Kyseessä on Toivo Kärjen marssisävellys "Ohi on", äänitetty kahdesti v. 1953, 1960. Kappale löytyy mm.
CD-levyltä Toivo Kärki: Ralleja : laulelmien Kärki
(WEA 5051011-1228-2-8, julkaistu 2005) ja varmaan lukuisilta muilta kokoelmilta.
Esittäjäksi mainitaan pelkästään "Sotilaskuoro".
Muita esittäjiä, mm. Korsuorkesteri, Helsingin Varuskuntasoittokunta (instrumentaaliversio)
Yrjö Varpion Linna-elämäkerran mukaan Pohjantähti-trilogia oli pitkällisen kypsyttelyn tulos. Alkuun se oli pelkkä aihepiiri, josta oli tarkoitus kirjoittaa. Jo ennen Tuntemattoman sotilaan syntyä Linna oli puhunut siitä, että hän kirjoittaisi romaanin Urjalasta, ihmisistä ja maalaismiljööstä, joihin hänellä oli omakohtainen kosketus. Toisaalta, sodan päättymisestä lähtien Linnan mielessä oli pyörinyt ajatus kirjoittaa kansalaissodasta - miten siihen oli päädytty, ja miten sota oli vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. Pikku hiljaa nämä ideat sulautuivat yhteen ja Täällä Pohjantähden alla alkoi hahmottua.
Alkuun, kun urjalaisromaani alkoi konkreettisesti hahmottua Linnan mielessä Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen jälkeen, se...
Väinö Voionmaan (eli Väinö Wallinin) mukaan Tampereella avattiin sairaala 01.11.1848. Samalla, kun kaupunki sai sairaalansa, se sai myös ensimmäisen kaupunginlääkärinsä. Viran ensimmäinen haltija oli tohtori Niilo Juhana Wilhelmi Idman. Hänen seuraajakseen tuli Kaarle Otto Blåfield. Sairaala sai nimen ”Yleinen sairashuone Tampereella” vuonna 1864.
Esa Hakala on blogissaan selvitellyt Tampereen terveysolosuhteita 1800-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti.
Lähteitä:
Voionmaa, Väinö: Tampereen kaupungin historia. 2. osa, Tampereen historia Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n aikana (Tampereen kaupunki, 1905, s. 383)
Hakala, Esa: Musiikkia muun muassa : torstai 30. huhtikuuta 2015:
https://esahakala.blogspot.com/...
Olisiko kyseessä lastenkirja nimeltä ”Muistojen Sarah Kay” (Kirjalito, 2005)? Sen ranskankielinen alkuteos on ”Le grand livre de Sarah Kay”. Osoitteesta http://kirjavainen.jns.fi/cgi-bin/select3.cgi?id=4209 löytyy lyhyt selostus kirjasta, ja osoitteesta http://www.info.fi/tiedot.aspx?Tieto=1524953 voit vilkaista, muistuttaako se kansikuvaltaan yhtään ennen omistamaasi kirjaa.
Valitettavasti kirjan saatavuus näyttää olevan hyvin heikko, eikä verkkokaupoista näyttänyt sitä löytyvän lainkaan. Jos haluat kirjan omaksesi, antikvariaateista sitä voisi yrittää metsästää, sillä läheskään kaikki antikvariaattien valikoimat eivät ole Internetissä näkyvillä. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www...
Nykyisen tekijänoikeuslain mukaan automaattinen "työsuhdeolettama" eli että oikeudet siirtyvät suoraan työnantajalle, koskee vain tietokoneohjelmia. Pyrkimykset laajentaa tätä automaattista siirtymistä ovat olleet toistuvia, mutta ainakaan toistaiseksi ne eivät ole edenneet hallituksen esitykseksi.
Jos siis kyse ei ole tietokoneohjelman koodaamisesta, eikä työnantajan ja työntekijän välillä ole mitään tarkempaa sopimusta asiasta, tekijänoikeus ei siirry vaan se on tekijällä itsellään siitä riippumatta, missä yhteydessä teos on syntynyt.
Jos jotain on kuitenkin sovittu, mieluiten vielä kirjallisesti, se sitoo kumpaakin osapuolta. Sopimus on joissakin työpaikoissa ehtona työsuhteen syntymiselle, mutta suhteellisen harvinainen aloilla, joilla...
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Lehtolaisen kirjoista kolme on käännetty hollanniksi:
Tappava säde (Tijd om te sterven, 2003), Luminainen (Witte onschuld, 2004) ja Henkivartija (De lijfwacht, 2013).
Anja Snellmania pidetään yleisesti varsin meritoituneena kirjailijana. Ura alkoi jo 1980-luvun alussa, silloin nimellä Anja Kauranen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anja_Snellman
Kirjasampo mainitsee Snellmanin saamat neljä kirjallisuuspalkintoa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175909987784
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana hän on ollut vuonna 1993 (Anja Kauranen -nimellä). Usein hänet on myös mainittu palkintoehdokkaita spekuloitaessa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Finlandia-palkinto
Snellmanin/Kaurasen kirjailijantyötä käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Miten kirjani ovat syntyneet. 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet / toimittanut Ritva Haavikko (WSOY, 2000)
Kotimaisia...
Pariisin katakombit ovat Suomea maantieteellisesti lähimmät. Katakombeja on Euroopassa myös muun muassa Roomassa, Palermossa, Napolissa, Odessassa ja Maltalla.
Tietoa Pariisin katakombeista ja katakombeista yleensä:
Savolainen: Pariisi (Mondon matkaopas, Image, 2007 ja 2012)
Markiewicz: Matkailijan Pariisi (Otava, 2007)
Castrén & Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja (Otava, 2000)
http://www.catacombes.paris.fr/en/catacombs
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katakombi
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi tällaista lupaa myöntää. Jos kirjan tekijän kuolemasta ei ole yli 70 vuotta, sen julkinen levittäminen ilman tekijän tai kustantajan lupaa on tekijänoikeusrikkomus. Kirjan suomennoksen kustantanut Stelk näyttää tarjoavan kirjaa maksutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kenellä tahansa olisi oikeus kirjaa maksutta jakaa. Suosittelen ottamaan yhteyttä tuon linkin takaa löytyvään sähköpostiosoitteeseen ja sopimaan asiasta Stelk Suomen kanssa.
Heikki Poroila
Lähes kaikissa HelMet-alueen kirjastoissa voi skannata omia dokumentteja sähköpostiin. Skannausmahdollisuuden voi tarkistaa seuraavasti: Helmet.fi -sivustolta valitaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen klikataan kohtaa "Valitse palvelu". Tämän jälkeen avautuvasta valikosta voi valita "Skannerit". Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Suomessa on tosiaankin paljon karhuaiheisia veistoksia, ja tätä ei valitettavasti tunnistettu. Suomalaisia julkisia veistoksia voi tutkailla seuraavasta linkistä: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?linkLibraryKey… .
Karhu on suomalaisessa mytologiassa tärkeä eläin ja Suomen kansalliseläin. Karhuun liittyvistä myyteistä löytyy kirjoja, esim. Pentikäinen, Juha: Karhun kannoilla (Etnika, 2005).
Internetistäkin löytyy karhutietoa, esim. http://www.etnika.fi/karhu.htm tai vaikkapa Karhuseura, jonka sivuilla esitellään mm. karhusymboliikkaa http://www.karhuseura.net/karhusymboliikka.htm ja karhutaidettakin http://www.karhuseura.net/karhutaiteet.htm
Kuvien perusteella sanoisin, että kyseessä on kurtturuusu. Tarkemmat ohjeet kurtturuusun tunnistamiseen löydät Vieraslajit-sivustolta.
Lähteet ja lisätietoa:
Kurtturuusun tunnistaminen ja torjunta: https://vieraslajit.fi/ajankohtaista/i-1932
Kurtturuusu: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38815
Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta selviää, että vuonna 2022 Helsingin pinta-alasta (215,08 km²) oli viljelyalaa eli peltoja 992 ha eli 9,92 km². Vantaan vastaavat luvut ovat 240,35 km² ja 3496 ha eli 34,96 km². Helsingin pinta-alasta peltoja on siis 4,61 % ja Vantaalla 14,55 %.
Käytössä oleva maatalousmaa muuttujina Vuosi, Kunta, Muuttuja ja Laji. PxWeb (luke.fi)
Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan – Wikipedia
Suosittelisin sairauteen, sairastamiseen ja sairaudesta selviytymiseen liittyvää elämäkerrallista kirjallisuutta. Sitä löytyy kokoelmatietokanta Jokusesta kirjoittamalla asiasanaksi jokin seuraavista sairaus sairastaminen tai jonkin sairauden nimi tai jokin muu aiheeseen liittyvä sana kuten esim. sosiaaliset ongelmat. Toiseksi hakuehdoksi kannataa valita valikosta luokka ja laittaa siihen 99.1, joka on elämäkertojen, muistelmien ja henkilöhistorian luokka. Vaihtoehtoisesti voi käyttää näitä asiasanoina. Asiasanoja voi hakea lisää myös YSA-verkkosanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html ja löytyneiden teosten asiasanoista. Tarkempia kuvauksia (ja kansikuvia) on vuodesta 2006 lähtien ilmestyneistä kirjoista.
Kertomakirjallisuutta...
Kyse voisi olla Maitolaiturimuseosta, joka sijaitsee Velaatan kylässä noin 50 km Tampereelta Ruoveden suuntaan. Kotisivut: https://www.maitolaiturimuseo.net/.Mänttä-Vilppulan matkailusivuilla on myös maininta Maitolaituri24-nimisestä pop-up-näyttelytilasta, joka sijaitsee Pohjaslahden kylässä: https://visittaidekaupunki.fi/kulttuuri/kesan-nayttelyt-ja-galleriat/.
Kirjallisten lähteiden mukaan Oulun kaupungin ensimmäinen kunnallinen synnytyslaitos toimi Sonnisaaressa 1903-1926. Tämän jälkeen samoissa rakennuksissa toimi Mannerheimin Liiton paikallisosaston lastenseimi, joka siirtyi kaupungin haltuun 1927. Vuoteen 1929 Sonnisaaressa toimi "Koteja kodittomille lapsille" -yhdistys (Nyk. Pelastakaa Lapset ry. Mistään ei löytynyt mainintaa, että Sonnisaaressa olisi ollut synnytyksiä vuoden 1926 jälkeen.
