytynyt. Asian tutkimista vaikeuttaa, että alueeseen viitataan monella eri nimellä, esimerkiksi Raunistula, Kastu, Maaria ja jopa Laihasmäki.
